"Ei tullut omakotitaloa, vaan tuli vankilaa muistuttava sairaus ja elämä."

Kuva: Lehtikuva / Emmi Korhonen, Kuvankäsittely / IS

Hallitus on saanut oppositiolta, useilta tutkijoilta ja järjestöiltä kovaa arvostelua talouspolitiikasta, jonka säästöjen pelätään iskevän kovaa huono-osaisiin väestöryhmiin.

Viime aikoina ovat puhuttaneet myös kärjekkäät kannanotot, joiden mukaan perustoimeentulon leikkauksilla saadaan paitsi säästöä, myös kotona oleilijoita töihin.

Elisa on pääkaupunkiseudulla asuva, pitkän uran ja pitkiä päiviä tehnyt viisikymppinen sote-alan ammattilainen. Vielä runsaat kymmenen vuotta sitten hänellä oli työ, töissä käyvä aviomies ja kaksi lasta. Tavallinen mukava elämä.

Kun mies jäi sairauseläkkeelle, Elisa alkoi tehdä pitkää päivää ja perheen talous pysyi kasassa. Kuva: LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI, Kuvankäsittely / IS

Haastattelupäivänä hänen tilillään on 16 senttiä. Elisa on muuttolaatikoiden keskellä, lähtemässä pois kodistaan ja eroon apua tarvitsevasta aikuisesta lapsestaan. Mies asuu hoitolaitoksessa. Elisa ei kykene enää töihin, vaikka haluaisi.

-?Mun mies oli sairastuessaan vain 35-vuotias, ja siksi kaikki on ollut niin älytöntä. Ei tullut omakotitaloa, vaan tuli vankilaa muistuttava sairaus ja elämä.

IS on varmentanut saldon Elisan tiliotteesta ja nähnyt potilasasiakirjan.

Elisan miehellä todettiin Parkinsonin tauti. Kun mies jäi sairauseläkkeelle, Elisa alkoi tehdä pitkää päivää ja perheen talous pysyi kasassa.

Noin kymmenen vuotta sitten puolison sairaus oli edennyt pisteeseen, jossa oli kaksi vaihtoehtoa. Joko kotona kävisi hoitajia tiuhaan tai Elisa jäisi omaishoitajaksi.

-?Jäin kotiin. Oli lapsienkin etu, että vieraita ihmisiä ei ole koko ajan meillä.

Omaishoitajan työ oli loppuvaiheessa niin sitovaa, että pahimmillaan Elisa kertoo torkkuneensa öisin joskus vain vartin pätkiä.

Kun puoliso oli lopulta pakko siirtää hoitolaitokseen, valmiiksi pienet tulot romahtivat lisää.

-?Kun mies eli kotona, saimme hänen eläkkeensä ja omaishoidon tuen, reilut 600 euroa. Oli halu, että voi hoitaa toista kotona, mutta toisaalta siitä ne asiat alkoivat mennä päin helvettiä.

Työ alkoi olla todella vahvasti hoidollista, koska puolison kunto oli hyvin heikko.

Pari vuotta sitten mies sai vielä sairauskohtauksen, joka syöksi tämän terveyden entistä huonommaksi. Lopulta Elisan oma terveys alkoi reistailla. Tuli vaikea ruusu, isoja vatsaongelmia ja sitten sydänongelmat. Elisa kärsii vaikeasta kammiolisälyöntisyydestä, joka on vaarallinen sydänvika.

Ohjeena on, että stressi pitää pitää matalana, mikä Elisan tilanteessa tuntuu hänestä jopa koomiselta.

Lisäksi Elisalla on korkea verenpaine ja alhainen hemoglobiini. Jokin aika sitten hän pyörtyi, löi päänsä ja sai pienen aivoverenvuodon.

-?On ollut hetkiä, jolloin tuntui, että kuolen juuri nyt.

-?Ajattelin aikoinaan, että kun mies pääsee hoitoon, menen töihin. Siinä vaiheessa olin kuitenkin jo niin huonossa kunnossa ja loppu, etten ole edelleenkään työkykyinen.

Elisan mukaan Kela katsoo, että asunto on liian suuri heille, joten he ovat muuttamassa kuun vaihteessa erilleen. Kuva: Lehtikuva / Emmi Korhonen, IS / kuvankäsittely

Ensin Elisa oli sairauslomalla, nyt kuntoutustuella. Hän sanoo, että raha tulee kuukausittain, mutta minkäänlaista kuntoutusta ei ole.

-?En tiedä, mitä seuraavaksi. Toivon tietysti, että kuntoutuisin, mutta viimeksi löydettiin juuri tuo iso sydänvika, ja olen henkisesti ihan poikki.

Kelasta Elisalla on huonoja kokemuksia vuosien varrelta, pompottamista ja hämmentäviä tilanteita, joille hän myös jaksaa yhä nauraa.

Nykyinen tilanne ei naurata. Elisa asuu aikuisen poikansa kanssa vuokrakolmiossa. Lapsi on autismin kirjolla. Hänen työllistymisensä näyttää vaikealta, vaikka hän saa kyllä omalta ohjaajaltaan tukea ja on valmistunut toisen asteen koulusta.

Elisa ei ole saanut toimeentulo- tai asumistukea, koska Kela katsoo hänet ja pojan kahdeksi perheeksi. Näin vuokrien osuuksia lasketaan niin, että Elisalla ei ole oikeutta muihin tukiin kuin kuntoutustukeen.

Molemmilla on nykyisessä kodissa omat huoneet. Elisan mukaan Kela katsoo, että asunto on liian suuri heille, joten he ovat muuttamassa kuun vaihteessa erilleen.

-?Sen takia joudumme muuttamaan kahteen yksiöön.

