- Olen käynyt läpi paljon asioita. En tiedä, tuoko se viisautta, mutta ainakin kokemusta ja se on pelkästään ihana asia, Minttu Mustakallio sanoo. Kuva: Janne Aaltonen / IS

Minttu Mustakallio täyttää 50 vuotta. Elämään on mahtunut elokuvia, tv-sarjoja, teatterilavoja ja onnea, mutta myös valtavaa surua. Mustakallio saattohoiti nopeasti syöpään kuolleen äitinsä ja myöhemmin kummitätinsä. Isänsä näyttelijä tapasi ensimmäistä kertaa vasta aikuisena.

Näyttelijä Minttu Mustakallio koki elämänsä suurimman "fomon" 49-vuotiaana.

Fomo tarkoittaa englanninkielistä lausetta "fear of missing out" eli vapaasti suomennettuna pelkoa paitsi jäämisestä.

Mustakallio oli vuosi sitten toteuttamassa yhtä unelmaansa, näyttelemässä Ruotsissa.

- Olin Ruotsissa teatterissa töissä kolme ja puoli kuukautta. Silloin oli ihan fyysinen fomo. Ystäväni tekivät kaikkea Suomessa ja en päässyt mihinkään. Kun kävin Suomessa, olin vain lyhyen aikaa kotona, Mustakallio naurahtaa.

Näyttelijä Minttu Mustakallio täyttää 50 vuotta. Kuva: Janne Aaltonen / IS

50-vuotisjuhliaan sunnuntaina 23. heinäkuuta juhliva Mustakallio on tehnyt jo vuosikymmeniä kestäneen näyttelijänuran, johon on liittynyt paljon töiden takia uhraamista. Monet uudenvuodenjuhlat ja joululomat ovat menneet töissä teatterilavoilla, ja lukuisista kutsuista milloin mihinkin on joutunut kieltäytymään.

Näyttelijän työ on silti aina antanut enemmän kuin ottanut.

- Joskus alle kolmekymppisenä muistan tehneeni päätöksen, että en harmittele tätä. Sittenhän harmittelisin koko ajan, Mustakallio muistelee.

Mustakallio tiesi jo lapsena ryhtyvänsä näyttelijäksi. Painosanalla "tiesi", koska tunne tulevasta ammatista oli enemmän kuin vain lapsen haave.

- Olen taiteilijaperheestä ja lähipiirissäni oli kuvataiteilijoita, näyttelijöitä ja elokuvantekijöitä. Se on edesauttanut sitä, että näyttelijyys on tuntunut mahdollisuudelta.

Mustakallio tiesi jo lapsena haluavansa näyttelijäksi. Kuva: Janne Aaltonen / IS

Mustakallio vietti lapsena paljon kesiä isovanhempiensa luona Raahessa. Viimeistään siellä myös elokuvat tulivat tutuksi.

- Katsottiin mummun ja papan kanssa kaikki mahdolliset mustavalkoleffat, amerikkalaiset klassikot ja Suomi-leffat, Mustakallio muistelee.

Toista haaveammattia Mustakalliolla ei selkeästi ollut. Kiinnostuksen kohteita löytyi, mutta ne eivät koskaan innostaneet nuorta tyttöä tarpeeksi. Ei yhtä paljon kuin esiintyminen.

- Kun matkustimme äidin kanssa, ihailin lentoemäntiä, koska heillä oli korkokengät. Ne tekivät vaikutuksen, Mustakallio tosin hymähtää.

Minttu Mustakallio varttui yksihuoltajaäitinsä kanssa Ylivieskassa 1970-luvulla. Isänsä hän tapasi vasta aikuisiällä. Kuva: Janne Aaltonen / IS

Mustakallio eli lapsuutensa ja nuoruutensa yksinhuoltajaäitinsä kanssa Ylivieskassa. 1970-luvulla se oli poikkeuksellista.

- 70-luvulla oma lapsuuteni on vaikuttanut monesta erikoiselta, koska silloin elettiin hirveän vanhoillista aikaa.

