Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Josué Magaña on asunut Suomessa pian kaksi vuotta. Hänellä ei ole vieläkään liki lainkaan suomalaisia ystäviä. Miksi tähän kansaan on niin vaikea tutustua?

Mitä tapahtuu, kun Josué Magaña esittäytyy suomalaiselle, jota hän ei tunne ennalta?

Yleensä tilanne menee suunnilleen näin:

Esittäytymisen jälkeen Magaña kysyy suomalaiselta englanniksi mitä kuuluu. Suomalainen vastaa yleensä, että hyvää - ja on sen jälkeen vain hiljaa. Vastapalloa ei tule. Toisen kuulumisia ei kysellä. Lyhyt hetki päättyy kiusalliseen hiljaisuuteen.

Se siitä tutustumisesta.

- Olen toki tavannut myös paljon avoimia ja puheliaita suomalaisia, Helsingissä asuva 26-vuotias meksikolainen lisää.

He ovat kuitenkin tällä kokemuksella poikkeus.

- Stereotyyppinen suomalainen on hiljainen, ja yleensä stereotypioissa on vähintään totuuden siemen, Magaña sanoo ja hymyilee.

Magaña oli Espoon Aalto-yliopistossa opiskelijavaihdossa keväällä 2019. Elokuussa 2021 hän pääsi Aaltoon tekniikan alan maisteriopintoihin ja muutti pysyvästi Suomeen.

Reilun kahden Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Magañan suomalaiset kaverit on yhä laskettavissa yhden käden sormilla - ja silloinkin sormia jää yli.

- On se hieman yllättänyt, kuinka vaikeaa suomalaisten kanssa on ollut ystävystyä, Magaña myöntää.

Hän on julkaissut MexInFin-tileillään Instagramissa ja Tiktokissa videoita, joissa hän kertoo suomalaisesta ruoasta ja kulttuurista ulkomaalaisen silmin.

Ystävystymisen vaikeudesta kertovaan videoon on ropissut satoja kommentteja. Moni kohtalotoveri kertoo itsekin muuttaneensa Suomeen ulkomailta jo vuosia sitten, mutta paikallisia ystäviä ei vain yksinkertaisesti saa.

- Paikallisten ystävien puute on ollut yksi vaikeimmista asioista täällä, Magaña sanoo.

Josué Magañan paras hetki Suomessa tapahtui jo ensimmäisenä Suomessa vietettynä iltana. Hän oli pudottanut kännykkänsä ja meni tuttunsa kanssa ulos etsimään sitä. Ulkona Magaña törmäsi suomalaisnaiseen, joka oli etsimässä henkilöä, jonka puhelimen hän oli tovi sitten löytänyt. - Näin mut otettiin Suomessa vastaan. Olin tosi positiivisesti yllättynyt. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Suomalaisiin on vaikea tutustua ihan tutkitusti.

Ulkomaantyöntekijöitä yhdistävä maailmanlaajuinen Internations-verkosto selvitti vuonna 2022 ekspatriaattien eli esimerkiksi töiden vuoksi väliaikaisesti ulkomailla asuvien ihmisten kokemuksia eri maista.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, kuinka helppoa ulkomaalaisten on ystävystyä paikallisten kanssa. 52 arvioidun maan joukossa Suomi sijoittui rankingin sijalle 47.

Mitä tutustumisen helppouteen tulee, olemme kansainvälisesti arvioituna siis kuuden surkeimman maan joukossa. Vaikeampaa paikallisten kanssa ystävystyminen oli vain Tanskassa, Luxemburgissa, Norjassa, Ruotsissa ja Kuwaitissa, kaikkein helpoita taas juuri Magañan kotimaassa Meksikossa.

Mitkä voisivat olla syitä siihen, että suomalaisiin on niin vaikea tutustua?

Magaña on huomannut, että suomalaisista on todella outoa, jos entuudestaan tuntematon alkaa jutella, sillä he eivät yleensä ole tottuneet siihen. Magaña pohtii sen liittyvän siihen, että suomalaiset arvostavat omaa tilaa ja yksityisyyttä.

- On toki hienoa, että omasta yksityisyydestä halutaan pitää kiinni. Mutta etenkin aluksi oman tilan käsite tuntui oudolta, Magaña sanoo.

