Itä-Suomessa vaeltaa petolauma, josta sekä metsästäjät, viranomaiset, asiantuntijat että luonnonsuojelijat haluaisivat eroon. Ongelman ratkaisusta on kehkeytynyt hämmentävä byrokraattinen farssi.

Riistakameralla kuvatulla videolla näkyy viisi mustaa ja yksi vaaleanharmaa susi. Ne haistelevat ja kuopsuttavat maata hiekkatiellä. Kaksi näyttää pennuilta.

Videolla liikkuvat eläimet eivät ole puhtaita susia - ainakaan kaikki - vaan vähintään osa niistä on haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltuja koirasusia, eli koiran ja suden risteymiä.

Ulkonäön perusteella ei voi varmuudella tunnistaa, mitkä eläimistä ovat susia ja mitkä koirasusia, mutta se tiedetään, että tässä laumassa koirasusia on useita.

Jutun yllä näkyvän videon on kuvannut syyskuun puolivälissä Lappeenrannassa Ylämaan riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Pekka Kotonen.

- Aamulla niitä näkyy yhdessä kamerassa ja muutaman tunnin päässä toisessa. Ne kulkevat keskellä päivää ja valoisassa ja ihan miten sattuu, Kotonen sanoo.

Kotosen riistakameroihin on tallentunut tänä syksynä samalla kertaa yhteensä kahdeksan sutta. Hänen tietojensa mukaan yksi vaalea susi on vielä puuttunut kuvista.

Yksittäisiä pikimustia susia näkyi kameroissa jo muutama vuosi sitten. Kesäkuussa 2022 valmistuneet DNA-näytteet vahvistivat, että alueella liikkuvassa laumassa on koirasusia.

Sitten laskeutui hiljaisuus, Kotonen sanoo.

- Loppukesästä ja alkusyksystä aloimme kysellä, että onko tarkoitus jotain ryhtyä tekemään näille?

- Selvisi, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että meidän pitää tehdä poikkeuslupahakemus.

Lauma tallentui elokuussa myös Luonnonvarakeskuksen riistakameraan Ylämaalla, lähellä valtakunnan rajaa:

Suomen susikanta on tähän saakka ollut tiettävästi varsin puhdasta. Vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa oli löydetty vain muutama vahvistettu koirasusi: uros Juvalla vuonna 2005, uros Kuhmossa vuonna 2010 sekä hylätty poikue Parkanossa vuonna 2010. Tarkemmassa analyysissa kävi myöhmmein ilmi, että niitä oli ollut pari muutakin, mutta Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan näistä koirasusista kaikki ovat kuolleet.

Nyt Ylämaalta ja sen läheltä koirasusia on DNA-näytteillä tunnistettu jo kahdeksan. Lisäksi tänä kesänä kävi ilmi, että yksi Ylämaalta lähtöisin oleva koirasusi oli jolkottanut Suomen läpi Närpiöön. Näistä yksilöistä tiettävästi kaikki ovat elossa.

Heinäkuussa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola vetosi Suomen Kuvalehdessä, ettei koirasusiongelman saa antaa laajentua. Sudet lisääntyvät ja vaeltavat varsin epäennustettavasti uusille aluille.

Lokakuussa 2022 Kotonen haki poikkeuslupaa lauman kaatamiseen. Joulun 2022 alla riistakeskus myönsi harvinaisen poikkeusluvan Lappeenrannan Ylämaan alueelle kahdeksan suden pyyntiin.

Ennen kuin mitään ehdittiin tehdä, Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri valitti luvasta hallinto-oikeuteen. Luvalle pantiin toimeenpanokielto. Valituksen perusteluna oli se, että DNA-analyysit laumasta olivat liian vanhoja. Tammikuussa 2023 Luonnonvarakeskus julkaisi tuoreen DNA-selvityksen, minkä jälkeen luonnonsuojelijat vetivät valituksensa pois.

Oli kuitenkin jo myöhäistä. Poikkeuslupa umpeutui 15. tammikuuta. Se voi lain mukaan olla voimassa kerralla vain 21 päivää. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 25. tammikuuta tiedotteen, jossa se kannusti metsästäjiä hakemaan uutta poikkeuslupaa. "Samalla ministeriö vetoaa suojelujärjestöihin, että nämä pidättäytyisivät valittamasta haetuista poikkeusluvista. Luonnossa olevien koirasusien poistaminen on äärimmäisen tärkeää Suomen susikannan suojelun kannalta", tiedotteessa painotettiin.