Mustakallion äiti kuoli suhteellisen yllättäen vuonna 2002 aggressiivisesti levinneen syövän vuoksi. Näyttelijä oli tiiviisti mukana äitinsä saattohoidossa.

- Se oli puhtaasti aika kauheaa. Äitini oli Terhokodissa Helsingissä, ja en voisi olla kiitollisempi heille, jotka olivat siellä töissä. Arvostukseni saattohoitoa kohtaan kasvoi, sillä on hurjan tärkeää, että ihmiselle tarjotaan arvokas elämä loppuun asti.

Mustakallion mielestä riittää, jos elämässä on yksikin rakastava aikuinen. Isähahmona Mustakalliolle toimi hänen rakas kummisetänsä. Kuva: Janne Aaltonen / IS

Isänsä näyttelijä tapasi vasta aikuisiällä. Välillä lapsena Mustakallio pohti, miltä tuntuisi jos olisi isä, mutta hän ei osannut suuremmin kaivata sitä. Hän oli tottunut elämään äitinsä kanssa.

- Kiinnostus laantui, koska hän ei ollut elämässämme koskaan läsnä. En jäänyt mistään paitsi eikä ollut olo, että elämästäni puuttuisi palasia. Minulla oli kauhean läheinen kummisetä ja kummitäti, Mustakallio kertoo.

Trubaduuriäidin keikkaillessa Mustakallio majoittui kummeillaan, ja setä oli hänelle omanlaisensa isähahmo. Mustakallio saattohoiti myöhemmin myös kummitätinsä.

- Ajattelen, että se riittää hyvin, jos on yksikin rakastava ihminen. Eikä hänen välttämättä tarvitse olla verisukulainen. Kunhan on rakkautta, Mustakallio lisää.

Tapaaminen kreikkalaisen isän kanssa tuntui silti tarpeelliselta.

Mustakallio on Suomen yksi tunnetuimmista näyttelijöistä. Kuva: Janne Aaltonen / IS

- Tapasin hänet, kun olin alle kolmekymppinen. Se oli kiinnostavaa ja pidimme pitkään yhteyttä. Nyt hän on edesmennyt.

- Se ei ollut elämää mullistavaa, koska hän oli vieras. Annoin sen tapahtua, ja se oli ihan hyvä, Mustakallio pohtii.

50 vuotta elämää on pitkä aika, toisaalta se menee silmänräpäyksessä.

Mustakallio on saanut tehdä lukuisia elokuvia ja tv-sarjoja Suomen parhaimpien näyttelijöiden ja tuottajien kanssa ja hän on tuttu näky teatterilavoilla. Hän myös opettaa näyttelemistä Helsingissä ja Tampereella. Välillä ehtiessään Mustakallio lukee äänikirjoja.

Tekemistä siis riittää, vaikka elämää ei näyttelijänä usein pysty suunnittelemaan kovin pitkälle. Koskaan ei tiedä, mitä edestään löytää. Mustakallio ei mieti "mitä haluaisi vielä tehdä", koska on vasta 50-vuotias.

- Minulta on kysytty jo varmaan 30-vuotiaana, mitä haluaisin vielä tehdä. En ajattele, että olen kuolemassa nyt tai urani loppuu. Aion tehdä vielä paljon, Mustakallio pohtii.

Minttu Mustakallio kertoo, että hänen katsomuksensa suhteessa kuolemaan on elämänkokemusten myötä mullistunut. Kuva: Janne Aaltonen / IS

Näyttelijänä tulevia projekteja ei aina tiedä, ja elämän suunnitelmat voivat muuttua nopeasti.

- On kivaa ja kauheaa samaan aikaan, että en tiedä, mitä teen seuraavaksi.

Työyhteisö on Mustakalliolle ammatin yksi tärkeimmistä puolista, sillä esiintyjänä ei voi tehdä etätöitä.

- Teen yksin töitä vain silloin, kun opettelen tekstiä. Muuten harjoittelen ihmisten kanssa tai näyttelen. Olen sosiaalisessa ammatissa ja koen näyttelijän työn hirveän henkilökohtaiseksi. Jos minun pitää tulkita isoja tai pieniäkin tunteita, vaatii se vahvaa luottamusta vastanäyttelijään, työryhmään ja ohjaajaan.