Vuokra nousee nykyisestä noin tuhannesta eurosta 1?400 euroon yhteensä. Ne menevät Kelan rajoihin, jolloin Elisa ja lapsi voivat alkaa saada tukia.

-?Poika ei pärjää itsekseen, vaan tarvitsee jatkuvaa tukea ja ohjausta. Jatkossa elämme niin, että elämme kahdessa asunnossa, onneksi lähekkäin. Tässä ei ole mitään järkeä. Tämähän käy kalliimmaksi Kelalle.

-?Lisäksi minulla on sairaan paha mieli, että joudun nyt vielä luopumaan kodistanikin ja muuttamaan yhteen huoneeseen kököttämään.

- Vuonna 1999 minä ja lapset. Ja mun sormet tänä päivänä.

Kela ei kommentoi yksittäisen asiakkaan asioita, mutta vahvistaa, että perustoimeentulotuessa henkilö ja täysi-ikäinen lapsi muodostavat omat toimeentulotukiperheensä. Pääsääntönä on, että täysi-ikäisen lapsen osuus on puolet asumismenoista.

Kummassakaan etuudessa ei tarkastella asunnon kokoa, Kela sanoo. Yleisessä asumistuessa lasketaan enimmäisasumismenot, toimeentulotuessa asumiskustannuksille on määritelty kuntakohtainen normi. Se voidaan ylittää, jos asiakkaalla on perusteltu syy korkeammille asumiskustannuksille.

Elisa saa kuntoutustukea, joka määräytyy sen mukaan, mitä eläkettä saisi.

-?Kymmenen vuotta omaishoitajana ei kauheasti kerryttänyt eläkettä, niinpä käteen jäävä summa on 864,70 euroa.

Poika saa työmarkkinatukea alle 700 kuukaudessa.

Vajaasta 1?600 eurosta he maksavat vuokran ja sähkölaskun. Heillä on prepaid-puhelimet.

-?Ostamme kaupasta makaronia ja puuroaineksia ja alennusruokaa. Me emme tuhlaa mihinkään, alkoholiin, lehtiin, vaatteisiin. Käytän hirveästi aikaa kaiken laskemiseen, mutta raha vaan ei riitä.

Koira on ainoa "ylellisyys". Se on perheenjäsen ja hankittu ennen nykyistä tilannetta, hän kertoo.

Entisessä elämässä Elisa tykkäsi käydä esimerkiksi festareilla. Enää rahaa ei yleensä ole edes kahvilakäynteihin. Sosiaalinen elämä on kuihtunut.

Elisa kertoo, että on yrittänyt "sossun luukkuakin", kun hätä oli suuri, mutta ei enää. Mies olisi tarvinnut ravintojuomia, mutta rahaa ei herunut tähänkään kaupungin sosiaalitoimesta hänen kertomansa mukaan.

Kun lapset olivat pienempiä, Elisa kävi joskus ruokajonoissa. Nykyisessä asuinpaikassa hänellä ei välttämättä ole varaa julkisiin kulkuvälineisiin hakemaan avustusta. Kun ruoka-avustukset ovat pienentyneet - näin vahvistavat useat avustusjärjestöt - hakumatka ei välttämättä maksa vaivaa.

Kun lapset olivat pienempiä, Elisa kävi joskus ruokajonoissa. Kuva: Ella Kiviniemi, Kuvankäsittely / IS

-?Myös diakoni katsoi, että tukea ei tarvita, koska meillä on se Kelan toimeentulotuen hylätty päätös.

-?Sellainen tunne tästä on tullut, että sinua pompotellaan paikasta toiseen niin kauan, ettet enää jaksa hakea mitään ja toivottavasti vaan häviät pois.

Haastattelua edeltäneellä viikolla Elisan rytmi oli sekaisin ja hän soitti ambulanssin kotiin. Rytmiä tasoitettiin, ja häntä kehotettiin lähtemään päivystykseen.

Loppukuusta rahatilanne on vaikea.

-?Sanoin heille, että en voi lähteä, koska minulla ei ole rahaa kotimatkaan päivystyksestä. Sitten allekirjoitin paperin, että jään kotiin omalla vastuulla.

Lääkkeisiin menee rahaa. Syksyn ilonaiheita on, että Kelan vuosiomavastuu täyttyy ja lääkemenot pienenevät.

Elisa ostaa ensimmäisenä pakolliset lääkkeet, kuten beetasalpaajat. Verenpaine­lääkkeitä hän kertoo jättäneensä ostamatta, samoin pahoinvointi­lääkkeitä ja tehokasta rautavalmistetta. Joskus jopa antibiootteja ja kipulaastareita.

Syksyn ilonaiheita on, että Kelan vuosiomavastuu täyttyy ja lääkemenot pienenevät.

Joskus hän on kerännyt pulloja lapsensa kanssa apteekkia varten.

Kuun vaihteessa tuli rahaa. Se menee muuttokuluihin. Kela ei myöntänyt Elisalle muuttoapua, koska sen mielestä "muutto ei ole välttämätön".

Elisa ei halua esiintyä koko nimellään, koska kertoo perheen arkaluonteisista raha- ja terveysasioista. Häpeää hän ei tunne, mutta inhoaa ajatusta, että muut ihmiset näkisivät hänet vain "köyhänä".

Elisalla on eräs luottamustoimi, josta hän saa iloa ja itsevarmuutta, kun näkee, että muut ihmiset kokevat hänet aikaansaavaksi ja "hyväksi tyypiksi".

- Totta kai köyhyys kertoo meistä paljon, mutta olemme muutakin kuin sitä, ihan oikeita ihmisiä, jotka elämme omaa elämäämme. Silti ajattelen, että olemme rikkaita, kun meillä on toisemme. Ja osaamme vieläkin nauraa.