Max Seeck lähti mukaan nuoruutensa lempiseuran jälleenrakennukseen. Kuva: Jussi Helttunen

Menestyskirjailija Max Seeck on myös elokuvaohjaaja ja jääkiekkoseura Jokerien tuore osaomistaja. Nyt hän kertoo raketin lailla edenneestä urastaan ja suhteestaan urheiluun.

Kun Urheilulehti paljasti huhtikuussa jääkiekkoseura Jokerien uudet omistajat, listalta löytyi yksi erityisen kiinnostava ja yllättävä nimi.

Omistajaryhmää vetää Mikko Saarni, ja siihen kuuluvat myös Jokerien legenda Ossi Väänänen (173?000 euroa), NHL-tähdet Teuvo Teräväinen ja Esa Lindell (71?000 euroa kumpikin), elokuvamoguli Markus Selin (183?000 euroa), Saarnin yhtiökumppani Timo Mäkelä sekä entinen pankinjohtaja Antti Mantila.

Heissä ei ollut hämmästeltävää, mutta listalta pomppasi silmille kansalliseen suursuosioon noussut kirjailija Max Seeck, joka oli hypännyt Jokerien kelkkaan 153?000 euron sijoituksellaan.

Mikä ihme sai kirjailija Seeckin hyppäämään remmiin? Vieläpä varsin merkittävällä summalla.

Miten Seeckistä tuli ylipäänsä suomalaisen kirjallisuuden supertähti, ja mistä hänen kiinnostuksensa urheiluun kumpuaa?

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 27/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Max Seeck nousi kansalliseen suursuosioon, kun hänen esikoisteoksensa Hammurabin enkelit (Tammi, 2016) osui suoraan kultasuoneen.

Kauan ei tarvinnut odottaa myöskään kansainvälisiä merkkipaaluja. Jo ensimmäistä kirjaa käännettiin esimerkiksi saksaksi ja viroksi, mutta neljäs teos Uskollinen lukija (Tammi, 2019) räjäytti pankin.

Julkaisuoikeudet myytiin kahdessa kuukaudessa 40:een maahan ja Hollywoodissa alettiin puuhata jättimäistä tv-sarjaa sen pohjalta.

Seeckin julkaisutahti on ollut kova, hän on takonut seitsemän kirjaa yhtä monessa vuodessa. Kaiken lisäksi alkuvuodesta valkokankaille ilmestyi kauhuelokuva Koputus, jonka hän käsikirjoitti ja ohjasi yhdessä ystävänsä Joonas Pajusen kanssa.

-?Viime syksynä alkoi tuntua siltä, että on liikaa pöydällä. Minulla on kaksi pientä lasta kotona, tuntui ettei aika riitä kaikkeen. Piti vähän priorisoida, Seeck sanoo.

Max Seeckin vanhemmat Jaakko Seeck ja Riitta Nelimarkka poikansa kirjan Mefiston kosketus julkistustilaisuudessa. Kuva: Seppo Solmela / IS

Nyt Seeck, 38, pitää ensimmäistä välivuottaan kirjan julkaisusta sitten esikoisensa, mutta vieläkään 2- ja 4-vuotiaiden lasten isä ei lepää laakereillaan.

Työn alla on toinen elokuva ja ensi vuonna julkaistava seuraava kirja, minkä lisäksi uusi aluevaltaus Jokerien osaomistajana tuo oman työtaakkansa.

Seeck varttui taiteilijaperheessä Itä-Helsingin Marjaniemessä. Hänen äitinsä on kuvataiteilija Riitta Nelimarkka, jonka isoisä taas on taidemaalari Eero Nelimarkka.

Vaikka isä Jaakko Seeck oli liikemies ja paikallinen lentopallovaikuttaja, taide oli perheen arjessa bisnestä ja urheilua isommassa osassa.

-?Sanoisin että enemmän perheessä oli taidehommaa. Ei kukaan meillä kotona mitään bisnestä puhunut.

Liiketalous tuli kuitenkin voimakkaammin Seeckin elämään mukaan, kun hän lähti opiskelemaan. Hän suoritti ensin kandin rahoituksessa ja markkinoinnissa Virossa ja jatkoi Sveitsiin, mistä tuliaisina oli maisterin paperit.

Seeck ehti olla vuoden töissä pankissa, kunnes perusti ystäviensä kanssa markkinointitoimiston. Yhteisyritys OFRD sai jäädä, kun mies loikkasi kirjailijan uralle, mutta ystävät eivät kuitenkaan jääneet.