Uusi hakemus tehtiin. Toinen poikkeuslupa myönnettiin helmikuussa 2023, mutta taas sen toimeenpano jumiutui hallinto-oikeudelle tehtyyn valitukseen. Tällä kertaa valituksen teki Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola-Karelia ry.

Hallinto-oikeus päätti ensin jättää valituksen käsittelemättä, sillä metsästyslain mukaan vain paikalliset ja alueelliset luonnonsuojeluyhdistykset saavat valittaa. Tapiola-Karelia ei täyttänyt kriteereitä. Yhdistys teki kuitenkin sääntömuutoksen ja merkitsi toimialueekseen Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakunnat.

Valitus otettiin hallinto-oikeudessa käsittelyyn. Talvi ja sudenmetsästysaika ehtivät päättyä, kunnes kesäkuussa 2023 Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi riistakeskuksen antaman poikkeusluvan. Koirasusien poistamiseksi pitäisi vielä miettiä muita keinoja kuin tappamista, hallinto-oikeus totesi, sillä laumassa saattaa olla myös puhtaita susia.

Riistakeskus valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vielä ei ole tiedossa, aiotaanko valitus käsitellä.

Samaan aikaan Kotosen riistakameroissa näkyi, että laumaan oli syntynyt pentuja.

Tarkalleen ei tiedetä, miten Ylämaan koirasusilauma on muotoutunut.

Venäjällä on paljon kulkukoiria, ja on mahdollista, että sikäläinen kulkukoira ja susinaaras ovat kiima-aikana kohdanneet, koira on astunut susinaaraan ja naaras on sitten kasvattanut risteymäpennut yksin tai muiden susien joukossa. Sittemmin joku näistä pennuista on pariutunut suden kanssa ja muodostanut lauman.

Nyt lauma elelee sekä Suomessa että Venäjällä.

Kotosen mukaan lauma ei liiku ihmisasutuksen lähellä, eikä se ole ainakaan Suomen puolella käynyt koirien tai kotieläinten kimppuun. Suomen puolella sen reviirinä on noin 5 kertaa 8 kilometrin kokoinen alue rajan tuntumassa. Alueesta, jossa se Venäjän puolella liikkuu, ei Suomessa tiedetä.

Viime aikoina lauma on Kotosen mukaan liikkunut hurjasti aiempaa enemmän Suomen puolella. Hän näkee ne kameroissaan melkein päivittäin. Venäjällä saattaa olla ruoka vähissä.

Susilauma jolkotteli Pekka Kotosen riistakameran kuvissa taas 28. elokuuta. Kuva: Pekka Kotonen

Kuva: Pekka Kotonen

Kesäkuun päätöksessään Itä-Suomen hallinto-oikeus katsoi, että koirasusien kaatamisen poikkeuslupapäätöstä varten ei ollut selvitetty riittävästi muita tyydyttäviä ratkaisuja, kuten loukuttamista.

Metsästäjät pitävät tätä älyttömänä. Myös Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen mielestä koko lauman loukuttaminen kuulostaa mahdottomalta tehtävältä: kun yksi menisi loukkuun, loput ottaisivat virheestä opikseen.

Jos susia yritettäisiin saada kiinni, niitä pitäisi ajattaa moottorikelkoilla ja helikoptereilla. Helikopterilla lentäminen Venäjän rajalla ei tässä maailmantilanteessa ole aivan mutkatonta. Moottorikelkalla jahtaamiseen taas tarvitaan aina maanomistajilta luvat, ja lisäksi maasto alueella on vaikeakulkuista.

- Tämä on sellaista viidakkoa ja keppihelvettiä. Sitten on vielä valtakunnan raja, jonka yli ne äkkiä luikkivat, jos joku edes yrittää niitä ajattaa, Kotonen kuvaa.

Ilpo Kojola totesi aiemmin SK:lle, ettei pidä "ehdotettua toimenpidettä käytännössä toteuttamiskelpoisena."

