Keskusta oli viime kaudella hallituksessa runttaamassa läpi sote-uudistusta. Nyt se pyrkii kaatamaan hallituksen sote-aiheisella välikysymyksellä. IS kysyi keskustan puheenjohtajalta Annika Saarikolta selityksiä.

Annika Saarikko sanoo, että hänen johtamallaan puolueella on täysi oikeus esittää sote-aiheinen välikysymys, vaikka keskusta oli itse luomassa viime kaudella nyt käytössä olevaa sote-mallia. Kuva: Seppo Kärki / IS, Lehtikuva

Keskusta ja Liike nyt ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöistä ja heikosta tilanteesta. Sote-aiheinen välikysymys on herättänyt ihmetystä, sillä keskusta itse oli viime hallituskaudella runnomassa läpi nyt voimassa olevaa sotea. Etenkin hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat moittineet keskustaa välikysymyksen jättämisestä.

Lue lisää: Kokoomuksen Marttinen: Jättääkö keskusta väli­kysymyksen itselleen?

Ilta-Sanomat esitti keskustan puheenjohtajalle Annika Saarikolle kymmenen kysymystä sotesta.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, mitä sanot siihen väitteeseen, että keskustan sote-välikysymys on kuin itseltään kysyisi? Yritätte siis kaataa hallitusta kysymällä sote-uudistuksesta, jota olitte itse viime kaudella runnomassa läpi.

- Onpa Riikka Purra (ps) ehtinyt tätä välikysymystä koomiseksikin väittää. Minusta tässä ei ole mitään hauskaa. Aihepiiri on vakava. 15 vuotta vängätty uudistus valmistui vihdoin, mutta emme sen valmistumishetkelläkään kuvitelleet, että se on kertaheitolla täydellinen. Totesimme heti, että uudistusta pitää nopeasti muokata.

- Huomionarvoista on se, että olosuhteet muuttuivat vaikeammiksi soten hyväksymisen jälkeen johtuen koronasta ja inflaatiosta. Se oikeuttaa välikysymykseen. Puhumattakaan hallituksen ajamista massiivisista säästöistä.

- Hyvinvointialueiden talouden vaikeus on hirmuinen. Takamatkaa on Petteri Orpon (kok) hallituksen tavoitteisiin nähden noin 2,5 miljardia. Sitä voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, että pelkästään tämä rahoituksen aukko on yhtä paljon kuin Suomi vuosittain käyttää rahaa poliisiin ja teiden kunnostukseen yhteensä.

Lue lisää: Keskustan vara­puheen­johtaja poltti päreensä - syyttää kokoomusta yli­mielisyydestä ja valehtelusta

Petteri Orpon (kok) ja Riikka Purran hallituksen sote-politiikka saa keskustan puheenjohtajalta Annika Saarikolta risuja. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

IS:n vuoden 2022 aluevaalikoneessa vastasit olevasi täysin samaa mieltä siitä, että jokaisessa kunnassa tulee sijaita vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Oletko edelleen samaa mieltä?

- Olen. Kysymys on periaatteellinen. Se liittyy koko uudistuksen tarkoitukseen. Sen ideahan oli vahvistaa lähipalveluja, terveysasemia, hoivakoteja ja kaikkea sitä, mitä oli Suomessa jäänyt liian pienelle huomiolle erikoissairaanhoidon vallatessa alaa. Kannatan palveluiden uudistamista. On välttämätöntä, että liikkuvat palvelut ja digipalvelut paranevat.

Lue lisää: Nämä aluevaalien 8 keskeistä kysymystä erottavat puolueet

- Ei voi tehdä niin, kuten Orpon hallitus nyt suunnittelee, eli olisi ok ensin sammutella kaupunkilähiöiden terveysasemilta ja maaseudun pienemmiltä paikkakunnilta valoja ja vasta sitten miettiä, mitä tulee tilalle. Pääperiaate pitää olla, että mitään ei voi lakkauttaa ennen kuin kertoo, onko jotain parempaa tulossa tilalle. Kannatan palveluiden uudistamista, mutta nyt hallitus ajaa vain niiden lakkauttamista.

