Harva yllättyy, että Urheilulehden vertailun perusteella Wilma Murto on Suomen paras yleisurheilija. Mutta voiko Joonas Rinne olla kolmanneksi paras? Ja missä sijaitsee suomalaisen lajikartan musta aukko?

Tilastovertailu kertoo, miten lähellä tai kaukana suomalaiset ovat maailman kärjestä. Kuva: Patrick Smith / Getty Images, Pasi Suokko / Lehtikuva, Markku Ulander / Lehtikuva, Vesa Moilanen / Lehtikuva

Voidaanko määritellä tilastollisesti, ketkä ovat absoluuttisesti tämän hetken Suomen parhaat yleisurheilijat ja mitkä parhaat lajiryhmät? Sikäli ainakin voidaan, että Urheilulehden tekemän vertailun perusteella ykkösyleisurheilijamme on Wilma Murto.

Yllättävää on sen sijaan se, että tämän vertailun perusteella maan paras laji on miesten 800 metriä.

Miten se on mahdollista?

Otimme vertailuun kesän 2022, hallikauden 2023 ja alkukesän 2023 parhaat tulokset. Laskimme kunkin lajin Suomen ja maailman kolmen parhaan tuloksen keskiarvot ja vertasimme prosentuaalisesti, miten kaukana maailman kärkikolmikon keskituloksesta Suomen kärkikolmikko on.

Wilma Murto on millä tahansa mittareilla maamme paras yleisurheilija tällä hetkellä. Kuva: Reuters

Tulokset olivat yllättäviä.

Kuusi parasta lajia tässä vertailussa nimittäin ovat miesten 800 metriä, naisten seiväs, miesten 1?500 ja 100 metriä, naisten 800 metriä ja miesten keihäs. Kyllä, sijalla kuusi.

Lue lisää: Oliver Helander paljasti: tästä syystä keppi ei lennä

Hehkutettu naisten pika-aidat on sijalla seitsemän, naisten kolmiloikka sijalla 12 ja kovaksi suomalaislajiksi noussut naisten moukari vasta sijalla 20.

Jopa naisten 100 metriä ja miesten 5?000 metriä ovat prosenttivertailussa kovempia suomalaislajeja kuin naisten moukari.

Miesten keihäs on Urheilulehden vertailussa kansainvälisessä tasossa lajeista vasta kuudentena. Oliver Helander heittää Oregonin MM-kisoissa 2022. Kuva: Getty Images

Prosentuaaliset erot ovat toki kohtuullisen pieniä. Vertailu tehtiin kolmen parhaan urheilijan tuloksista, jotta se kertoisi lajin tasosta hiukan enemmän kuin pelkkä kärkitulosten vertailu.

Urheilijoiden parasta tulosta verrattiin maailman kärkikolmikon keskiarvoon. Voidaanko siis sanoa, että Suomen viisi parasta yleisurheilijaa ovat tällä hetkellä järjestyksessä Wilma Murto, Oliver Helander, Joonas Rinne, Kristiina Mäkelä ja Samuli Samuelsson?

Lue lisää: Wilma Murto paljastaa huippuvireensä syyn - teki kaikessa hiljaisuudessa ison muutoksen

Ei ehkä aukottomasti voida.

Tilastoja vääristää se, että esimerkiksi naisten 100 metrin aidoissa kesä 2022 toi hurjan maailmanennätyksen sekä kirkkaasti kaikkien aikojen parhaan kärkikolmikon keskiarvon.

Myös naisten 400 metrin aidoissa ja moukarissa tämän vuositilaston kärkitrio on kovin ikinä.

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on Urheilulehden kaaviolla Suomen viidenneksi paras yleisurheilija kansainvälisesti. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Miesten 800 metriä vääristyy siksi vertailuissa muihin lajeihin, että siinä taso ei ollut vuonna 2022 kovin kaksinen.

800 metrin kolmen parhaan keskiarvotuloksella 1.43,32 mentäisiin kaikkien aikojen tilastossa vasta sijalle 65. Toisaalta ei keskitaso kovin paljon ole heitellyt sen jälkeen, kun ME-mies David Rudisha lopetti ja Nijel Amos kärähti dopingista. Kunnia siis 800 metrin juoksijoille.