Max Seeck varttui taiteilijaperheessä. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Seeckin nykyinen työhuone Helsingin ytimessä Esplanadin kupeessa on samoissa tiloissa kahden OFRD:n perustajajäsenen kanssa. Kasassa on siis 60 % viisihenkisestä OFRD:n tiimistä. Kukin pyörittää tiloissa omaa bisnestään, mutta seura on vanhaa tuttua.

Toinen Seeckin kanssa toimistohuoneiston jakavista ystävistä on juuri Joonas Pajunen.

Paljon on kirjoitettu siitä, miten kaupallinen tausta näkyy Seeckin kirjailijantyössä. Ja kyllä se ainakin jonkin verran näkyykin, mutta kirjailijan itsensä mielestä ei niin vahvasti, kuin joskus on kirjoitettu.

Seeckin tapaa käyttää Exceliä apunaan kirjoja kirjoittaessaan on ihmetelty siitä lähtien, kun HS nosti asian esiin Kuukausiliitteen artikkelissa vuonna 2020, mutta Seeck ei pidä asiaa niin dramaattisena.

-?Se Excel on saanut vähän suhteettomat mittasuhteet siinä mielessä, että enhän minä tee edes mitään juoniyhteenvetoja sinne - kuten monet tekevät - vaan tsekkaan vain, kuinka paljon kirjoitan päivässä, jotta aikataulu pitää.

-?Tavoitteeni on kirjoittaa 3?000-4?000 merkkiä päivässä. Merkkaan ne vain Exceliin ja siten näen, paljonko on miinusta. Jos vaikka sluibaan viikon, se tarkoittaa että saldoni on noin 20?000 merkkiä. Se minun pitää sitten ottaa kiinni. Se on ainoa, mihin Exceliä käytän.

Seeck on myös kertonut käyttävänsä paljon paukkuja kirjojensa markkinointiin ja puhunut avoimesti siitä, että pyrkimys kaupalliseen menestykseen Suomessa ja ulkomailla oli alusta asti läsnä.

Max Seeckin kirjoja on käännetty usealle eri kielelle. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Hän kuitenkin oudoksuu puhetta, jonka mukaan teokset olisivat negatiivisessa mielessä laskelmoituja. Siitä huolimatta, että esimerkiksi aiheenvalintaa varten hänen tiiminsä on selvittänyt, mitä ihmiset maailmalla haluavat tällä hetkellä lukea ja näitä tietoja on käytetty ideoinnissa hyväksi.

Seeck vakuuttaa, että vaikka tarinan aihetta hiottaisiin sen mukaan, millä potentiaalia menestyä, itse tarina tulee aina sydämestä.

-?Minulle on luontaista ja itsestään selvää, että jos haluaa tehdä kirjoja tai vaikka musiikkia, joka myy, pitää vähän kuunnella ja katsoa, että mikä myy. On vähän hassua, miten tuo on monesti tulkittu. Laskelmointi on sanana aika fyysinen, ja siinä on negatiivinen klangi. Se vaikuttaa siltä, että työssä olisi jotain falskia eikä se tulisi sydämestä.

-?Haluan kirjoittaa täyspäiväisesti. En halua tehdä kahta duunia, koska uskon että pystyn tarjoamaan parempaa matskua, kun voin keskittyä siihen. Jotta voin kirjoittaa täyspäiväisesti, minun pitää ansaita niillä kirjoilla. Ja jotta voin ansaita kirjoilla, minun on kirjoitettava jotain, mitä jengi haluaa ostaa ja lukea.

Vaikka isä oli mukana lentopallotoiminnassa, urheilukaan ei ollut Seeckin lapsuudenkodissa valtavassa roolissa. Urheilun näkyvin muoto talossa liittyi kuitenkin juuri lentopalloon.

-?Meillä oli helvetisti lentopalloja kotona, faija sai niitä jostain halvalla. Annoin aina kaikille synttärilahjaksi lentopallon, mikä oli kiusallista, koska kukaan ei halunnut lentopalloa. Kyselin aina mutsilta, että eikö voisi käydä hakemassa jonkun He-Manin. Vastaus oli että ei ei, Seeck muistelee.

Max Seeckin toimistolla on kaunis sisäpiha. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Vaikka urheilu ei perheessä ollut isommin esillä, Seeck tunnustautuu sen suureksi ystäväksi. Hän on harrastanut ja seurannut urheilua lähes koko ikänsä, mutta suhteessa urheiluun on myös pienenpientä ristiriitaa.

