Suomalaiset osallistuivat rankkoihin sammutustöihin Portugalissa. Kuva: Tommi Martikainen

48 suomalaista pelastajaa tutustuu Portugalissa paikalliseen palontorjuntaan ja auttaa palojen sammuttamisessa.

Sammutushaalarit roikkuvat pyykkinarulla pelastuslaitoksen ulkopuolella. Ne kuivuvat nopeasti kuumassa ja tuulisessa säässä. Testatessa palomiehen takki tuntuu päällä yllättävän viileältä. Palomiesten käyttämät merinovillaiset alusasut pitävät kosteutta poissa iholta.

Loppukesä on Portugalissa pahinta palosesonkia, koska maasto on rutikuivaa pitkän ja sateettoman kesän jäljiltä. Lämpötila on pitkään huidellut 40 asteen tienoilla. Pelastuskoirat haukkuvat pihalla kennelissään. Muuten lähimailla ei näy ristin sielua.

Força Especial de Proteção Civil -pelastuslaitos sijaitsee Keski-Portugalin Almeirimissa. Se on erikoistunut maastopalojen sammuttamiseen ja sukellustehtäviin. Vasta­valmistuneeseen kompleksiin on saatu EU-rahoitusta. Täältä löytyy komentokeskus, neuvottelu­huoneita, paloautojen talleja sekä pelastajien majoitus-, oleskelu- ja ruokailutiloja. Monet uudenkarhean paloaseman huoneista odottavat vielä keskeneräisinä käyttöönottoaan.

Paloaseman toimintaan tutustumaan saapuneille suomalaisille palomiehille toimitetaan päivittäin lähiravintolasta aamiainen, lounas ja päivällinen. Ateriat ovat perinteistä portugalilaista ruokaa - lihaa, perunaa ja riisiä.

Suomalaisia ja portugalilaisia pelastajia FEPC:in paloasemalla Almeirimissa. Alhaalla oikealla joukkueenjohtaja Jani Pitkänen Helsingistä ja hänen vieressään operational officer Tommi Martikainen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Suomalaisryhmän virallinen nimi on Finnrescue Team GFFF-V Kuva: Tomi Hinkkanen

Palomies Telmo Pacheco (toinen oikealla), käy läpi paloaseman aamutoimia suomalaisten palomiesten kanssa. Kuva: Tomi Hinkkanen

Sisäpihalla ryhmä portugalilaisia palomiehiä virittelee dronea käyttövalmiuteen. Nykyajan teknologia - lennokit, lämpökamerat ja reaaliaikainen yhteydenpito kännyköiden avulla ovat tulleet palontorjuntaan. Silti tarvitaan perinteisempääkin kalustoa. Palomies Telmo Pacheco opastaa suomalaisia huoltamaan moottorisahaa. Hän on kotoisin Caldas da Rainhan kaupungista ja työskennellyt palomiehenä koko aikuisikänsä.

-?Kerron suomalaisille kaiken, minkä tiedän. He ovat loistotyyppejä ja kiinnostuneita oppimaan uutta. Kaikki palomiehet ovat veljiäni. Minun on autettava heitä. Olen syntynyt palomieheksi ja auttamaan ihmisiä turvaan. Missä päin maailmaa tahansa olemmekin, teemme sitä ylpeinä. Se on tehtäväni, Pacheco kertoo.

.

Ryhmänjohtaja Tuukka Makkonen taisteli maastopaloa vastaan Nelasissa. Kuva: Tomi Hinkkanen

Aamutoimia on seuraamassa ryhmänjohtaja Tuukka Makkonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta Joensuusta. Karjalaisittain puhuva mies on hämmästyttävän virkeän oloinen raskaan sammutus­tehtävän jälkeen. Hänen ryhmänsä hälytettiin Nelasin kuntaan taltuttamaan suurta maastopaloa. Tuli roihusi vuoristoisella ja harvaan asutulla alueella, jossa oli pieniä muutaman talon kyliä.

-?Se oli vaikuttava kokemus. Palo nousi alkuvaiheessa rinnettä ylös. Tehtäväksemme tuli lähteä ottamaan toista sivustoa kiinni, rajoittamaan sieltä sitä kärkeä. Toiselle yksikölle tuli tehtäväksi mennä tekemään vastatulia, eli polttamaan edestä palavaa materiaalia ja saada rauhoitettua paloa. Mutta palo tuli niin voimakkaasti, että se epäonnistui.

Tällaisissa olosuhteissa kipinä saattaa lentää jopa neljän kilometrin päähän ja sytyttää uuden palopesäkkeen. Kaikkiaan paloa oli sammuttamassa noin 500 ihmistä, 130 pelastusyksikköä ja 13 lentoyksikköä. Suomesta tehtävällä oli toistakymmentä miestä, jotka oli sijoitettu portugalilaisten palomiesten joukkoon.

-?Yllättävän hyvin ollaan pärjätty, vaikkei aina ole yhteistä kieltä. Olemme käyttäneet elekieltä ja opetelleet ulkoa tiettyjä käskyjä, kuten fuga - poistu.