Helsingin Sanomien viime sunnuntaina julkaistun haastattelusi mukaan keskustan mielestä jokaisessa kunnassa tulee säilyä "jonkinlaiset fyysiset sote-palvelut kotiseuduilla". Onko tässä nyt keskustan ja oma linjasi kuitenkin hieman laimentunut, kun ennen aluevaaleja painotitte sitä, että jokaisessa kunnassa pitää olla sote-asema?

- Ei. En ole perääntymässä ajatuksesta, että jokaisessa kunnassa hyvinvointialueen pitää olla läsnä. On ymmärrettävää, että kaikkialla ei ole samantasoiset palvelut. Jossain on laajan palvelutason sote-keskuksia, joissain paikoissa vain sairaanhoitajan vastaanotto. Tärkeintä on, että on olemassa todellinen toimipiste - sote-asema tai sote-piste - jota voi täydentää pihaan kurvaava liikkuvien palvelujen auto.

- Keskustan linja ei ole laimentunut. On alueiden päätettävissä, mitä sote-asema pitää sisällään ja kuinka laaja repertuaari on tarjolla. Vähintään sairaanhoitajan vastaanotto, lasten neuvola, kouluterveydenhuolto ja hoivakoti. Kiinteän tilan palveluita voidaan täydentää digipalveluilla ja liikkuvilla palveluilla.

Lue lisää: Harry Harkimon yllättävä sutkautus veti Annika Saarikon sanattomaksi - jopa Antti Kurvinen repesi nauruun

Väännä vielä rautalangasta, mitä tarkoitat "kotiseuduilla" ja toisaalta "jonkinlaisilla fyysisillä sote-palveluilla".

- Kotiseudulla tarkoitan sitä, että jos ihminen asuu esimerkiksi kahden kunnan rajalla, hänen kotiseudullaan on palveluita, jotka eivät ole sidottu kuntarajoihin.

- Kiinteillä sote-palveluilla tarkoitamme sitä, että jokaisessa kunnassa pitää olla hyvinvointialue läsnä ja jokaisessa kunnassa on oltava sote-palveluita. Pitää olla sote-asema tai sote-toimipiste, jonka sisällön määrittelee kukin hyvinvointialue itse.

Annika Saarikko sanoo, ettei keskusta ole peruuttanut linjauksestaan, jonka mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla sote-asema. Kuva: Seppo Kärki / IS

Lue lisää: Hallitukselle ensimmäinen välikysymys - tässä ovat keskustan ja Liike Nytin 3?selvää esitystä

Puhut peruspalveluiden vahvistamisesta ja annat ymmärtää, että keskittäminen olisi vahvistamisen vastakohta. Onko niin, että peruspalveluiden vahvistaminen on mielestäsi sama kuin lähipalveluiden turvaaminen kaikissa kunnissa ja kaikilla "kotiseuduilla"?

- Paremmat lähipalvelut ja parempi pääsy perustason palveluihin tai vaikkapa kotiin tuotavat palvelut ovat toimintoja, joilla parannetaan kokonaisuutta. Jos näistä karsitaan, se ei tarkoita sitä, että rahaa pidemmän päälle säästyisi, vaan paine kasautuisi päivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon.

- Peruspalveluiden keskittäminen on ajattelussamme vahvistamisen vastakohta. Erikoissairaanhoidossa keskittäminen on perustellumpaa.

Miksi keskustan mielestä Suomessa pitää olla 22 hyvinvointialuetta, vaikka sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä harva jos kukaan asiantuntija piti sitä järkevänä määränä?

- Keskustan alkuperäinen ajatus oli 18 maakunnan sote. Sen päälle pääkaupunkiseudun kunnat sopivat keskenään vielä erillisratkaisun ja siitä muodostui 22 hyvinvointialuetta.

- Jos olisi jatkettu erikoissairaanhoitovetoisuutta, alueiden määrä olisi varmaankin ollut perusteltua olla viisi. Mutta kun kyseessä oli uudistus, jonka tavoitteena oli peruspalveluiden parantaminen eli terveyskeskusten ja hoivakotien parantaminen, viisi ei ollut perusteltu luku.

