Mökkikylä Kiteellä. Suora järviyhteys Venäjälle. Hurjia huhuja vieraista. IS otti selvää, mistä on kyse.

IS vieraili Kiteellä lomakylässä, josta paikallisten piirissä liikkuu paljon juttuja. Kuva: Harri Mäenpää, Vesa Moilanen / Lehtikuva

Laineet lyövät hitaasti entisen kiteeläisen lomakylän rantaan. Niiden voi nähdä aaltoilevan samasta suunnasta kuin minne Pyhäjärvi täältä ulottuu - aina noin 50 kilometrin päähän Venäjälle, josta myös paikan rakennuttaja aikanaan ilmestyi.

Taustalla maisemaa koristavat muun muassa grillikatos sekä viisi samannäköistä mökkiä. Ne levittäytyvät eri puolille noin seitsemän hehtaarin tilaa. Näky on kaunis, ennen kaikkea vihreä.

Vuosina 2004-2005 rakennettu lomakylä on tunnettu nimellä Delta Cottages, ja se on ollut valtaosin venäläisten käytössä. Paikallisista suomalaisista osa on kutsunut paikkaa "Moskovan valoiksi", koska siellä väitetään perusturistien lisäksi vierailleen tuntematon määrä Venäjän hallintoon tavalla tai toisella kytkeytyneitä silmäätekeviä.

Delta Cottages on muutamasta mökistä koostuva lomakylä Pyhäjärven rannalla. Kuva: Harri Mäenpää

Puhutaan rikkaista liikemiehistä, sellaisistakin, joiden omistuksessa olisi ollut luksusjahteja eli venäläisoligarkkien eräänlaisia vaurauden symboleja. Puhutaan mystisestä omistajasta, jonka taustoista kukaan ei tunnu olevan varma - tai joista ei kenties haluta sanoa mitään. Huhutaan myös, että paikalla olisi vuosien varrella nähty jopa Venäjän presidentin Vladimir Putinin henkivartijoita.

Kiteen kabinettipiireissäkin monet näistä tarinoista tunnetaan. Osa IS:n lähteistä on kuulunut Kiteen hallintoon tai kuuluu yhä kaupungin vaikutusvaltaiseen ytimeen.

Heistä ainakin jotkut ovat vahvasti siinä käsityksessä, että myös Putinin sisäpiiriä olisi vieraillut paikkakunnan idyllisissä rantamaisemissa.

- Se on täysin selvää, että Kiteellä ja yleensä Itä-Suomessa on vuosien varrella vieraillut myös korkean profiilin venäläisiä siinä missä esimerkiksi maan eteläisellä rannikolla tai Saimaalla, mistä suomalaismedia on jo tehnyt juttujakin, kiteeläisvaikuttaja sanoo.

Delta Cottagesin laituri. Kuva: Harri Mäenpää

- Tiedot Putinin henkivartijoiden vierailusta ovat mielestäni niin ikään uskottavia. Jos kerta Saimaalle on ollut rakenteilla ökymökki itse Putinille, aivan varmasti hänen lähipiiriläisiään on voinut käydä Suomessa tutkimassa muitakin paikkoja etukäteen - ja kenties lomailemassa siinä sivussa, hän jatkaa viittaamalla venäläisen tutkivan median Insiderin toukokuiseen uutiseen Putinin Saimaa-yhteyksistä.

Vihertävässä nurmimaastossa mieleen juolahtavat jopa suomalaisviranomaisten puheet venäläisistä "vihreistä miehistä", Kremlin hallintoon tai turvallisuuspalvelu FSB:hen (entinen KGB) linkittyvistä agenteista.

Suomalaiset sotilasasiantuntijat sekä suojelupoliisi (Supo) uskovat venäläisten hankkineen Putinin valtakaudella Suomesta tuntemattoman määrän kiinteistöjä ja maa-alueita ennen kaikkea strategisessa mielessä - agenttiensa vakoilu- ja tiedustelu­toimintaa varten sekä ylipäätään valmistellakseen suurvaltaa "johonkin isoon konfliktiin".