Meksikossa on Magañan mukaan tavallista, että työkaverit halaavat toisiaan. Suomessa hänen on pitänyt opetella siihen, ettei niin todellakaan sovi tehdä.

- Sain kerran suomalaiselta joululahjan ja kysyin, että saanko halata. Sain, mutta minusta tuntui, että tästä suomalaisesta tilanne tuntui vähän vaikealta.

Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttila allekirjoittaa käsityksen siitä, että suomalaiset ovat uusien tuttavuuksien suhteen varsin varovaisia. Tällainen korostuu tilanteissa, joissa suomalaiselle tullaan juttelemaan täysin yllättäen.

- Sorrumme helposti ajattelemaan, että tämä henkilö haluaa jotain pahaa sen sijaan, että hän haluaisi olla ystävämme, Junttila sanoo.

Lue lisää: Meksikolainen Josué meni suomalaiseen ruokakauppaan ja hämmästyi - "Se on ihan hullua"

Josué Magaña kertoo rakastavansa suomalaista luontoa yli kaiken. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Magañan mielestä toinen oleellinen syy liittyy kieleen. Moni hänen tapaamansa suomalainen on ollut hyvin ujo käyttämään englannin kieltä, vaikka taidoista se ei ole kiinni. Magañasta vaikuttaa siltä, että osalla suomalaisista on kuitenkin vaikeuksia ilmaista itseään muulla kuin äidinkielellään.

- Englannin kielessä on erilainen rakenne ja erilaiset sanonnat kuin suomessa, Magaña sanoo.

Magaña kertoo tilanteesta, jossa hän vietti aikaa suomalaisen kaverinsa ja parin tämän kaverin kanssa. Magañan mukaan keskusteleminen oli hyvin vaikeaa, koska suomalaiset vaihtoivat kielen tämän tästä suomeksi.

- Ehkä he olivat ujoja puhumaan englantia. Tai sitten he vain ihmettelivät, että kuka minä oikein olen, Magaña nauraa.

Niina Junttilan mukaan moni koulutettu ja englantia hyvällä tasolla puhuva suomalainen voi kokea, että heidän pitäisi osata puhua englantia täydellisesti ennen kuin voivat käyttää kieltä avoimesti. Junttilan mukaan tällainen voi korostua, kun kanssapuhujan äidinkieli on englanti.

- Ajatellaan, että olisi jotenkin noloa puhua väärin, Junttila sanoo.

Magaña kertoo, että on yrittänyt opetella suomen kieltä, jotta ymmärtäisi suomalaisia paremmin ja jotta kommunikointi olisi helpompaa.

Josué Magaña suunnittelee matkaavansa Meksikoon lomalle vuoden loppupuolella. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Kolmas syy liittyy suomalaisten stereotyyppiseen hiljaisuuteen ja tietynlaiseen osaamattomuuteen small talkin suhteen.

On tosiaan vaikeaa pitää yllä keskustelua, jos toinen ei tee muuta kuin vastaa kysymyksiin lyhyesti. Ja monelle suomalaiselle tämä on Magañan kokemusten mukaan ihan normaali tapa toimia.

Jos vastakysymyksiä ei kuulu, on seuraava askel se kuuluisa kiusallinen hiljaisuus - joka ei tosin välttämättä ole suomalaisen mielestä edes kiusallinen, vaan miellyttävä paluu normaalitilaan.

- Toki on tilanteita, jolloin ihmiset eivät vain yksinkertaisesti halua puhua kenellekään, Magaña ymmärtää.

Niina Junttilan mukaan kyse voi olla myös siitä, että monet suomalaiset on kasvatettu huolehtimaan vain omista asioistaan. Jos tuntematon sattuu kysymään jotain henkilökohtaista, suomalainen voi helposti kokea sen omalle reviirilleen tunkeutumisena.

Jotain suomalaisesta hiljaisuudesta voi kertoa myös se, että Magaña ei aiemmin juuri koskaan tiennyt kotiin tullessaan, onko hänen entinen suomalainen kämppiksensä kotona vai ei. Asunto oli aina yhtä hiljainen.

Magañan mieleen muistuu myös tilanne, jonka hän näki talvella junan ikkunasta. Ulkona paukkui pakkanen, ja miehiä istui pilkkijakkaroillaan järven jäällä kaukana toisistaan.