Faktat

Wilma Murto, seiväs (485) 0 %

Oliver Helander, keihäs (89,83) 1,68 %

Joonas Rinne, 800m (1.46,36) 2,94 %

Kristiina Mäkelä, 3-loikka (14,64) 3,30 %

Samuli Samuelsson, 100m (10,16) 3,67 %

Sara Lappalainen, 1500m (4,02,35) 3,91 %

Camilla Richardsson, 10 000m (31.12,78) 3,94 %13

Eveliina Määttänen, 800m (2.01,14) 4,02 %

Topi Raitanen, 3000m ej (8.19,34) 4,17 %

Topi Raitanen, 1500m (3.38,47) 4,31 %

Elmo Lakka, 110m aj (13,55) 4,71 %

Reetta Hurske, 100m aj (12,80) 4,74 %

Viivi Lehikoinen, 400m aj (54,50) 4,78 %

Samuel Purola, 200m (20,45) 5,03 %

Ella Junnila, korkeus (192) 5,23 %

Kristian Pulli, pituus (800) 5,43 %

Krista Tervo, moukari (74,40) 5,76 %

Mikko Paavola, seiväs (570) 5,78 %

Viljami Kaasalainen, 400m (46,54) 6,45 %

Camilla Richardsson, 5000m (15.16,71) 6,51 %

Daniel Kosonen, korkeus (220) 6,51 %

Katriina Wright, 400m (52,39) 6,76 %

Mika Kotiranta, 5000m (13.40,67) 7,18 %

Lotta Kemppinen, 100m (11,47) 7,39 %

Henri Liipola, moukari (75,32) 7,73 %

Saga Vanninen, 7-ottelu (6391) 7,83 %

Anniina Kortetmaa, 200m (23,42) 8,07 %

Aaro Davidila, 3-loikka (16,41) 8,27 %

Tuomas Lehtonen, 400m aj (50,92) 8,90 %

Saga Vanninen, pituus (643) 9,56 %

Sanne Erkkola, keihäs (60,18) 10,40 %

Eero Saleva, 10 000m (29.24,32) 10,45 %

Salla Sipponen, kiekko (60,58) 13,05 %

Senja Mäkitörmä ja Eveliina Rouvali, kuula (17,53) 14,27 %

Juuso Hassi, 10-ottelu (7459) 15,48 %

Janette Vänttinen, 3000m ej (10.18,10) 15,73 %

Frantz Kruger, kiekko (59,14) 16,99 %

Arttu Korkeasalo, kuula (19,02) 17,87 %

(Mukana vain joka lajin tilastoykköset, prosentuaalinen ero on laskettu maailman kärkikolmikon keskiarvoon)

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 23/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Lukemat kertovat urheilijoiden ja lajiryhmien tasosta oikein hyvin verrattuna maailman tämän hetken kärkeen. Eivät prosentit valehtelekaan, jos eivät vastaavasti kerro ihan koko totuutta.

Voitaneen vetää johtopäätös, että ehkä 100 ja 800 metrin juoksijoitamme pitäisi arvostaa enemmän. Molemmat ovat globaalisti äärimmäisen kilpailtuja ja tasaisia lajeja.

Joonas Rinne puristaa maalisuoralla. Miesten 800 metriä on Suomen kovatasoisimpia lajeja maailman vertailussa juuri nyt. Kuva: Markku Ulander

On hieman irvokasta, että Joonas Rinteen 1.46,36 riitti viime kesän maailmanlistalla sijaan 128, Samuelssonin satasen 10,16 sijaan 140.

Krista Tervo oli moukarin SE-tuloksellaan 74,40 maailmantilaston 11:s. Hänen prosentuaalinen eronsa kärkikolmikon keskiarvoon oli lähes tuplasti enemmän kuin Rinteellä ja Samuelssonilla.

Samuelssonin sija 140 saavutettaisiin esimerkiksi miesten kuulassa tuloksella 19,03, moukarissa 69,64, korkeudessa 219, naisten seipäässä 425, kuulassa 16,34, moukarissa 64,34 ja kolmiloikassa 13,34.

Kukaan ei liene sitä mieltä, että ne ovat yhtä kovia tuloksia kuin satasen 10,16. Siksi prosenttivertailu pesee vertailun tilastosijoituksiin nähden.

Jos mukaan olisi ynnätty viime hallikauden 60 metrin aidat, olisi se ollut kirkkaasti Suomen paras laji ja Reetta Hurske olisi noussut urheilijavertailussa sijalta 12 sijalle kaksi.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että viime kesän ulkoratojen maailman kärkikymmeniköstä vain viisi juoksi 60 metrin aitoja hallissa.

Lisäksi jenkkien ja jamaikalaisten panostus hallikauteen oli laimea. Heidän aikansa liikkuivat haarukassa 7,72-7,97, vaikka kyseiset urheilijat juoksivat viime kesänä väliin 12,31-12,45.

Ulkoratavertailu on siis osuvampi.

