Kuva: Colourbox, Tatu Vornanen / IS
Suomi on selvästi velkaisempi kuin muut Pohjoismaat, ja jos IMF:n ennuste pitää paikkansa, enää kourallinen EU-maita on Suomea velkaisempia viiden vuoden päästä.
Uuden hallituksen edessä on hikinen urakka, jos Suomen velkaantuminen aiotaan saada selvään laskuun.
Hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo kuroa umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä.
Mutta kuinka uskottavaa on, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus pystyy saamaan velan laskuun ilman julkiseen talouteen kohdistuvia massiivisia ja kipeitä leikkauksia?
Viimeaikaisten ennusteiden valossa se ei näytä todennäköiseltä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan nyt tarvittaisiin ripeitä toimia.
- Olennaista on se, että saataisiin aikaan suunnanmuutos niin, että meillä olisi näkymä siitä, että velka lähtee kääntymään laskuun, Kangasharju sanoo.
-?Mitä velkaisempi maa, sitä hitaampaa on talouskasvu ja sitä vähemmän on tarvittaessa tilaa elvyttää. Sitä enemmän menee myös rahaa korkomenoihin.
Hallitus aikookin tehdä yli neljällä miljardilla eurolla leikkauksia, jotka kohdistuvat etenkin paljon rahaa vieviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mutta riittääkö tämäkään?
Suomi ei ole aina ollut näin velkaantunut. Selvä käänne Suomen velkaantumisessa tapahtui finanssikriisin aikaan vuonna 2008. Vielä tuolloin Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli Ruotsin ja Tanskan tavoin alle 40 prosenttia eli Suomi oli siis varsinainen mallioppilas.
Tämän jälkeen velka on kasvanut, vaikka yrityksiä velkaantumisen hillitsemiseksi on ollut useamman hallituksen ohjelmassa. Velkaa ei ole vieläkään hälyttävästi, mutta sen kasvutahti alkaa huolestuttaa.
Viime vuonna Suomen julkisyhteisöjen velka oli 73 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on edelleen alle EU:n keskiarvon, joka oli viime vuoden lopussa 84 prosenttia.
EU:n tavoitteen mukaan julkinen velka ei kuitenkaan saisi nousta yli 60 prosentin. Koronan takia tavoitteesta tingittiin väliaikaisesti. Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi jäävät selvästi tämän rajan alle.
Vaikka Suomi ei ole lähimainkaan EU-maiden velkaantuneimpia, on se niitä harvoja EU-maita, joissa velkaantuminen näyttää jatkuvan lähivuosina vauhdikkaana. Se uhkaa nostaa Suomen velkasuhteen ylitse EU:n keskiarvon, varsinkin kun tämän on ennakoitu kääntyvän lähivuosina laskuun.
Sekä EU:n komission että Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteet viittaavat siihen, että Suomen velkaantuminen jatkuu.
EU:n komission ennusteen mukaan Suomen julkinen velka jatkaa lähivuosina kasvuaan. IMF ennakoi julkisyhteisöjen velkasuhteen nousevan vuonna 2028 jo 82,1 prosenttiin.
Julkisyhteisöihin kuuluvat valtion lisäksi muun muassa kunnat, kuntayhtymät, työeläkeyhtiöt ja -laitokset sekä työeläkerahastot.
Tällöin Suomi olisi EU:n ennakoidun keskiarvon yläpuolella.
Ruotsissa vastaava luku olisi tuolloin 30 prosenttia ja Tanskassa 31,5 prosenttia. Saksassa velkasuhde on ennusteen mukaan 59,6 prosenttia.
Suomea velkaisempia olisivat tällöin enää Ranska, Espanja, Portugali, Italia, Kreikka ja Belgia.
Valtiokonttorin mukaan Suomella oli heinäkuun lopussa valtionvelkaa 151,2 miljardia euroa eli reilut 27?000 euroa kansalaista kohden.
Vuonna 2008, jolloin nykyinen kehitys alkoi, valtionvelkaa oli 54,4 miljardia euroa eli noin 10?200 euroa asukasta kohden.
Suomen valtion velkaantuminen on siis kasvanut rutkasti. Se ei sinänsä ole kriittistä, koska valtio saa edelleen edullista rahoitusta, mutta uudesta velasta maksetaan myös korkoa. Ja korot ovat kääntyneet nousuun.
Valtionvelan korkokulut ovat tänä vuonna arviolta 2,6 miljardia euroa. Tämä on yli tuplasti viime vuoteen verrattuna, jolloin korkomenoihin meni alle miljardi euroa.
Tähän on otettava lisävelkaa taikka karsittava muita menoja. Mikäli kehitys jatkuu nykyisenlaisena, korkomenot kasvavat miljardeilla.
Tilannetta helpottaa se, että Suomen valtion suurin yksittäinen velkoja on Suomen Pankki ja osa kasvavista korkokuluista menee sille. Näistä osa palaa keskuspankin taseen kautta aikanaan takaisin valtiolle.
Kangasharjun mukaan velkasuhteen alentaminen ei ole helppo tehtävä.
-?Valitettava suunnanmuutos tapahtui viitisentoista vuotta sitten. Sitä ei ole vieläkään pystytty kääntämään.
Suomen velkasuhde on nyt heikompi kuin Euroopan velkamarkkinoiden suunnannäyttäjänä pidetyn Saksan. Jatkossa Suomen kansainvälisiltä markkinoilta hakema rahoitus uhkaa Kangasharjun mukaan kallistua.
-?Mitä enemmän mennään Saksaan nähden heikompaan suuntaan, sitä enemmän riskit uhkaavat kasvaa.
Huolestuttavaa viime vuosien kehityksessä on se, että Suomi on velkaantunut myös hyvinä aikoina eikä vain esimerkiksi koronan takia. Eli on otettu niin sanottua syömävelkaa.
-?Meillä on rakenteellinen alijäämä. Se tarkoittaa sitä, että vaikka suhdanne olisi normaali, velkaannumme silti. Julkinen sektori on liian suuri talouden kantokykyyn nähden, Kangasharju sanoo.
Julkinen sektori on jäänyt hänen mukaansa tasolle, joka vallitsi ennen finanssikriisiä.
Voimakas talouskasvu olisi tehokas konsti velkasuhteen kasvua vastaan, mutta sellaista ei ole nyt näkyvissä.
Kun talous kasvaa riittävästi, ei velkasuhde heikkene, vaikka absoluuttinen velkamäärä kasvaisikin.
-?Kun talouskasvua kiihdyttäviä toimia ei ole näköpiirissä, keinoksi jää julkisen sektorin pienentäminen.
Kangasharju ei usko, että nykyisen hallituksen kaavailemat leikkaustoimet ovat riittäviä kääntämään velkaantumiskehityksen.
-?Esimerkiksi luottoluokittaja Fitch arvioi, että hallituksen ohjelma saattaa pysäyttää velkaantumisen kasvun, mutta ei käännä velkaa alaspäin.
Fitch arvioi elokuun puolivälissä, että Suomi saavuttaa hallituksen säästötoimista huolimatta 76,7 prosentin velkatason vuoden 2025 loppuun mennessä. Velkaantumisen hillitsemiseen tarvitaan luottoluokittajan mukaan vielä lisätoimia.
Vielä ei ole myöskään varmaa, onnistuuko hallitus viemään lävitse kaikki suunnittelemansa leikkaus- ja säästötoimet.
Ne voivat myös pahimmassa tapauksessa syöstä talouden nykyisestä heiveröisestä kasvusta selvään taantumaan.
Tämän jälkeen olisi otettava taas uutta velkaa.
TetraSys Oy.