Lue lisää: Tällaisia kohteita venäläiset ovat hankkineet Suomesta - Pekka Toverilta terävä arvio

Lue lisää: Venäläisten bulvaani osti ase­varikon aitojen sisä­puolella sijainneet ranta­tontit - asiantuntijat: valvonta petti täysin

Kansanedustaja Pekka Toveri (kok). Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

- FSB on valmistellut Venäjän sotilaallisia operaatioita eri maissa samalla tavalla kuin KGB Neuvostoliiton aikaan. Näissä kohdemaissa venäläisiä on esimerkiksi soluttautunut osaksi yhteiskuntaa, ja venäläisten omistamissa turvataloissa tai maastoissa tulevia iskuja on sitten harjoiteltu, entinen Pääesikunnan tiedustelupäällikkö ja nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok) sanoi aiheesta yleisesti IS:lle lokakuussa 2022.

IS selvitti kesällä 2022 kattavasti venäläisten Suomessa tekemiä maa- ja kiinteistökauppoja. Monilla kaupoilla havaittiin olevan yhteys Kremliin ja itse Putiniin.

Maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä yleisen sotataidon sotilasprofessori Marko Palokangas ruotii asiaa yleisellä tasolla.

- Krimin miehityksen (2014) jälkeen Venäjä soluttautui osaksi Ukrainan yhteiskuntaa hankkimalla sieltä muun muassa maa- ja kiinteistöomaisuutta sekä tiedustelemalla liikenteen solmukohtia. Venäjä teki Ukrainassa siis laajamittaista vakoilu- ja tiedustelutoimintaa ennen kuin se hyökkäsi maahan (helmikuussa 2022), Palokangas sanoo.

Yleisen sotataidon sotilasprofessori Marko Palokangas. Kuva: Seppo Kärki

- Aivan samalla logiikalla Venäjä on tehnyt valmistautumistoimia Suomessa. Venäjä on pyrkinyt hankkimaan Suomesta kohteita, joita se voisi käyttää kriisitilanteessa hyödykseen. Sotilaallinen uhka Suomea kohtaan on ollut täysin relevantti, sotilas­tiedustelun tuntija sanoo.

Puolustusministeriö alleviivasi 2022, että Suomen turvallisuuden kannalta vaaralliset kaupat oli tehty jo vuosia sitten. Samaa sanoo Palokangaskin.

- Strategisesti epäilyttävissä kohteissa venäläisten toiminnalle ei tyypillisesti ole löytynyt liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöön liittyvää logiikkaa. Venäläiset ovat saaneet hankittua kunnista maata ja kiinteistöjä lupaamalla suuria investointeja tai laajaa bisnestoimintaa, mutta puheet ovat monesti jääneet tyhjiksi, Palokangas sanoo.

- Aloitettu liiketoiminta on kuivunut ennen pitkää kasaan, ja haluamansa saatuaan venäläiset ovat kaikonneet vähin äänin - jättäen kiinteistöt siihen paikkaan ränsistymään. Osa näistä kohteista on sittemmin päätynyt suomalaisomistukseen, mutta osa on yhä venäläisten hallussa.

Delta Cottagesin pihassa vihertää, vaikka vierailijoita ei näy. Kuva: Harri Mäenpää

Tyhjyyttään ammottaa esimerkiksi Delta Cottages, joka oli venäläisomistuksessa 2003-2021. Jo sitä ennen vuosina 1996-2003 venäläisyhtiöllä oli toimintaa Kiteen Puhoksen alueella.

Tähän mennessä ei ole löytynyt todisteita, että venäläiset olisivat käyttäneet Delta Cottagesia muuhun kuin majoitusbisnekseen tai lomailuun. Asiantuntijoiden mielestä myös epäilyksiin strategisesta tarkoitusperästä on kuitenkin aiheellista suhtautua vakavasti.

Ei vähiten siksi, että Delta Cottagesin rannalta pääsee suoraan järveä pitkin Venäjälle. Lisäksi aivan lomakylän vieressä kulkee itärajaa myötäilevä Valtatie 6, ja ainoa kulkukelpoinen reitti Laatokan pohjoispuolen alueilta länteen on Kantatie 71, joka kulkee vesistöjen lomitse Puhoksesta Savonlinnaan. Keskeinen tietoliikenneverkko sijaitsee vain noin kolmen kilometrin päässä.