Joissain Euroopan maissa loukutuksia ja kiinniottoja tehdään. Apenniinien alueella Italiassa ja Kreikassa koirasudet otetaan kiinni, steriloidaan ja lasketaan takaisin luontoon. Italian Alpeilla ne otetaan kiinni ja pidetään tarhoissa.

Kuitenkin useimmissa Euroopan maissa, muun muassa kaikissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Baltiassa, koirasudet tapetaan. Mikäli ne onnistuttaisiin steriloimaan ja laskettaisiin takaisin luontoon, ne kuitenkin veisivät elintilaa susilta, Kojola arvioi aiemmin SK:lle.

Loukuttamisessa pitäisi myös miettiä, missä eläimiä säilytettäisiin sen aikaa, kun DNA-näytteiden tuloksia odotellaan, erikoistutkija Mia Valtonen Luonnonvarakeskuksesta huomauttaa.

Susikannan puhtautta on haluttu Suomessa vaalia. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla heinäkuussa 2023 Luonnonvarakeskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat ottivat jyrkästi kantaa sen puolesta, että koirasudet pitää saada poistettua Suomen luonnosta.

Alkuvuodesta 2023 Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF ja Metsästäjäliitto vaativat päättäjiä muuttamaan lainsäädäntöä niin, että koirasudet voitaisiin poistaa luonnosta nopeasti ja tehokkaasti. Myös maa- ja metsätalousministeriö on sanonut, että laki vaatii kehittämistä.

Jos koiria risteytyy susien kanssa taajaan, suden geenimuotoja voi alkaa hävitä, Mia Valtonen kertoo. Koirilta saattaisi tulla susille epäedullista perimää.

- Susi on kymmenien- ja satojentuhansien vuosien kuluessa evoluution myötä sopeutunut elämään luonnossa, mutta koiralta puuttuu näitä geenejä. On mahdollista, että risteytyminen heikentäisi suden selviytyvyyttä omassa elinympäristössään villissä luonnossa.

Myös sairauksia saattaisi tulla koirilta susille.

Kotosta huolestuttaa se, että kun koirasusia on nyt tunnistettu näin monta ja laumaan on syntynyt jo pentujakin, miltä tilanne näyttää esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, jos sitä ei nyt saada aisoihin.

Valtonen on kuullut havainnoista ja huhuista, joiden mukaan mustia susia olisi nähty nyt jo myös pohjoisemmassa. Todisteita ei kuitenkaan ole.

- Tulevan talven DNA-keräyksissä tämä toivottavasti selviää.

Tyypillisesti näytteitä kerätään marraskuusta helmikuun loppuun, mutta ainakin Ylämaan tapauksessa niitä aiotaan etsiä nopeammin. DNA-näytteitä kerätään susien ulosteista.

- Keruuaika alkaa vasta kun tulee pakkasta. Sulan maan aikaan DNA säilyy näytteissä paljon huonommin, joten niitä ei silloin kannata laajamittaisesti kerätä. Lisäksi lumi helpottaa niiden keräämistä.

Pekka Kotosen riistakameran kuva 28. elokuuta. Kuva: Pekka Kotonen

Metsästäjät ovat lannistuneita siitä, että jos uutta poikkeuslupaa tänä talvena haetaan ja suojelijat taas valittavat siitä hallinto-oikeuteen, on mahdollista, että sama kaava toistuu: ensin tulee toimeenpanokielto ja sitten poikkeuslupa ehtii umpeutua, päätti hallinto-oikeus mitä tahansa. Kotonen sanookin, että tällä hetkellä ei ole tiedossa, että kukaan olisi edes hakemassa poikkeuslupaa.

- Ei mistään ole ainakaan julkisuuteen tullut tietoa, että olisi tapahtunut jotain, mikä parantaisi luvan läpimenoa ja luvanhakijan asemaa.

Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kannustaa silti yrittämään.

- Toivomme, että hakemus jossain vaiheessa tehdään. On tärkeää ja yhteiskunnallisesti merkittävää, että koirasusilauma saataisiin poistettua.

- Muuten on ilmeinen riski sille, että niitä voi lähteä eri puolille Suomea ja meillä voi sitten tulla pistemäisesti näitä samoja tilanteita ympäri maata.

