Ilta Sanoma

Venäjän miehittämän Mariupolin rakennuksista on tuhoutunut 90 prosenttia, mutta ukrainalaisilla on suunnitelma: kaupunki vapautetaan, uudelleen­rakennetaan ja modernisoidaan.

Jos Olga Pikula olisi jäänyt kotikaupunkiinsa vielä päiväksi, hän olisi kuollut.

Pikula on Mariupolin kaupunginvaltuutettu. Sodan alussa hänellä oli aamuisin tapana käydä Mariupolin draamateatterilla, jossa jaettiin vettä ja ruokaa. Rakennuksesta oli tullut kaupunkilaisten suojapaikka Venäjän pommitusten, ilmaiskujen ja mielivallan keskellä.

Pikulan sanoin: ainoa paikka, joka vielä muistutti rauhasta.

Pommituksen riski kuitenkin tiedettiin, joten draamateatterin pihalle oli kirjoitettu suurin kirjaimin deti, lapsia. Silti Venäjä pommitti rakennusta 16. maaliskuuta 2022, aamulla, kun ihmiset kerääntyivät noutamaan apua selvitäkseen uudesta päivästä.

Satoja ihmisiä kuoli ja kuvat hyökkäyssodan "pahimmasta sotarikoksesta" levisivät ympäri maailmaa.

Pikula oli onnistunut pakenemaan kaupungista vain päivää aiemmin. Ilman 20 minuutin varoajalla toteutettua pakomatkaa Venäjän isku olisi vienyt hänetkin.

Nyt kaupunginvaltuutetulla on suunnitelma: ensin häädetään venäläiset, sitten rakennetaan uusi Mariupol.

Mariupolin draamateatteri tuhoutui venäläisten iskussa viime vuoden maaliskuussa.

Mariupolin draamateatteri tuhoutui venäläisten iskussa viime vuoden maaliskuussa. Kuva: Pavel Klimov / Reuters

Pikula on luottamustehtäviensä ohella koordinaattori Mariupol Reborn -projektissa.

Se on uudelleenrakennushanke, jonka tavoitteena on sodan päätyttyä rakentaa Mariupolista erilainen: moderni ja vihreä, mutta myös traagista historiaansa kunnioittava. Uuden Ukrainan symboli.

Pikulan mukaan kaupunki kehittyi kovaa vauhtia jo ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä. Korruption torjuntaan kiinnitettiin niin paljon huomiota, että Mariupol nousi vuonna 2021 Transparent Cities -järjestön listoilla Ukrainan läpinäkyvimmäksi kaupungiksi.

Vielä vuonna 2017 kaupunki oli sijalla 57.

-?23. helmikuuta 2022 olimme Mariupolin kaupunginvaltuuston kokouksessa keskustelemassa uudesta nuorisotilasta Primorskin alueelle. Ajattelimme vain tulevaisuutta. Sitten kaupungistamme tuli uusi Aleppo, Pikula kuvailee viime vuoden veristä helmikuuta.

-?Meistä tuntui, että Mariupolista tehtiin esimerkki. Putin halusi sanoa, että jos ette antaudu, niin sama tehdään koko Ukrainalle.

Mariupol Reborn käynnisti tänä vuonna arkkitehtitoimistojen kilpailun, jossa neljä eri yritystä luonnosteli kaupungin sodanjälkeistä ilmettä. Konsepteja esiteltiin kesäkuussa järjestetyssä konferenssissa Länsi-Ukrainan Lvivissä.

- Julkinen infrastruktuuri ja julkinen liikenne on tuhottu. Kaupungin talous on tuhottu täysin. Kaupunki täytyy rakentaa lähes tyhjästä, Pikula kuvailee arkkitehtien työnsarkaa.

Arkkitehtitoimistojen havainnekuvissa Mariupol näyttääkin jopa futuristiselta. Esimerkiksi kaupungin puolustuksen viimeinen linnake, Azovstalin terästehdas, on jälleenrakennettu. Rantabulevardeja reunustavat puut, asuinrakennukset näyttävät moderneilta, ja - ennen kaikkea - kadut ovat täynnä ihmisiä.

- Emme halua, että Mariupol on vapautuksen jälkeen hautaus­maa­kaupunki. Haluamme kaupungin, jossa on hyvä olla ja johon halutaan tulla vierailemaan. Talouden ja teollisuuden tulee olla moderneja. Vihreää teollisuutta, vihreä ja ekologinen kaupunki, Pikula kehuu.