Paikan omistanut venäläinen Dmitri Moskalev on levittäytynyt perustamalla yrityksiä eri puolilla Eurooppaa sekä toimimalla niiden avainpaikoilla. IS hankki tietoa muun muassa Suomen ja Viron yhtiölistauksista, ja niiden perusteella vuonna 1966 syntyneen Moskalevin nimi yhdistyy yhtiöihin, joita on perustettu Venäjälle, Suomeen, Viroon, Saksaan, Englantiin ja Maltalle .

Nämä Moskalevin yritykset ovat käytännössä pääomattomia ja ainakin osaksi ketjutettuja: Suomeen ja Viroon perustetut samannimiset yritykset vaikuttavat toimivan ketjussa keskenään.

Lue lisää: Venäjän valtio omistaa kaksi meren­ranta­tonttia Upin­niemen varus­kunnan liepeillä - tällaista on elo venäläisten naapurissa

Dmitri Moskalev kuvattuna vuonna 2004 Delta Cottagesin pihalla. Lomakylä valmistui vuonna 2005. Kuva: Kauko Varis

Kiteellä majoituspalvelua pyörittäneen yhtiön talous on ollut liki olematonta, vaikka Moskalev on touhunnut mökkien parissa jo useamman vuosikymmenen.

Vuonna 2004 Moskalev antoi Helsingin Sanomille haastattelun, jossa hän korosti paikan suunnatun erityisesti venäläisille matkailijoille. Hän sanoi rakennuttavansa kaikkiaan 19 kuuden hengen mökkiä.

Ajatus näin suuren mökkikylän rakentamisesta oli Moskalevin mukaan syntynyt viereisellä tontilla sijaitsevan Pajarinhovin loma- ja vapaa-aikakeskuksen isännän Jorma Keskimäen kanssa. Kiteen kaupunki oli HS:n mukaan ollut hankkeelle suopea ja rakennuttanut tontille vesijohdot ja viemärit.

- Venäläiset haluavat tasokkaisiin huviloihin lähelle palveluja, Moskalev perusteli tuolloin.

Mökkejä ei sittemmin kuitenkaan rakentunut kuin viisi, eikä lomakylän toiminta ole enää jatkumassa. Tämän vahvistaa yksi mökkikylän nykyisistä suomalaisomistajista, joiden taustat IS selvitti.

Mökit ja tontti ovat nyt - 600?000-700?000 euron arvoisten kauppojen jälkeen - kahden varakkaan suomalaisperheen omistuksessa. Alueella hyvin tunnetut omistajat halusivat pysyä anonyymeinä kommenteissaan.

- Keskeisin ostomotiivimme oli se, että mökit oli jo korkea aika saada suomalais­omistukseen. Mökkikylä oli ollut jo aikansa myynnissä, ja me halusimme varmistaa, että se myös päätyy suomalaisomistukseen. Jatkossa mökit ovat vain yksityiskäytössä, omistaja kertoo.

Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Harri Ohra-ahon mukaan yleisesti venäläisten kiinteistöomistukset ovat monesti iso vyyhti, joihin ei löydy vain yhtä tulokulmaa.

- Esimerkiksi Airiston Helmen iskussa sisään mentiin rikollisen toiminnan eli rahanpesuepäilyjen takia, mutta kokonaisuudessa ilmaantui myöhemmin muutakin, Ohra-aho, puolustusvoimien ex-tiedustelupäällikkö, kertoo.

Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puhui IS:lle vuonna 2022 yleisellä tasolla, että yksi merkittävä motiivi venäläisten maa- ja kiinteistökaupoista on ollut rahanpesu.

Strategisesti arveluttavista kiinteistöistä puhuttaessa hän oli huolissaan erilaisista kaupoissa käytetyistä peiteyrityksistä ja venäläis- tai suomalaisbulvaaneista.

Lue lisää: Tällainen on Suomen oligarkki­rannikko

Jatkosodan aikaisia tykkejä on nähtävillä Kiteellä vielä tänäkin päivänä. Kuva: Harri Mäenpää

Nyt Suomi on Naton jäsenmaa. Supon IS:lle kertoman mukaan venäläisten kiinteistö­kauppoihin ei tällä hetkellä liity vakavaa uhkaa maan kansalliselle turvallisuudelle. Viranomaiset ovat kiristäneet venäläisten viisumikäytäntöjä, ja nyt muun muassa kiinteistöomistus Suomessa ei takaa automaattisesti viisumin saantia.