- Kuka uskoo, että viidellä alueella aidosti toteutuisi avoin kansanvalta tai hoidettavia olisi yhtäkkiä jotenkin vähemmän vain siksi, että alueita olisi vähemmän?

Haluatteko vältellä tai vähätellä keskustelua alueiden määrästä aluepoliittisista syistä?

- Ei, emme halua. Päästämme kuitenkin kaikki päättäjät liian helpolla, jos käymme läpi vain alueiden määrää vuodesta toiseen. Todellinen syy soten ongelmiin on kasvava palvelujen tarve ja se, että hoitoketjut eivät toimi ajoissa.

- Kaikkialla Suomessa tilanne on se, että sote-palveluiden rahat ovat loppumassa, myös väkirikkaimmilla alueilla. Kysymys ei ole aluepolitiikasta tai vallasta, vaan ikääntyneestä maasta, jossa uudistus tehdään liian myöhään. Nyt pitää pelastaa se, mikä pelastettavissa on.

Annika Saarikko huomauttaa, että sote-rahat ovat loppumassa ympäri Suomea, ei vain pienillä hyvinvointialueilla. Kuva: Seppo Kärki / IS

Miksi keskusta kääntyi viime kaudella vastustamaan maakuntaveroa? Millä muilla keinolla alueille saadaan kannustimia tehostaa toimintaansa kuin verotusoikeus antamalla?

- Laaja enemmistö (puolueista) oli asiaa käsitelleessä komiteassa sitä mieltä, että vero ei toisi mukanaan pysyvää helpotusta alueiden talouteen. Olemme todenneet, että maakuntavero voisi olla harkittavissa tilanteessa, jossa alueille siirrettäisiin verotulojen kasvuun vaikuttavia seikkoja, kuten vaikkapa elinvoimatehtäviä tai nykyisiä maakuntaliittojen tehtäviä.

Mitä ajattelet siitä, että Orpon hallitus syyttää toisaalta edellistä hallitusta soten alirahoituksesta ja on silti leikkaamassa rahoitusta 1,4 miljardilla eurolla suhteessa rahoituksen niin sanottuun "perusuraan" eli oletettuun tarpeeseen nähden?

- Se on hullunkurista, enkä voi sitä ymmärtää. Ei hallitus pääse omaa vastuutaan pakoon. On täysin ristiriitaista moittia rahoitusmallia ja esittää ratkaisuksi rahoituksen leikkaamista. Se on vailla todellisuuspohjaa ja osoittaa ymmärtämättömyyttä siitä arjesta, jota suomalaisissa terveyskeskuksissa, sairaaloissa, lastensuojelussa ja hoivakodeissa eletään.

- Ensiksi pitää antaa alueille enemmän aikaa sopeuttaa pakkasen puolella olevaa talouttaan ja sitten hallituksen pitää perua Purran leikkaussuunnitelmat. Tässä on vinkkini hallitukselle.

"Hallituksen pitää perua Riikka Purran leikkaussuunnitelmat", sanoo Annika Saarikko. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

- Meidänkin mielestämme pitää pystyä käyttämään eurot mahdollisimman viisaasti. Tehoa ja tuottavuutta saadaan, mutta se pitää tehdä hyvin suunnitellen, ei paniikkinappulaa painaen, kuten nyt uhkaa käydä.

Iltalehden tietojen mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut sote-uudistusta "sysipaskaksi". Onko keskustankin edelliskaudella hallituksessa edistämä ja lopulta voimaan saama sote-uudistus Purran väitetysti käyttämää sanaa lainaten "sysipaska"?

- Ei. Sysipaskaa on se, että Orpon hallitus väistää vastuunsa eikä aio tehdä mitään muuta kuin esittää ratkaisuksi kohtuuttomia leikkauksia.

Hallitus vastaa keskustan ja Liike nytin välikysymykseen keskiviikkona 18. lokakuuta. Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina 20. lokakuuta.