Viime työnään palomiehet menivät suojaamaan pikku kylää. Kansalliskaarti evakuoi siviilejä ja suomalaiset rajoittivat paloa sen ympärillä yhdessä portugalilaisten kanssa.

-?Kyläläiset pyrkivät omatoimisesti suojelemaan kylää kaikin keinoin. Heillä oli siellä omia kuokkia ja vesiletkuja, joilla he tekivät ojia, kastelivat maastoa ja varjelivat maatilkkuaan. He toivat meille vettä ja seurasivat siinä ympärillä, mitä tapahtuu. Olivat hyvin kiinnostuneita ja varmaan myös peloissaan, ryhmänjohtaja kuvailee.

Nelasin kylän liepeillä Keski-Portugalissa riehui 23.-24.8. laaja maastopalo. Kuva: Tommi Martikainen

Palo sai alkunsa Póvoa da Roçadassa, kansallistie 321:n vieressä, joka yhdistää Nelasin kunnan Serra da Estrelaan. Kuva: Tommi Martikainen

Palomiehet työskentelivät yön yli ja palasivat seuraavana päivänä puolilta päivin takaisin asemalle. Suomen mittakaavassa sitä olisi pidetty isona tulipalona, mutta Portugalissa tämän mittaluokan maastopalot ovat tavallisia. Nelasin palossa ei menetetty ihmishenkiä tai rakennuksia, mutta neljä ihmistä loukkaantui lievästi ja 2?000 hehtaaria maastoa paloi.

20 tuntia kestänyt armoton taistelu tulta päin vei voimat.

-?Kyllähän se veronsa vaatii. Kaikki me oltiin kaikkemme annettu. Kun sitten oli mahdollisuus levätä, se käytettiin hyväksi, Makkonen sanoo.

Sillä välin asemalla paloauton äänitorvia testataan. Sireeni raikaa korviin sinisten valojen välkkyessä.

Muodostelman varajohtaja Petri Partanen on Kuopiosta, Pohjois-Suomen pelastus­laitokselta ja työskennellyt palomiehenä kymmenen vuotta. Hän kertoo, että suomalaiset ovat Portugalissa valmiussiirrolla. Se tarkoittaa sitä, että tehtävästä oli sovittu jo hyvissä ajoin. Portugali pyysi apua ja Suomi vastasi pyyntöön myöntävästi.

-?Matkan tarkoitus on se, että ollaan hakemassa oppia portugalilaisilta maastopalojen sammutukseen ja ollaan myös tarjoamassa apua heille, Partanen kiteyttää.

Yksi keskeinen portugalilainen taktiikka on koettaa rajata palo vastatulilla.

-?Tehdään rajoituslinja jonnekin vähän kauemmaksi, poistetaan palavaa materiaalia, eli kasvustoa siitä jonkin verran ja vastatulella pyritään polttamaan etukäteen rajoituslinjan kohta, jolloin siinä ei ole enää mitään palavaa materiaalia. Kun oikea palo saavuttaa sen, siellä ei ole enää mitään palavaa ja se pysähtyy sen takia siihen, Partanen selittää.

Portugalin yleisradioyhtiö RTP:n mukaan palossa loukkaantui lievästi neljä siviiliä ja palomiestä. Kuva: Tommi Martikainen

Suomalaiset osallistuivat rankkoihin sammutustöihin. Kuva: Tommi Martikainen

Nelasin kylän liepeillä Keski-Portugalissa riehui laaja maastopalo. Kuva: Tommi Martikainen

Oppi onkin tarpeen puolin ja toisin. Ilmastonmuutoksen takia Suomeenkin on odotettavissa enemmän metsäpaloja. Portugalissa ovat tänä kesänä tulleet tutuiksi pahaenteiset tulipalon merkit: aurinko näyttää savuverhon takana oranssin punaiselta tulipallolta, ilmassa on savun hajua ja taivaalta sataa tuhkahiutaleita.

Kun aamutoimet on paloasemalla tehty, odotellaan, onko tehtäviä tulossa. Tänään viisi suomalaista palomiestä on jatkuvassa valmiudessa lähtemään kun hälytys tulee. Päivystys kestää 12 tuntia, aamu­kahdeksasta ilta­kahdeksaan. Toki sen jälkeenkin lähdetään keikalle jos tarvitaan.

Joukkueenjohtaja Jani Pitkänen, 49, Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta on suomalaistiimin korkein pomo. Hänellä on kokemusta palontorjunnasta 26 vuoden ajalta. Hänelle uusinta uutta oli portugalilaisten johtamisjärjestelmä, jossa jopa etulinjan palomies näkee tilanteen reaaliajassa.

-?Ja se, miten he tukeutuvat tiedolla johtamiseen. Eli heillä on siihen ihan oma yksikkönsä. He keräävät tilannetietoa. He käyvät tekemässä ensitiedustelun lentokoneella, ottavat valokuvia ja lähettävät ne komentokeskukseen. Sen jälkeen heillä on pari vierekkäistä näyttöä - toisessa on lentokoneesta otettu kuva ja toisessa Google Mapsin pohjakartan näköinen karttakuva. Siinä näkyvät kaikki heidän yksikkönsä, Pitkänen kuvailee.