Asiantuntijat korostavat kuitenkin, että esimerkiksi erilaisten sabotaasi-iskujen mahdollisuutta ei voida edelleenkään poissulkea.

- Venäjän suurvalta-ajatteluun kuuluu, että erilaisia provokaatioita valmistellaan eri puolilla Eurooppaa. Suomen turvallisuusviranomaisten on oltava jatkuvasti valveilla ja selvitettävä, mitä kohteita näihin mahdollisiin tuhotöihin saatettaisiin käyttää, Ohra-aho sanoo.

Rajavyöhyke-kyltti Riihivalkean lomakylän seinässä. Kuva: Harri Mäenpää

Supo analysoi jo muutama vuosi sitten, että Suomessa on "nukkuvia venäläis­agentteja", jotka voisivat käyttää omistamiaan rakennuksia kriisitilanteessa muun muassa eräänlaisina sillanpääasemina.

Marko Palokankaan mukaan yksi uhkakuva voisi olla esimerkiksi Suomeen suuntautuva venäläisten hallitsematon pakolaisvyöry, josta osa tapahtuisi "tuttua järveä" pitkin.

Tämäntapainen mahdollinen uhka nousi tapetille juhannuksena, kun palkkasotilasarmeija Wagner suunnitteli Venäjän sotilasjohdon syrjäyttämistä ja suomalaisasiantuntijat pitivät sisällissodan puhkeamista yhtenä mahdollisena vaihtoehtona.

- Sellaisessa tilanteessa turvallisuusviranomaisten tulisi ylipäätään olla poikkeuksellisen tarkkana. Siltä varalta, ettei massojen mukana maahan pääsisi esimerkiksi siviileiksi naamioituneita ja sabotaaseihin pyrkiviä sotilaita, hän selvittää.

Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen. Kuva: Harri Mäenpää

Matka jatkuu vajaan 10?000 asukkaan Kiteen keskustaan, kaupunginjohtaja Pekka Hirvosen pakeille. Vuodesta 2020 kaupunkia johtanut Hirvonen muistuttaa, että venäläiset ovat jo vuosikausia olleet tuttu näky seudulla.

- Jotkut venäläiset ovat tulleet Suomeen esimerkiksi töiden, toiset rakkauden vuoksi. Opiskelijoitakin riittää yhä, vaikka virkatasolla Kitee ei tällä hetkellä tee minkäänlaista yhteistyötä Venäjän kanssa, Hirvonen sanoo.

- Sodan syttymisen jälkeen kaupunki on menettänyt paljon euroja venäläisturismin hiivuttua. Samaan aikaan olemme eri viranomaistahojen kehotuksesta seuranneet aiempaa tarkemmin venäläisten toimintaa alueella.

Hirvonen tietää, että venäläisten omistuksia alueella riittää yhä, mutta esimerkiksi Delta Cottagesin tapausta ja Dmitri Moskalevia hän ei kertomansa mukaan tunne. Sen sijaan hän näyttää työhuoneensa seinälle kiinnitetyltä kartalta Karjalan lomakeskuksen sijaintia.

- Siellä venäläiset pyörittivät kymmenkunta vuotta lomamökkien vuokraustoimintaa, kunnes he yhtäkkiä katosivat. Kiinteistöjen jättäminen tyhjilleen tietysti kummastuttaa, hän sanoo.

Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen esittelee kohteita kartalla. Kuva: Harri Mäenpää

Kaupunginjohtajan mukaan ei voida sulkea pois vaihtoehtoa, että venäläiset olisivat vuosien varrella hankkineet joitakin kohteita myös strategisessa mielessä.

- Kuntalaisten kautta saadun tiedon mukaan venäläisten omistamilla kiinteistöillä on ollut melko hiljaista viime aikoina, hän vielä lisää.

Karjalan lomakeskuksen kaltaisia venäläisomisteisia ja sittemmin tyhjilleen jääneitä kohteita Kiteellä ja Itä-Suomen seudulla on useampia. Kaupungin entinen hallintojohtaja Jaakko Turunen arvelee, että yleisesti ottaen venäläiset liikemiehet eivät tekisi Suomessa mitään ilman Kremlin tai FSB:n siunausta.

- Venäläisten liiketoiminta Kiteen seudulla on vaikuttanut hyvin Moskova-vetoiselta, Turunen ruotii.