Se oli hyvin suomalainen hetki.

Toinen hyvin suomalainen hetki on odottaa julkisten kulkuneuvojen saapumista niin, ettei kukaan muu tule katoksen alle. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Vaikeasti tutustuttavista suomalaisista eivät kärsi ainoastaan tänne muuttavat ulkomaalaiset, vaan myös suomalaiset itse.

Suomen Punaisen Ristin vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen tuntee itsensä yksinäiseksi ainakin ajoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen samana vuonna tehdyn selvityksen mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista on huomannut yksinäisyyden tunteen lisääntyneen.

Junttila kertoo, että nuorten ja aikuisten yksinäisyystilastoissa korostuu erilaisten vähemmistöjen, kuten maahanmuuttotaustaisten tai seksuaalivähemmistöjen haasteet.

- Mitä erilaisemmaksi koet itsesi suhteessa muihin, niin sitä vaikeampi tuntuu olevan päästä mukaan esimerkiksi eri porukoihin, Junttila sanoo.

Josué Magaña tiedostaa, että uutena tyyppinä nyt vain on yksinkertaisesti vaikea päästä mukaan porukkaan, joka on tuntenut toisensa lapsesta saakka ja jotka puhuvat keskenään omaa kieltään.

- Ja niinhän se taitaa olla, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi on solmia uusia ystävyyssuhteita, kun elämässä voi olla jo niin paljon muuta, Magaña miettii.

Magaña ei ole jäänyt Suomessa ypöyksin. Hänellä on täällä yhteisö, joka koostuu enimmäkseen muista opintojen tai töiden perässä maahan muuttaneista. Lisäksi hän on päätynyt sosiaalisen median kautta porukkaan, joka koostuu suomalaisista ja ulkomaalaisista ihmisistä.

Suomalaisia kavereita hänellä on kolme. Yhtä tai kahta heistä voisi luokitella jopa ystäväksi - mutta ystävyys Suomessa on erilaista kuin ystävyys Meksikossa. Synnyinmaassaan Magañalla oli tapana nähdä ystäviään monta kertaa viikossa. Suomalaisia ystäviään hän tapaa ehkäpä kerran kuukaudessa. Silloin shoppaillaan, käydään elokuvissa, syömässä, pelaamassa jalkapalloa tai keilaamassa.

- Monilla suomalaisilla, joihin olen tutustunut, on erilaiset harrastukset kuin minulla, joten niiden kautta en pääse syventämään suhdetta, Magaña sanoo.

Magaña on huomannut, että Suomessa sosiaalisia suhteita ylläpidetään usein alkoholijuomien äärellä. Häntä juominen ei kiinnosta, vaikka hän tietää, että se voisi edesauttaa kavereiden saamisessa.

- Tykkään mennä juhliin, mutta en juo. Juttelen ja pidän hauskaa, hän sanoo ja pohtii:

- Pitäisi varmaan etukäteen löytää jokin yhteinen harrastus ja sitä kautta sitten tutustua.

Josué Magaña aikoo tehdä gradunsa loppuun töiden ohella. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Magañasta tuntuu, että jos hän joskus saa suomalaisesta sydänystävän, he pitävät yhteyttä todennäköisesti loppuelämänsä. Magañasta vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat ystävyyssuhteissaan erittäin lojaaleita.

Myös Niina Junttila puhuu suomalaisten kohdalla elinikäisestä ystävyydestä.

- Niiden rakentaminen on meille vähän vaikeampaa, hän sanoo.

Magaña ei ainakaan myönnä olevansa pettynyt siihen, että ystävystyminen suomalaisten kanssa on osoittautunut haastavaksi.

- Otan sen haasteena. Kiinnostavana haasteena.

Maan tavat ovat sitä paitsi alkaneet jo vähän tarttua.

Vielä vaihto-opiskelija-aikoinaan Magaña teki sen "virheen", että meni bussissa istumaan jonkun viereen, vaikka takana olisi ollut tyhjä penkkirivi.

Nykyään hän on itse se, joka kummastelee, jos joku tuntematon tulee tällaisessa tilanteessa viereen istumaan.

- Olen oppinut siihen, että tällainen on vaivaannuttavaa, mies nauraa.