Hän katsoo, että luvalla olisi paremmat mahdollisuudet mennä hallinto-oikeudessa läpi nyt, jos riistakeskus aiempaa tarkemmin perustelee, miksi loukutus ei käytännössä onnistu.

- Paljon riippuu tietysti siitäkin, mitä valitusperusteita luontojärjestöt päättäisivät käyttää, jos valittaisivat.

Kun Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kesäkuussa tuli, Luonnonsuojeluliitto Tapiola totesi Facebook-sivuillaan, että ministeriön ja riistakeskuksen pitäisi ryhtyä valmistelemaan käytäntöjä, joilla koirasudet voidaan reaaliajassa erottaa susista ennen niiden poistamista tai sterilointia. Yhdistys on samaa mieltä siitä, että koirasudet pitää poistaa luonnosta tai tehdä lisääntymiskyvyttömiksi, mutta sen mielestä samalla ei saa tappaa susia.

Tapiolassa ollaan huolissaan siitä, että mikäli koirasusiongelmaa ryhdytään hoitamaan "laumakaupalla tappaen", tästä muodostuisi käytäntö, joka mahdollistaisi susien suojeluvelvoitteiden kiertämisen ja väärinkäytökset.

Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen kertoo Ilta-Sanomille, että vielä ei tiedetä, tekeekö Tapiolan aluejärjestö Tapiola-Karelia valituksen, jos riistakeskus myöntää taas poikkeusluvan lauman tappamiselle.

- Jos siinä ei tapahdu minkäänlaista kehitystä muuta kuin se, että pilkku vaihtaa paikkaa perusteissa, niin on siinä aika suuri riski siihen, että siihen reagoidaan, Iivonen sanoo.

- Kyllä niitä vaihtoehtoja pitäisi tosiasiallisesti kokeilla, eikä todeta yksinomaan, että tämä on vähän hankalaa ja ei me viitsitä.

Iivonen kritisoi sitä, että taas talven tullen Ylämaan laumasta otetut DNA-näytteet "vaikuttavat olevan vähän ylipäiväisiä". Häntä riepoo se, että hänestä hallinto on Suomessa laiskaa.

- En osoita tässä metsästäjiä sormella lainkaan - mielestäni he ovat toimineet oikein. Ongelma tässä on hallinto.

- Täällä ei missään luonnonvaraisiin eläimiin liittyvissä asioissa ole pohdittu mitään muita vaihtoehtoja kuin sitä, että metsästäjät ratkaisevat asian tappamalla eläimen. Vaihtoehtoja kyllä olisi, mutta totta kai se on hallinnolle helppoa ja halpaa vain lätkäistä lupa, että tappakaa pois. Jos ei olla valmiita panostamaan myös taloudellisesti siihen, että vaivaa nähtäisiin vähän enemmän, niin onhan se selvää, ettei tahtotilaa löydy. Myös moniammatillisuudelle olisi tarvetta, Iivonen kritisoi.

Hän puhuu hiljaisuudesta, joka asiaa ympäröi. Iivonen ei ymmärrä, miksi "asialle ei uhrattu juuri vuoden 2022 aikana juuri ajatustakaan", kunnes kevättalvella 2023 koirasusista alkoi "kauhea hysteria".

Kotonen puolestaan kuulee hiljaisuutta siinä, ettei mitään vaihtoehtoja ole annettu.

- Lainsäädäntö on sellaista, että tällaisella lakikikkailulla on helppoa hoitaa tämä asia. Ei hallinto-oikeuskaan voi oikein muuta kuin tehdä sen mitä laki sanoo, eikä siellä muutenkaan ole kunnollista asiantuntemusta metsästämisestä. Ja nämä valitukset ovat sellaisia, että, no. aika heppoisin perustein se homma tyssää.

Koirasusiongelma ei ole vain paikallinen vaan valtakunnallinen, koko Suomen susikantaa koskeva haaste, mutta silti paikalliset metsästäjät kokevat jäävänsä asian kanssa yksin.

- Tänäkin vuonna on sama hiljaisuus, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea poikkeuslupaa. Kaikki kaatuu tänne paikallisten hoidettavaksi.