- Tiedän tältä seudulta ainakin yhden venäläisomisteisen paikan, jossa on vieraillut Venäjän hallintoon kuuluneita henkilöitä. Siis henkilöitä, joilla on ollut vaikutusvaltaa Putinin johtamassa Kremlin hallinnossa.

Tie Delta Cottagesille on tiukasti vartioitu. Kuva: Harri Mäenpää

IS tavoitti myös Kiteen entisen kaupunginjohtajan Eeva-Liisa Auvisen. Delta Cottagesista puhuttaessa hän vaikeni täysin.

- En ole enää virassa, eikä minulla ole asiaan mitään kommentoitavaa, Auvinen tokaisi ja sulki puheluyhteyden.

Seuraavaksi edessä on pysähdys keskustan Teboil- ja ABC-huoltoasemilla. Osa paikallisista kertoo kuulleensa juttuja Delta Cottagesin venäläisturisteista, mutta Dmitri Moskalevia ei tunnista kukaan.

Pian ABC:lle saapuu sovitusti Suomen Moskovan-suurlähetystön entinen konsuli, juristitaustainen Mikko Makkonen, jolla on läjä lehtileikkeitä mukanaan. Kiteellä asuva Makkonen tuntee tarkasti venäläistä sielunmaisemaa.

Suomen Moskovan suurlähetystön entinen konsuli Mikko Makkonen. Kuva: Harri Mäenpää

- Selväähän se on, että venäläiset ovat vuosien saatossa ostaneet Suomesta maata ja kiinteistöjä strategisessa mielessä, Makkonen sanoo.

- Yksi erikoinen tapaus on Kiteellä sijaitseva Riihivalkean lomakeskus.

Nettisivujen mukaan Riihivalkea Holiday Center sisältää muun muassa seitsemän hotellihuonetta. Se sijaitsee entisen rajavartioaseman alueella vain kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Entisen rajavartioaseman alueella sijaitseva Riihivalkea-lomakylä toivottaa asiakkaat tervetulleiksi kolmella kielellä. Kuva: Harri Mäenpää

Riihivalkeassa on aikaisemmin ollut vilkastakin viihdetoimintaa, mutta nyt paikka vaikuttaa autiolta. Kuva: Harri Mäenpää

IS yritti tehdä ensin tehdä netin kautta huonevarauksen, tuloksetta. Sitten IS soitti sivuilla ilmoitettuun kännykkänumeroon, mutta kukaan ei vastannut.

- Näistä lehtileikkeistä näet, että taannoin Riihivalkeassa oli tosi aktiivistakin viihdetoimintaa. Nyt kaikki tuntuu lopahtaneen kummallisesti kuin seinään, Makkonen kummastelee.

Kiteen taksiasemalta löytyy yli 40 vuotta Kiteellä asunut Helena Saukko. Hän puolestaan harmittelee Heinäjärven koulun kohtaloa.

- Venäläiset ostivat koulun, yrittävät remontoida jotain, mutta katosivat pian kuin tina tuhkaan. Suututtaa, hän tiivistää.

Kiteen kupeessa Tohmajärvellä asuva Seppo Räty, keihäslegenda ja entinen Niiralan raja-aseman tullimies, sanoo, että "itärajan asukkaat eivät ole olleet venäläisten suhteen yhtä sinisilmäisiä kuin muut suomalaiset".

- Aikanaan esimerkiksi venäläiskoneiden rajaloukkauksia nähtiin tämän tästä, mutta ei niistä kaikista kerrottu julkisesti, hän sanoo.

Venäläisten ostaman entisen koulun kohtalo harmittaa paikallisia. Kuva: Harri Mäenpää

Perinteikkään Kiteenhovi-hotellin aulassa Dmitri Moskalev jo tunnetaan. Kohdalle osuu henkilö, joka osaa antaa numeron hänet tavanneelle suomalaiselle Pekalle.

Pekka ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

Vuosikausia yrittäjänä toiminut Pekka sanoo asioineensa usein Delta Cottagesissa majoittuneiden venäläisten kanssa.

- Eivät ne venäläismajoittujat mitään köyhiä olleet. Päinvastoin, vaikuttivat varsin varakkailta. Esimerkiksi yksi kertoi omistavansa Moskovassa votkatehtaan, toinen puolestaan esitteli kuvia ökyjahdistaan, Pekka muistelee.

