Kesäkuussa 70 vuotta täyttänyt Jokke Seppälä on laulanut euroviisuissa, levyttänyt diskoa, säveltänyt tunnettuja mainoslauluja ja joutunut Libanonin sisällissodan keskelle. Kuva: Annika Pitkänen / IS

Jokke Seppälä on suomalaisen musiikin varjeltu monitaituri. CV:stä löytyy työtä niin Danny Show'ssa kuin euroviisuissakin, pari virtaviivaista diskoalbumia sekä koko kansan tuntemia mainosrallatuksia. Ja raju tilanne keskellä Libanonin sisällissotaa.

Beirut, lokakuu 1983.

Jorma "Jokke" Seppälä nousee aamupalalle. Hän on sisällissotaa käyvässä Libanonissa YK:n järjestämällä keikkareissulla viihdyttämässä rauhanturvajoukkoja.

Mukana on liuta muitakin 1980-luvun kotimaisia ajankohtaisnimiä: Nisa Soraya, Leena Nilsson, Ami Aspelund, Eeki Mantere.

Aiemmilla keikoillaan popparit kaukaisesta pohjoismaasta ovat saaneet komppaniallisen sinisiä baretteja hoilaamaan Sorayan tuoreen Huone 105 -hitin "paapaapidiappappa"-kertosäettä.

Ehkä tänään on luvassa jotain samanlaista, sunnuntaita käynnistelevä Seppälä miettii.

Bändi on nousemassa bussiin ja suuntaamassa kohti keikkapaikkaa. Sitten jysähtää.

Jorma "Jokke" Seppälä nousi kansan tietoisuuteen viimeistään 1980-luvulla esiintyessään useasti euroviisujen taustakuoroissa sekä viisukarsinnoissa. Kuva: Annika Pitkänen / IS

Kaksi kuorma-autoa täynnä räjähteitä on ajanut Yhdysvaltain merijalkaväen ja ranskalaissotilaiden tukikohtiin. Sinne, missä Seppälän ja kumppaneiden piti esiintyä.

Isku on järkyttävä: melkein 300 sotilasta ja 6 siviiliä saa surmansa.

Jokke Seppälä (oik. ylhäällä) ja kumppanit Beirutissa. Vasemmalla alhaalla Leena Nilsson ja Nisa Soraya, ylimpänä Eeki Mantere ja oikealla alhaalla Ami Aspelund. Kuva: Jokke Seppälän kotialbumi

Majapaikassa alkaa hässäkkä. Joukot järjestäytyvät vastaiskuun.

- Tankit ja helikopterit vyöryivät ohi, mutta sotilaat vain hymyilivät ja moikkailivat, vaikka he olivat lähdössä taisteluun, Jokke Seppälä muistelee heinäkuussa 40 vuotta myöhemmin.

- Kaikki yhteydet olivat poikki. Saatiin sentään kenttäpuhelimella soittaa kotiin minuutin puhelu ja kertoa, että olemme kunnossa. Se oli kyllä tiukka paikka.

Nykypäivän suomipopparin uran huipennus on ehkä yksittäiskeikka Olympiastadionilla. 1980-luvun artisti saattoi päätyä jopa sisällissodan keskelle.

- Mehän tehtiin tällaisia juttuja paljon. SA-Int meidät noille reissuille kutsui. Aiemmilla reissuilla oli Pepe Willberg mukana, me vedettiin Willberg-Seppälä Bandilla. Käytiin Siinailla, Kairossa, Syyriassa, Israelin länsirannalla...

Pepe Willberg ja Jokke Seppälä Top Gun -henkisissä tunnelmissa 1980-luvulla. Kuva: Jokke Seppälän kotialbumi

Dramaattisen Beirutin-reissun jälkeen Seppälä lähti vielä kertaalleen Kyprokselle. Sen jälkeen kutsuivat jo muut hommat.

Esimerkiksi euroviisut. Niistä suuri yleisö hänet parhaiten tietää.