Pikula korostaa osallistavan demokratian olleen suunnitelmien ytimessä. Mariupol Reborn on järjestänyt useita keskustelu­tilaisuuksia evakossa olevien mariupolilaisten kanssa, joissa kaupunkilaiset ovat päässeet kommentoimaan arkkitehtien ja virkamiesten alustavia suunnitelmia jälleen­rakennuksesta. Kaupunginvaltuutetun mukaan palaute on ollut pääosin positiivista.

Pikulan mukaan jälleenrakennuksessa ei kuitenkaan ole kyse vain uudesta infrastruktuurista ja rakennuksista, vaan myös sodan muistamisesta. Koska Mariupol tuhottiin täysin, se tulee myös jälleenrakentaa sodan - ja varsinkin voiton - symboliksi.

Traagisten sotatapahtumien muistot aiotaan toki säilyttää. Esimerkiksi tuhottu draamateatteri aiotaan rakentaa Pikulan sanoin "muistamisen paikaksi", eli eräänlaiseksi museoksi.

-?Sinne voi tulla muistelemaan ja ymmärtämään, mitä on tapahtunut. Itkemään ja muistamaan menetettyjä. Jokainen mariupolilainen on menettänyt jonkun.

Pikula palasi hiljattain matkalta Pohjois-Irlannin Belfastista. Matkan tarkoituksena oli opiskella Pohjois-Irlannin konfliktin aiheuttamien traumojen ja muiden seurausten hoitoa.

- Kaikenlaisten konfliktien seuraukset ovat samansuuntaisia. Tätä kauheaa tragediaa tulee käyttää mahdollisuutena. Sotia ja kriisejä syttyy, emmekä voi vaikuttaa niihin. Mutta tulevaisuuteen voimme, Pikula kuvailee toiveikkaasti.

Sodan muistelu yhdistää mariupolilaisia, mutta kysymys kaupungin neuvostohistoriasta on aiheuttanut enemmän ajatustenvaihtoa. Pikulalla on selkeä näkemys.

-?Ymmärrämme neuvostoajan olevan osa historiaamme. Olemme kuitenkin Venäjän rajalla, joka edelleen käyttää neuvostoaikaista puhetapaa. Meidän täytyy päästä neuvostoajattelusta arkkitehtuurinkin tasolla niin kauas kuin mahdollista.

Arkkitehtitoimistojen visioissa Mariupol vihertää.

Arkkitehtitoimistojen visioissa Mariupol vihertää. Kuva: Mariupol Reborn

Vaikka sotien tausta on täysin erilainen, Mariupolin tuho tuo väkisinkin mieleen toisessa maailmansodassa maanpinnalta pyyhityt japanilais­kaupungit Hiroshiman ja Nagasakin. Yhdysvallat pudotti kaupunkeihin atomipommit elokuussa 1945. Japani antautui noin kuukautta myöhemmin.

Erityisesti muistin politiikassa ja symbolisessa arvossa Mariupolilla on Hiroshiman ja Nagasakin kanssa yhteistä, Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen yliopistonlehtori Sara Park kuvailee.

Sara Park.

Sara Park. Kuva: Sara Parkin kotialbumi

-?Kaupungeilla halutaan muistuttaa sodan pahuudesta tavan ihmisille. Varsinkin Hiroshimassa korostetaan rauhanviestiä ja sodan aiheuttamia vahinkoja.

Esimerkiksi Hiroshiman rauhanmuseo muistuttaa Pikulan kuvailemia ajatuksia Mariupolin draamateatterin tulevaisuudelle "muistamisen paikkana". Museossa on esillä muun muassa ydiniskun uhrien tavaroita ja kuvia.

Hiroshima ydintuhon jälkeen vuonna 1945. Kuvassa näkyvä raunio on nykyään osa Hiroshiman rauhanmuistomerkki, joka on osa rauhanmuseota.

Hiroshima ydintuhon jälkeen vuonna 1945. Kuvassa näkyvä raunio on nykyään osa Hiroshiman rauhanmuistomerkki, joka on osa rauhanmuseota. Kuva: Keystone Pictures Agency

Kaupunkeihin on jätetty myös ydinpommeista vahingoittuneita rakennuksia, kuten kuuluisa Hiroshiman rauhan­muisto­merkki lähellä ydinpommin iskupaikkaa. Japanilainen Park kertoo, että kaupunkien tuhoa opiskeltiin jo alakoulussa tarkasti. Myös vierailut kaupunkeihin olivat opetusohjelmassa pakollisia.

Historiapolitiikassa yhteistä näkee myös Hokkaidon yliopiston tutkija Juha Saunavaara, joka on tutkinut Japanin jälleenrakennusta toisen maailmansodan jälkeen. Hän huomauttaa Hiroshiman ja Nagasakin kuitenkin olevan historiansa puolesta ainutlaatuisia.