Krista Tervon moukaritulos 74,40 nosti hänet maailmantilaston sijalle 11. Kuva: Mikko Stig

Aituri Reetta Hurske menestyi viime hallikauden kilpailuissa. Kuva: Roni Rekomaa

Urheilijavertailussa Suomen tilastokärkien takaakin nousee urheilijoita, jotka olisivat tällä listalla korkealla.

Ville Lampisen 800 metrin aika 1.46,78 on vain 3,34% heikompi kuin maailman kärkitrion keskiarvo. Hän nousisi listalla peräti viidenneksi.

Alle kuuden prosentin päähän lajinsa kärkikolmikosta pääsisivät myös 100 metrillä Samuel Purola ja Santeri Örn, Santtu Heikkinen 800 metrillä ja 1?500 metrillä, Lassi Etelätalo keihäässä sekä Annimari Korte ja Santeri Kuusiniemi pika-aidoissa.

Lajivertailussa tuskin valehtelee se, että heikoimmat lajimme ovat järjestyksessä miesten kuula, miesten kiekko, naisten kiekko, naisten 3?000 metrin esteet, miesten 10-ottelu ja naisten kuula.

Kun aletaan puhua yli 15 %:n erosta maailman kärkeen, on lajin tilanne erittäin huolestuttava.

Näissä lajeissa perusteellinen ryhtiliike olisi paikallaan.

Faktat

M 800m 3,63 % (1.47,08/1.43,32)

N seiväs 4,53 % (463/485)

M 1500m 4,78 % (3.39,45/3.29,44)

M 100m 4,89 % (10,28/9,80)

N 800m 4,91 % (2.02,18/1.56,46)

M keihäs 5,04 % (86,76/91,37)

N 100m aj 5,56 % (12,90/12,22)

M 110m aj 5,64 % (13,67/12,94)

N korkeus 5,92 % (190/202)

N 1500m 6,23 % (4.07,75/3.53,22)

M 200m 6,26 % (20,69/19,47)

N 3-loikka 6,77 % (14.17/15.20)

N 400m 6,88 % (52,45/49,07)

M 400m 6,93 % (46,75/43,72)

M seiväs 6,94 % (565/607)

M korkeus 7,36 % (218/235)

M 5000m 7,79 % (13.45/12.45)

N 100m 7,95 % (11,53/10,68)

M moukari 7,99 % (75,10/81,63)

N moukari 8,11 % (72,54/78,95)

M pituus 8,15 % (777/846)

N 400m aj 8,34 % (56,35/52,01)

N 200m 8,58 % (23,53/21,67)

N 5000m 9,18 % (15.39/14.20)

M kolmiloikka 9,33 % (16,22/17,89)

M 3000m ej 9,81 % (8.46/7.59)

M 400m aj 9,87 % (51,37/46,76)

N 10000m 10,04 % (33.02/30.01)

N pituus 10,68 % (635/711)

M 10000m 11,52 % (29.41/26.37)

N keihäs 12,92 % (58,49/67,17)

N 7-ottelu 13,57 % (5993/6934)

N kuula 16,18 % (17,14/20,45)

M 10-ottelu 16,71 % (7351/8826)

N 3000m ej 16,85 % (10.24/8.54)

N kiekko 18,12 % (57,05/69,68)

M kiekko 19,48 % (57,37/71,25)

M kuula 19,90 % (18,55/23,16)

(Sulkeissa kunkin lajin Suomen ja maailman kärkikolmikon keskiarvot 2022 ja 2023)

Urheilufysiologien mukaan yhden tai 10 %:n parantaminen on yhtä vaikeaa kaikissa lajeissa.

Prosenttivertailu ei siis suosi juoksumatkoja, vaikka tulosten perusteella niin voisi äkkiseltään kuvitella. Toisaalta ei liene järkeä määritellä prosentuaalisesti, onko suomalainen mäkihyppy paremmassa kuosissa kuin jousiammunta.

Lajien välinen vertailu on monisyinen asia. Joka tapauksessa, näissä listoissa näkyy prosentuaalinen totuus.

Jos parhaiden suomalaisten tuloksia vertaa lajin ME-tuloksiin, muuttuu lista hiukan.

Murto pysyy yhä ykkösenä, toiseksi nousee Sara Lappalainen, kolmanneksi Topi Raitanen, neljänneksi Reetta Hurske, Annimari Korte nousee kahdeksanneksi.

Tässä vertailussa Joonas Rinne putoaa sijalle 9, Samuli Samuelsson sijalle 6.

Oliver Helander sen sijaan putoaa keihäässä kakkospaikalta sijalle 16. Onhan Jan Zeleznyn keihään ME 98,48 hurja, mutta niin ovat käytännössä kaikki muutkin ME-tulokset.

Ja kukin oman aikakautensa tuotteita niin hyvässä kuin pahassakin.