Seppälä oli 1980-luvun viisujen luottomies. Hän lauloi legendaarisissa taustakuoroissa muiden muassa Kaija Koon ja Rele Kosusen (1962-2023) kanssa.

Sitten oli Syksyn sävel -esiintymisiä, kuten Lauantaiyö (1980) ja Lennät eiliseen (1981), sekä pari isolla bändillä tehtyä sooloalbumia, Move On (1980) ja Find My Girl (1982).

Jokke Seppälän (vas.) vuoden 1981 Syksyn sävel -kappale Lennät eiliseen sivusi tekstissään suurvaltojen ydinsotanokittelua. Kuva: Kai Gustafsson

Hän oli määrittämässä nousukausi-Suomen soundia. Iskelmän, diskon ja soulin synteesi eli rinnakkain suomirockin kanssa mutta jäi rockhistoriikeista varjoon.

Silti sitä kuuli vaikkapa tv:stä. Oli laulukilpailuja, Hittimittari ja Iltatähti. Musiikkilehtien rockpoliisit mollasivat kaupalliseksi, kansa tykkäsi.

- Mun mielestä mut otettiin ihan hyvin vastaan, Seppälä pohtii ajan asenneilmastoa.

- Mutta olihan tuollainen musa Suomessa 80-luvun alussa uusi ilmiö. Ei sellaista diskoa ja funkia kukaan tehnyt. Diggasin Amerikan länsirannikon soundista, Eaglesista ja Doobie Brothersista. Siinä oli niin hieno svengi.

Jokke Seppälä syntyi Kymenlaakson Anjalassa 24. kesäkuuta 1953. Hänen ensimmäinen levytyksensä oli progebändi Sessionin riveissä vuonna 1973. Kuva: Annika Pitkänen / IS

Ilta-Sanomatkin huomioi Move On -soolodebyytin. "Jokke Seppälä hurmaa ulkonäöllään ja äänellään", kirjoitettiin tammikuussa 1981.

Onhan levy täyttä tavaraa. Esimerkiksi Call Me Tonight -kappaleessa kuulee vaikutteita Eaglesin ikivihreästä One of These Nights komeita falsettilauluja myöten.

Anjalassa ja Kouvolassa kasvaneesta, Kisu Jernströmin bändissä sekä Danny Show'ssa veljensä Jaken kanssa musisoineesta Seppälästä yritettiin leipoa staraa. Kun ihan englanniksikin lauloi. Tosin Syksyn säveltä varten kärkihitit käännettiin kotimaiselle.

Veljekset Jakke ja Jokke Seppälä. Kaksikko niitti mainetta muun muassa Kisun, Dannyn ja Vicky Rostin bändeissä 1970-luvun lopulla. Vuonna 1978 he julkaisivat Seikkailijat-yhtyeellä albumin 2 Seppälää. Jakke loi sittemmin uran musiikin ulkopuolella. Kuva: Ari Ojala / Lehtikuva

Lontoossakin käyntiin. Se jäi käymiseksi. Kohtalo oli kansainväliselle toivolle tyypillinen.

Oli siinä muutakin, Seppälä sanoo.

- Väsähdin keikkailuun. Olin bändin nokkamies ja autonkuljettaja. Kerran lähdettiin pistokeikalle Inariin. Ajettiin, roudattiin ja heti palattiin Helsinkiin. Mietin, että ei tämmöistä enää.

Jokke (toinen vas.) ensimmäistä kertaa viisuissa 1983. Vasemmalla Pave Maijanen (1950-2021), keskellä Ami Aspelund. Oikealla puolella Johnny Gustavsson (1948-2021) ja Kari Kuusamo (1951-2020). Kuva: Yle / Kalevi Rytkölä

Samoihin aikoihin syntyi myös poika Patrik. Säveltäminen ja studiotyö alkoivat kiinnostaa enemmän.

Seppälä otettiin mukaan euroviisuporukkaan. Ensimmäisen kerran hän lauloi Ami Aspelundin taustalla vuonna 1983. Remmissä oli mukana myös Pave Maijanen. Fantasiaa sijoittui kohtuullisesti yhdeksänneksi.