Mikko Makkonen Kiteenhovi-hotellin edustalla. Kuva: Harri Mäenpää

- Joku tykkäsi vuokrata moottorikelkkoja, toiset taas vesijettejä tai pyöriä. Kun tuli maksun aika, toisinaan joku kaivoi ison muovirasian, joka oli aina täynnä 50 euron seteleitä. Ja kerran eräs kaivoi muovikassista ison läjän ryppyisiä 5 euron seteleitä, joilla hän sitten maksoi rikkomansa kelkan omavastuuosuuden.

Pekan mukaan venäläiset tykkäsivät paitsi votkasta myös oluesta.

- Kerran ortodoksipappi eksyi emäntänsä kanssa kelkalla ja minäkin olin etsimässä heitä yötä vasten, Pekka kertoo.

- Moskalevin tapasin pari kertaa. Hän vaikutti ihan mukavalta ja rennolta kaverilta.

Riihivalkean lomakeskus toimi aikaisemmin Valkeavaaran rajavartioasemana. Kuva: Harri Mäenpää

Kysymykseen Putinin henkivartijoista tai muista Venäjän hallintoa lähellä olevista Pekka toteaa näin:

- En osaa sanoa mitään henkivartijoista. Mutta vaikutti siltä, että monet vierailijoista olivat vaikutusvaltaisia venäläisiä. He tulivat yleensä Pietarista tai Moskovasta, Pekka kertoo.

- Jos yritti tulkin välityksellä kysellä Putinista jotain, kukaan ei oikein puhunut mitään. Se aihe tuntui kielletyltä.

Tämän jälkeen IS soittaa Jorma Keskimäelle, joka aikanaan myi maata Moskaleville.

- Hän tosiaan osti meiltä maata, mutta en sillä tavalla muuten tunne miestä. Tapasin hänet harvoin. Silloin hän vaikutti ihan tavalliselta kaverilta, Keskimäki sanoo.

- Meidän yhteytemme venäläisiin koski ylipäätään vain tätä matkailubisnestä.

Tietojemme mukaan Delta Cottagesissa vieraili usein korkean profiilin venäläisiä, Venäjän hallintoakin lähellä olevia henkilöitä. Mikä on mielipiteesi tästä?

- Ilmeisesti asia oli niin, Keskimäki sanoo.

Kävikö paikalla myös Putinin henkivartijoita?

- Sellaisesta en osaa sanoa mitään.

Riihivalkean ranta. Kuva: Harri Mäenpää

Palataan Pyhäjärven rannalle. Laineiden liplattaessa mieli kulkee kauaksi horisontissa siintävälle Venäjälle, sen suurvaltapolitiikkaan.

Moskaleville on luonnollisesti soitettava. Puhelun aluksi Moskalev kertoo hankkineensa tontin ja rakennuttaneensa mökit, koska "vuosituhannen alkupuolella suomalaisten ja venäläisten suhde oli hyvä".

- Suomalaiset olivat tosi ystävällisiä venäläisille. Lisäksi paikka sijaitsi lähellä Pietaria, josta venäläiset erityisesti tykkäsivät matkustaa Suomen puhtaaseen ja rauhalliseen luontoon.

Oliko vierailijoiden joukossa myös Kremlin hallintoa lähellä olevia henkilöitä?

- En sanoisi, että oli sellaisia henkilöitä. Matkustajat olivat pääasiassa tavallisia venäläisiä, Moskalev kertoo.

Osa kiteeläisistä väittää paikalla nähdyn myös Putinin henkivartijoita?

- Ei, ei. Sen täytyy olla joku vitsi, Moskalev sanoo naurahdellen.

Pian tämän jälkeen puheluyhteys alkaa pätkiä ja katkeaa lopulta. Seuraavana päivänä IS tavoittaa Helsingin Roihupeltoon yrityksensä osoitteen kirjanneen Moskalevin uudestaan jatkokysymyksiä varten.

- Nyt minulla on huono hetki. Huomenna käy paremmin, hän sanoo.

Seuraavana päivänä Moskalev ei enää vastaa puhelimeensa. IS lähettää viestillä jatkokysymykset ja pyytää yhteydenottoa, mutta mitään ei sittemmin kuulu. Eikä hän vastaa soittoihin myöhemminkään.

"Moskovan valot" tuntuvat himmenneen mystisesti.