Juha Saunavaara.

Juha Saunavaara. Kuva: NAKAMURA Kenta

-?Hiroshima ja Nagasaki ovat siinä mielessä uniikkeja, että ne muistetaan vielä vuosi­kymmenien jälkeenkin. Toivottavasti olen väärässä, mutta Mariupolia ei välttämättä muisteta 50 tai 100 vuoden kuluttua, koska monet kaupungit historiassa ovat kokeneet saman kohtalon, Saunavaara pohtii.

Saunavaaran mukaan japanilaiskaupunkien jälleenrakennus alkoi nopeasti tuhon jälkeen.

-?Jälleenrakennuksen käyntiin lähtemisen suhteen puhutaan päivistä, viikoista tai kuukausista. Väkiluku oli 1950-luvun puoliväliin mennessä samalla tasolla kuin ennen iskua, Saunavaara kuvailee.

Mariupolin väkiluku on romahtanut täysmittaista hyökkäystä edeltäneestä noin puolesta miljoonasta noin 150?000:een.

Hiroshimalla on Saunavaaran mukaan ollut myös suuri merkitys Japanin ulkopolitiikalle. Kaupunki on on ollut japanilainen rauhansymboli, siinä missä Mariupol on Ukrainan taistelun symboli.

Hiroshima on itsekin luonut tiheästi kansainvälisiä yhteyksiä ja vienyt rauhanviestiään eteenpäin, kuten Mariupol yrittäessään solmia ylikansallisia yhteyksiä muihin kaupunkeihin.

Mariupoliin suunnitellut rakennukset ovat moderneja.

Mariupoliin suunnitellut rakennukset ovat moderneja. Kuva: Mariupol Reborn

Mariupol Rebornia tukevat esimerkiksi Maailmanpankki ja Varsovan ja Vilnan kaupungit. Pikulalla on kuitenkin selvä viesti - jälleen­rakennuksen ykkösmaksaja tulee olemaan Venäjä.

-?Haluamme näiden rikollisten maksavan kaikesta, mitä he ovat tehneet. Työskentelemme jo eurooppalaisten instituutioiden kanssa sotakorvausten saamiseksi, Pikula toteaa.

Alustava arvio Venäjän aiheuttamien tuhojen kustannuksesta on 14,5 miljardia euroa.

Saunavaaran mukaan jälleenrakennusta tullee helpottamaan maailman­poliittinen tilanne, toisin kuin Japanissa 1900-luvun puolivälissä.

-?Nyt ei ole maailmansotaa, vaan on oletettavasti kansainvälisen yhteisön hyvin voimakas tuki jälleenrakennuksen takana, jos Ukraina voittaa, Saunavaara sanoo.

Mariupol Reborn on jo avannut toimistot Dnipron ja Lvivin ukrainalais­kaupunkeihin. Pian avataan toimisto myös Varsovaan, jonka kautta projektille koordinoidaan kansainvälistä tukea ja osaamista.

-?Hyödynnämme muun muassa varsovalaisten ja rotterdamilaisten asiantuntemusta, koska heidän kaupunkinsa jälleen­rakennettiin tyhjästä toisen maailman­sodan jälkeen, Pikula sanoo.

Ennen jälleenrakennusta Mariupol pitäisi saada vapautettuakin. Sen jälkeen infrastruktuurin rakentamiseen voi mennä vuosikymmeniä, mutta silloinkaan kaupunki ei ole vielä "valmis".

-?Kun puhutaan traumasta, sen suhteen Japanissa ei olla vieläkään valmiita. Kaupungeissa elää vieläkin pommituksen kokeneita ihmisiä, Saunavaara kuvailee.

-?Jos valmiina oleminen tarkoittaisi sitä, että asia olisi taputeltu, niin ehkä he eivät haluakaan olla ikinä valmiita. Mieluummin pidetään aktiivisesti yllä muistoa siitä, mitä kaupungissa tapahtui.

Pikula tuntuu olevan samoilla linjoilla - uusi Mariupol muistaa menneen, mutta katsoo tiukasti tulevaan ja länteen.

-?Mariupolista tulee yksi moderneimmista eurooppalaisista ja ukrainalaisista kaupungeista. Se jälleen­rakennetaan edustaen sekä Ukrainan että Mariupolin uutta filosofiaa ja ukrainalaista identiteettiä.

Ilta Sanoma
bearjadat, suoidnemánu 28. b. 2023 10:00:00 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.