Paras sijoitus tuli vuonna 1989, kun Anneli Saariston La Dolce Vita kipusi seitsemänneksi.

Karsintoihin Seppälä osallistui soolona ja laulaja Bianca Moralesin kanssa sekä lauluyhtyeellä Gruppo Jokke. Siihen kuuluivat myös Anita Pajunen, Rele Kosunen ja Leena Nilsson.

- Siinä ei Kaija Koo enää ollut. Leehan oli Relen vaimo.

Sonja Lumme (edessä) ja taustakuoro vuoden 1985 viisuissa. Takana vasemmalta oikealle Jokke, Kaija Koo, Anita Pajunen ja Rele Kosunen. Kuva: Hans Paul / Lehtikuva

Seppälä piti yhteyttä kesäkuussa kuolleeseen Rele Kosuseen liki viimeiseen asti.

- Ei tästä ole kauaakaan, kun Rele soitti. Patisteli, että jumalauta, vielä pannaan bändi pystyyn. Mutta kaikki me lähdemme joskus. Olihan Relellä kaikenlaisia ongelmia...

Lue lisää: Huumetuomio ajoi tv-kasvon hiljaiseloon - Rele Kosusen viimeisiä vuosia varjosti hirvittävä perhetragedia

Intensiivisin yhteistyökausi oli 1980-luvulla.

- Rele oli kuorossa monta vuotta, ja myös mukana noilla YK:n kiertueilla. Aika vauhdikkaasti se eli. Ylipirteä, koko ajan piti mennä. Ihan päinvastainen persoona kuin minä.

- Ja sitten tuli kuvaan molemmat, viina ja huumeet...

Kosunen kertoi sittemmin julkisuudessa kärsineensä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Kirka Hengaili itsensä vuoden 1984 viisuissa yhdeksänneksi. Mukana olivat Kaija Koo (tuolloin vain Kokkola), Anita Pajunen ja Jokke. Kuva: Hans Paul / Lehtikuva

Seppälä itse on säästynyt viihdetaiteilijan ammattitaudeilta.

- Mä en ole koskaan niin sanotusti juonut viinaa.

- Kyllä mä olutta ja viiniä otan välillä, mutta mitään putkia ei ole koskaan ollut. Kaikki olivat jo silloin hyvin ammatillisia ja ylpeitä tekemisistään.

Seppälä ja kumppanit olivat käytettyjä tekijöitä, koska he olivat luotettavia.

- Se on niin herkkää hommaa. Jos siellä bändissä kännissä mokaa, niin sana kiertää äkkiä ja työt vähenee.

- Kerran Irwin tuli paikalle kitaran kanssa, jonka vire oli ihan päin persettä. Sitten soitettiin vain lujempaa. Irwinin kaltaisia tyyppejä oli lopulta aika vähän.

Tässä ollaan Norjassa Kari Kuivalaisen mukana vuonna 1986. Vasemmalta oikealle: Anita Pajunen, Kati Bergman, Kari Kuivalainen, Rele Kosunen ja Jokke Seppälä. Kuva: Ari Ojala / Lehtikuva

Viisutouhujen ohella Seppälä perusti Helsingin Merikadulle studion ja alkoi tehdä mainoksia. Niiden avulla hän selvisi myös 1990-luvun laman yli.

Mainoksistakin rock-elitistit saattoivat nälviä. Mikko Alatalo laski itsekin leikkiä kellomainoksistaan.

Silti niitä tekivät ykkösketjun tähdet, kuten Vesa-Matti Loiri tai Hector. Jälkimmäinen oli ollut Seppälän luotettu sanoittaja.

- Heikki tuli mukaan tekemään käsikirjoituksia, kun sekin kyllästyi keikkailuun. Tuli hauskoja mainoksia, Heikki on aika hullu äijä kun innostuu!