-?Olen ollut omasta mielestäni aina vähän turhan huono urheilija. Olen aina tykännyt pallopeleistä ja kaikenlaisista lajeista, mutta en ollut kovin hyvä. Minua ei nuorena oikein laitettu pelaamaan mitään, perheemme oli enemmän taiteilijaperhe. Olin varmaan 8-9-vuotias, kun omaehtoisesti halusin mennä pelaamaan jalkapalloa ja liityin Puotinkylän Valtin junioreihin.

-?Tykkäsin siitä, mutta kovin hyvää minusta ei koskaan kehittynyt. Ehkä osittain sen takia, että kaikilla ei vain ole sitä luontaista lahjaa, ja toinen syy on se, että aloitin urheiluharrastuksen aika myöhään. On ihmisiä, jotka eivät tykkää urheilusta, minä kyllä tykkään ja nautin. On kiva olla kentällä ja tehdä maaleja.

Kaikesta huolimatta urheiluharrastukset ovat säilyneet ohjelmassa näihin päiviin asti. Seeck on pelannut puulaakisarjat läpi sekä jalkapallossa että salibandyssa, vaikka penkkiurheilijana etusijalla ovatkin olleet jääkiekko ja etenkin suosikkiseura Jokerit.

Seeck on kytkeytynyt urheilumaailmaan myös sillä tavoin, että hänen laajassa ystäväpiirissä on joukko alan ammattilaisia. Hän on päässyt näkemään läheltä, millaista se elämä voi olla.

-?Profiililtani varmaan uppoan kuin kala veteen urheilijaporukkaan, mutta sitten vaan kun mennään kentälle, totuus paljastuu, hän naurahtaa.

Kirjailija on puhunut avoimesti isoistakin haaveistaan. Isoin on läpimurto elokuvapuolella ja Oscar-palkinto.

Seecckin työhuoneen kirjahyllystä löytyy sekä klassikoita että omia kirjoja eri kielille käännettynä. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Puheet kansainvälisille kentille etenemisestä ja pitkän tien päässä häämöttävästä pokaalista ovat ehkä yleisempiä urheilun kuin taiteen saralla. Seeck on samaa mieltä ja kertoo, että sekä urheilijaystävien että ulkomaille käännettyjen kirjailijoiden ajatukset ja edesottamukset ovat vaikuttaneet hänen lähestymiseensä.

Seeck näkee puheet myös motivoivana tekijänä. Kun on sanonut haaveensa ääneen, ne haluaa saavuttaa kahta kauheammin.

-?Ehkä olen halunnut vähän ravistella kirjallisuutta ja suomalaista kulttuuria sillä, että ei tarvitse olla niin vaatimaton. Sekään, että puhuu unelmat ääneen ja on itsevarma, ei tarkoita sitä että on ylimielinen, rotsi auki tai vähättelisi muita. Siitähän ei ole kyse.

-?Suomi on kuitenkin aika pieni markkina. Se on kotimaani ja minulle tosi tärkeä, kuuntelen lukijapalautetta ja tapahtumapaikat ovat ainakin toistaiseksi olleet Suomessa. Silti tämä on aika pieni maa. Kun ajattelee jenkkimarkkinoita, onhan se vähän sellainen liigasta NHL:ään -meininki. Se on se iso maailma.

Seeck tunnustautuu piinkovaksi jääkiekon ja Jokerien faniksi. Hän pelasi itse juniorina jalkapalloa, mutta jääkiekko oli silti lajien arvoasteikossa edellä.

Dekkaristi kertoo heränneensä lapsuuden viikonloppuaamuina säännöllisesti katsomaan NHL Power Week -ohjelmaa, mutta että hänelle maailman paras urheiluseura oli kuitenkin Jokerit.

Max Seeck on ollut lapsesta asti Jokeri-fani, ja muistelee kaiholla legendaarisia paikallisvääntöjän HIFK:ta vastaan. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

-?Voitettiin neljä mestaruutta, oli Janeckyt ja kaikki. Se oli maailman isoin juttu. Kävin paljon Nordiksella katsomassa pelejä ja keräilin lätkäkortteja. Telkkarista ei tullut niin paljon pelejä, mutta kuuntelin radiosta matseja, Seeck nostalgisoi.

-?Jokerit on vaan aina ollut minulle kova juttu. Legendaariset finaalisarjat Tepsiä vastaan ja paikallispelit HIFK:ta vastaan. Niissä oli iso tunne ja lataus. IFK oli vielä sellainen, että puolet kavereista oli IFK:n ja puolet Jokerien puolella. Oli hirveä vääntö aina siitä, kumpi on parempi.