Tulta vastaan lähdetään taistelemaan kuin sotaan vihollisen kimppuun.

-?He alkavat piirtää sinne rajoituslinjoja ja siirtelemään joukkoja. Yksittäinen palomies näkee ihan saman tilannekuvan kuin johtokeskuskin. Hän pystyy tukemaan johtoa laittamalla valokuvia, videoklippejä, lisäämään ne sinne järjestelmään. Ne katsotaan johtokeskuksessa ja nähdään näin tilannekuva livenä.

-?Vaikuttavaa on se, että raportointi, tilannekuva ja johtaminen ovat kaikki yhdessä järjestelmässä kun Suomessa tähän tarvitaan kolme järjestelmää, Pitkänen analysoi.

Joukkueenjohtaja Jani Pitkänen kehuu portugalilaisten palomiesten johtamistaitoa ja palonsammutusstrategiaa, jossa kaikilla tiiminjäsenillä on reaaliaikainen tieto palon kulusta . Kuva: Tomi Hinkkanen

Finnrescue Teamin suomalaiset palomiehet vastavalmistuneella Força Especial de Proteção Civil (FEPC) -pelastuslaitoksella Almeisimissa, Portugalissa. Kuva: Tomi Hinkkanen

Portugalilaisten huippuunsa viritetyn palontorjuntastrategian takana on synkkä historia. Vuoden 2017 metsäpalokautena maassa menehtyi yli sata ihmistä. Siksi Portugalin pelastus­viranomaiset halusivat pystyä ennakoimaan paremmin tulipalojen käyttäytymistä. Sinä vuonna 64 ihmistä tappaneessa metsäpalossa oli luonnonilmiö, jossa kuumat palokaasut nousivat riittävän korkealle ilmatilaan. Kuuma syöksyvirtaus tuli satunnaisesti alas. Se oli luonnonilmiö, jota ei täällä oltu aikaisemmin tunnistettu.

-?Sen takia he panostavat analytiikkaan ja johtamiseen paljon paremmin. Vuoden 2017 tragedian jälkeen he ovat kehittäneet toimintaansa isommin harppauksin. He eivät enää halua tällaista tragediaa, joukkueenjohtaja taustoittaa.

Strategia on jo luultavasti pelastanut ihmishenkiä.

-?Heillä oli pari vuotta sitten vastaava luonnonilmiö kuin vuonna 2017. He pystyivät lukemaan meteorologisista anturoista, että samanlainen syöksyvirtaus voi tapahtua siinä kyseisessä tehtävässä. He eivät siksi lähettäneet sinne joukkoja, vaan evakuoivat ihmisiä riittävän laajalta alueelta ja antoivat palon vaan sillä hetkellä levitä.

-?Portugalilaiset sammuttavat yötä päivää. Tavoitteena on suojata ihmisiä ja omaisuutta. Esimerkiksi Kanadassa taas ei öisin ei sammuteta. Täällä sitä kritisoidaan ja ihmetellään. Portugalissa sammutetaan niin kauan kunnes palo on tukahdutettu, Pitkänen tietää kertoa.

Portugalin tulipaloissa on palanut 7?000 hehtaaria metsää. Kuva: Tommi Martikainen

Kreikka: Maastopalot ovat riehuneet maassa heinäkuun puolivälistä. Niiden seurauksena on kuollut ainakin 35 ihmistä. Rhodoksella koettiin kauhunhetkiä kun ennätyshelteiden kiihdyttämä tuli levisi ja uhkasi turistikyliä. Saarelta evakuoitiin 19?000 ihmistä.

Espanja: Elokuun puolivälissä Teneriffalla syttyi iso metsäpalo tuulen ja kuumuuden edistämänä. Palossa tuhoutui 15 hehtaaria maastoa. Sitä epäillään tuhopoltoksi.

Maui, Havaiji, Yhdysvallat: Kesän tappavin tulipalo roihahti elokuun alussa historiallisen ja matkailijoiden suosimassa Lahainan kaupungissa Mauin saarella. Tuli tuhosi kaupugin lähes täysin. Palossa on tähän mennessä vahvistettu menehtyneen 115 ihmistä. 388 on yhä kateissa.

Kanada: Tänä vuonna Kanadassa on palanut enemmän metsää kuin koskaan aikaisemmin. Itä-Kanadassa riehuneiden palojen savu kantautui Yhdysvaltain itärannikolle, jossa se pilasi ilmanlaadun useiksi päiviksi New Yorkissa ja muissa kaupungeissa. Tuhoisimmat palot on koettu Kanadan Luoteisterritoriossa, jonka pääkaupunki Yellowknife jouduttiin evakuoimaan elokuussa. Maassa on palanut tähän mennessä metsää 148?679 neliökilometriä, mikä vastaa neljää prosenttia kaikista Kanadan metsistä.

Portugali: Tulipaloissa on palanut 7?000 hehtaaria metsää ja 1?400 ihmistä on evakuoitu.