1990-luvulla Seppälä elätti itsensä myös mainosten tekijänä. Hän on mies muun muassa K-Supermarketin ja Café Picnicin tunnussävelten takana. Yhteistyökumppaneina olivat muiden muassa Vesa-Matti Loiri ja Hector. Kuva: Annika Pitkänen / IS

He huhkivat mainoksia muun muassa Keskolle. Osa niistä on jäänyt elämään.

- Kooo... Supermarket! Seppälä laulaa säveltämänsä kaikkien tunteman tunnussävelen.

- Sitten tehtiin Veskun ja Pertti Melasniemen kanssa radiomainoksia Café Picnicille. Vesku sanoi, että "tee sellainen vittumainen musiikki, jota ei oo missään, mut samalla hauska".

Seppälä taputtaa rintaansa ja hyräilee:

- Dum-dum-dum-dum-dum-dum-dum-dum, Café Picnic! Ihan noin mä sen vain tein.

Toinen koko kansan selkärankaan jäänyt äänilogo.

- Ilottelua se oli! Aina piti olla pientä pilkettä silmäkulmassa.

Jokke Seppälä seurusteli nuoruudessaan tatuointitaiteilijana ja tv-juontajana tunnetun Wilma Schlizewskin kanssa. Hänen myöhempänä aviopuolisonaan on ollut Aija Merisalo. Kuva: Annika Pitkänen / IS

Mainoshommissa Seppälä törmäsi myös vanhaan heilaansa, tatuointitaiteilija Wilma Schlizewskiin.

- Mä tein Wilmalle töitä Mainostoimisto SEK:iin.

Seppälän ja Schlizewskin tiet kohtasivat 1970-luvun puolivälissä Kymenlaaksossa.

- Hänhän on Kuusankoskelta. Pari vuotta me seurusteltiin. Värikäs tyyppi - lopulta aika erilainen kuin minä, niin ei se sitten kestänyt.

- Mutta hyvissä väleissä ollaan aina oltu, vaikkei nykyään enää paljoa tavatakaan!

Sittemmin Seppälä on ollut avoliitossa muun muassa Aija Merisalon kanssa. Tämän kasvattitytär Merituuli Elorinne eli Jippu päätyi jo 11-vuotiaana laulamaan Seppälän operoimaan The Kids -projektiin.

- Jipusta näki jo silloin, että siitä tulee taiteilija. Tosi ammattimainen esiintyjä!

Kids oli kuutisen vuotta vuosituhannen taitteessa toiminut, eri-ikäisistä lapsista koostunut bändi, joka teki "vauhdikasta, iloista meininkiä". Biisit, kuten Jipun laulama Varpaat tahtoo tanssimaan, olivat Seppälän käsialaa - kuulemma solisten ehdoilla kuitenkin tehty.

Jokke Seppälä työkalujensa keskellä vuonna 1985. Kuva: Timo Hämäläinen / IS

Jokke Seppälä Hesperian puistossa vuonna 2023. Hän on urallaan ylpein siitä, että nousi kovan luokan ammattitekijäksi täysin itseoppineena muusikkona. Kuva: Annika Pitkänen / IS

Seppälän ansioluettelo on laaja ja yllättävä, mutta ennen kaikkea tyypillinen kuva muusikon ammatista: kaikenlaista pitää tehdä, että leipää piisaa.

70-vuotiaan tahti on toki hidastunut. Keikkaa hän tekee Jakke-veljen kanssa duona satunnaisesti. Biisejä syntyy silti edelleen hiljalleen - viime aikoina luontoaiheisia.

- Olen kuvannut luontofilmejä kymmenisen vuotta. Enimmäkseen omaksi ilokseni. Niihin on hemmetin hauska uppoutua.

Kaikkein ylpein päälle 600 kappaleen mies sanoo olevansa siitä, että on itseoppinut muusikko.

- 1960-luvulla ei vielä ollut Oulunkylän jazzopistoa. Mä tein sen kaiken pohjatyön omin voimin: tilasin nuottikirjat, hinkkasin tempoja niin perkeleesti ja ylsin siihen studiomuusikkotasoon. Ja kova kiertäminen toi tietty rutiinia. Tämä on ollut värikäs elämä!