Ihan kaikki Jokereita lapsesta asti kannattaneet eivät kuitenkaan ole seuran omistajia. Seeckillä oli paitsi halua myös suhteita, joiden avulla asia järjestyi. Siihen aukesi tilaisuus, kun Jokerien oli synnyttävä uudelleen KHL-seikkailun ja Venäjällä ryvettyneiden entisten omistajien jälkeen.

Seeck otti yhteyttä ystäväänsä Ossi Väänäseen ja alkoi kysellä, mitä seurassa seuraavaksi tapahtuisi. Nelisensataa ottelua narrinutussa pelanneella puolustajalla oli edelleen kontaktit kunnossa seuran suuntaan.

Seuraa yritti ottaa haltuun Teemu Selänteen johtama Naurava narri -ryhmittymä, joka jäi kuitenkin nuolemaan näppejään, kun Joel Harkimon luotsaama projekti ajoi ohi.

Pian kävi kuitenkin selväksi, ettei seuralla olisi asiaa kotimaisiin sarjoihin, jos taustalla olisi yksikin Harkimo.

Useiden käänteiden jälkeen avautui tilaisuus täysin uudelle porukalle. Siihen Seeck halusi kuulua.

- Ossi soitti eräänä päivänä ja menimme juttelemaan. Hän sanoi, että nyt on sellainen homma, että tällainen jengi olisi kasassa ja hän tietää, että olen pitkään kärkkynyt tätä mahdollisuutta.

-?Ossi sanoi, että tällä porukalla otamme homman haltuun, jos olet messissä. Löimme heti kättä päälle.

Seeck tunsi uudesta omistajaryhmästä Väänäsen lisäksi Selinin entuudestaan. Selin oli tuottamassa Seeckin Pajusen kanssa käsikirjoittamaa ja ohjaamaa Koputus-elokuvaa.

Menestyskirjailija ei ole Jokereissa mukana pelkästään hiljaisena sijoittajana. Hän vetää Jokereiden uutta asiantuntijaelintä, jonka tehtävänä on tuottaa ideoita ja materiaalia operatiivisen johdon avuksi.

Max Seeck kuuluu Jokerien uusiin omistajiin. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Senkin pestin mies on ottanut vastaan innosta piukeana. Jokereista puhuttaessa silmiin syttyy omanlaisensa loiste.

-?Se on supersiisti pesti, meillä on kasassa hullun hyvä ryhmä erilaisia ihmisiä. Pääsen sitä vetämään, keskustelemaan ja moderoimaan ja tuottamaan matskua, jota toimitusjohtaja Antti-Jussi Niemi voi sitten hyödyntää.

Seeck ei aio puuttua Jokereissa urheilulliseen puoleen, vaan jättää sen homman alan ammattilaisille. Hän on kuitenkin ehtinyt kerryttää työuransa aikana paljonkin taitoa, joista on hyötyä urheiluseuran pyörittämisessä.

-?Pääsen varmasti käyttämään esimerkiksi markkinointi- ja videotuotanto-osaamistani. Ja ihan kaikkea osaamistani. Urheilupuolella minulla ei varsinaisesti ole osaamista. Se on ihan ok ja myönnän sen. Markkinointia, yleisötapahtumaa ja -kokemuksia, asiakaskokemuksia, hän listaa asioita, joihin on annettavaa.

Jokerien hallituksen puheenjohtaja Mikko Saarni (vas.) ja toimitusjohtaja Antti-Jussi Niemi seuran tiedotustilaisuudessa 1. kesäkuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Porukka sai aloittaa urakkansa täysin puhtaalta pöydältä, sillä Mestiksessä ensi kaudella pelaavan Jokerien lisenssiehtona oli se, että mitään kytköksiä entiseen, KHL:ssä pelanneen Jokerien taustaporukkaan ei sallita.

Tai ainakin melkein puhtaalta pöydältä. Seeck antaa pienen näpäytyksen Jääkiekkoliiton suuntaan huomauttamalla, että vanhasta Jokereista ei tullut irtautua ihan jokaisella tavalla.

-?Mitään siteitä vanhaan organisaatioon ei saanut olla ja piti aloittaa täysin puhtaalta pöydältä, mutta vanhat velat kyllä kelpasivat. Ne laitettiin välittömästi meidän maksettavaksemme. Yli 100?000 euroa, hän kertoo.