Pitkälle uralle mahtuu ikäviäkin kokemuksia, vaikka suurin osa työkohtaamisista on positiivisia.

- Koen hirveän tärkeäksi tämän. En arvosta kiukuttelua tai että ollaan inhottavia jollekin, Mustakallio lisää.

Mustakallio on tuttu näky teatterilavoilla, tv-sarjoissa ja elokuvissa. Lisäksi hän lukee äänikirjoja. Kuva: Janne Aaltonen / IS

Puhuttaessa unelmista keskustelu etenee leikkisäksi.

Mustakallio haaveilee suomalaisittain perinteisesti lottovoitosta tai vaikka Benedict Cumberbatchin, Kate Winsletin ja Jim Broadbentin kanssa näyttelemisestä. Villeimmissä unelmissa voi hypätä myös esimerkiksi brittiläiseen vakoojajännäriin.

Hieman tavallisimmissa haaveissa ja unelmakollegojen joukossa vilisevät myös tutut näyttelijät, Tommi Korpela, Taneli Mäkelä, Ria Kataja ja Eero Ritala, joiden kanssa Mustakallio on näytellyt useasti.

- Tommi Korpelan tai Taneli Mäkelän kanssa voin tehdä mitä vain milloin vain. He ovat niin ihania, viisaita ja sivistyneitä työkavereita. Taneli Mäkelän kanssa olemme kyllä hirveän huonoja pitämään pokkaa.

- Johanna Vuoksenmaa on hermostunutkin nauramiselle, että eikö se perkele jo mene, Mustakallio nauraa viitaten kohtausten purkittamiseen ja ohjaajaan, jonka kanssa Mustakallio on työskennellyt usein.

Mustakallio pyrkii elämään hetkessä. Kuva: Janne Aaltonen / IS

25-vuotiaalle Mintulle Mustakallio ei antaisi mitään ohjeita. Elämä on mennyt juuri niin kuin sen on pitänytkin.

- Se tuntuu oikeastaan aika hirveältä, että olisin 25 ja tulevaisuudesta tulisi joku hönkäys "tee näin". Asiat ovat menneet parhain päin.

Iän tuoma perspektiivi on silti tärkeää.

- Olen käynyt läpi paljon asioita. En tiedä, tuoko se viisautta, mutta ainakin kokemusta ja se on pelkästään ihana asia. Kokemukseen tietenkin liittyy se, että kaikki elämässä ei ole tai pidäkään olla pelkästään helppoa. Siihen liittyvät vaikeudet ja pettymykset, ja niitä pitää olla.

- Olisin varmasti paljon iloisempi, jos äitini olisi elänyt pitkään tai olisi vieläkin elossa, mutta enhän minä voi sitä surkutella. Katsomukseni suhteessa kuolemaan on kyllä mullistunut, Mustakallio miettii.

Yksi tärkeimmistä opeista 50 vuoden iän saavuttamisessa on Mustakallion mukaan perspektiivi. Kuva: Janne Aaltonen / IS

Haaveilun sijaan Mustakallio pyrkii elämään hetkessä.

Siksi tulevaisuus- ja haavekysymykset tuntuvat jopa hieman vaikeilta. Niihin on helppo vastata lottovoitto, sillä kukapa siitä ei haaveilisi. Maailmantilanne on herätellyt Mustakalliota miettimään myös elämää yleisesti ja sitä, miten hän itse elää.

- Merkityksellinen hetki on juuri nyt. Olemme elossa ja on elämää. Nyt tuntuu vaikealtakin antaa haastattelua, kun maailmassa on käynnissä hirveät myllerrykset. Tuntuu, että pitäisi puhua niistä, mutta toisaalta pitää jatkaa elämää.

Vaatteet: Vihreä hihaton kesämekko: Hálo from North, valkoinen pitsimekko: Miia Halmesmaa/LIIKE, kuviollinen mekko ja lierihattu: Aino Heiniö/LIIKE, korut: Laakso & Sundström ja Aino Heiniö. Style & kukkapanta: Annette Tamminen. Meikki: Ia Huhtanen.