IS tutustui Kiovan lähellä Irpinissä väliaikaisiin rivitaloasuntoihin, jotka ovat osa Suomen humanitääristä apua Ukrainalle.

Irpin

Harmaaksi maalatut puurivitalot nököttävät siisteissä riveissä. Kirkkaanväriset petuniat kukkivat asuntojen oville ripustetuissa amppeleissa. Asukkaita vauvoista vaareihin on hakeutunut ulos viettämään helteistä kesäpäivää.

Vihreän nurmen peittämällä pihalla kaikuu kitara, joita soittaa nuori tyttö. Pöytä on täytetty herkuilla.

Rivitaloalue näyttää jotenkin tutun oloiselta, mutta nyt ei olla Suomessa. Nämä talot nousivat viime talvena kahdessa kuukaudessa Irpinin kaupungin laitamille väliaikaisiksi asunnoiksi niille, joiden kodit ovat tuhoutuneet Ukrainassa toista vuotta jatkuvan Venäjän hyökkäyssodan aikana.

Valmiina moduuleina Irpiniin kuljetetut talot ovat osa Suomen Ukrainalle toimittamaa humanitääristä apua. Yhteistyö näkyy Suomen lipuissa, jotka liehuvat pihan pylväissä Ukrainan lippujen rinnalla. "Suomi tukee Ukrainaa", lukee talojen seiniin ruuvatuissa kylteissä englanniksi ja ukrainaksi.

Lilija ja Sofia viihdyttivät asukkaita soittamalla kitaraa ja laulamalla helteisessä säässä. Kuva: Antti Hämäläinen

"Suomi tukee Ukrainaa", lukee rivitalojen seiniin kiinnitetyissä kylteissä. Kuva: Antti Hämäläinen

Kahdessatoista rivitalossa on kaikkiaan 36 kahden huoneen asuntoa, joissa on tilaa 144:lle asukkaalle. Ensimmäiset heistä muuttivat taloihin 13. toukokuuta.

- Pari asuntoa on vielä vapaana. Odotamme niihin muutamaa perhettä Hersonin tulva-alueelta Oleshkysta, kertoo Olha Romovytsh.

Romovytsh toimii eräänlaisena asuinalueen johtajana, joka huolehtii siitä, että asiat toimivat ja yhteydenpito kaupungin viranomaisiin toimii. Hän kuvailee suomalaisten lahjoittamaa talorykelmää "erittäin mukavaksi".

- Täällä on hyvä olla nyt, kun Irpinissä on niin monia taloja tuhoutunut. Kodeissa asuu lapsiperheitä ja myös vammaisia. Kaikki ovat erittäin tyytyväisiä olosuhteisiin. Näissä on kaikki tarvittava, ei tarvitse kuin muuttaa sisään, Romovytsh kehuu.

Hän sanoo asukkaiden saavan ulkomailta myös muuta tukea kuten ruoka-apua. Esimerkiksi pihamaalla näkyvät polkupyörät on toimitettu Hollannista. Lisäksi tukea tarjoavat paikalliset yritykset.

- Arvostamme kaikkea tätä todella paljon.

Romovytshin mukaan asukkaat järjestävät pihalla keskenään myös illanviettoja, joissa viihdykkeenä on ruoan ja kitaransoiton lisäksi myös yhden asukkaan haitari.

Paikalle odotetaan myös edustajaa Irpinin pormestarinvirastosta. Yllättäen pihalle pelmahtaakin itse pormestari Oleksandr Markushyn, joka on hänkin selvästi innoissaan Suomen taloprojektista.

- Zaharovna pitää täällä kaiken järjestyksessä. Haluan onnitella häntä, sillä hän on suuresti vastuussa kaikesta siitä, mitä täällä tapahtuu, Markushyn sanoo käyttäen Romovytshistä tämäni patronyymiä eli isännimeä.

Irpinin pormestari Oleksandr Markushyn rapsutteli asukkaan koiraa. Olha Romovytsh toimii linkkinä asukkaiden ja viranomaisten välillä. Kuva: Antti Hämäläinen

Taloissa on vapaana vielä muutama asunto, joihin odotetaan perheitä Hersonin tulva-alueelta. Kuva: Antti Hämäläinen

Pormestari äityy vertaamaan suomalaisten toimittamia taloja viereisen asuinkorttelin väliaikaisiin asuintaloihin, jotka ovat Puolan toimittamia.

- Puolan projekti on melko samanlainen, mutta niihin taloihin on käytetty paljon muovia. Suomalaiset ovat puuta ja paremmin varusteltuja. Paljon mukavampia, Markushyn sanoo.

Hän kehuu, kuinka kaikissa asunnoissa on ilmalämpöpumput. Markushynin mukaan ne ovat erittäin tarpeellinen varuste Kiovan kuumassa kesässä. Talvella ne puolestaan tarjoavat asukkaille lämpöä.

Markushyn mainitsee, kuinka alueella vierailleet muiden kaupunkien edustajat ovat ihmetelleet ilmalämpöpumppujen lisäksi myös kaikissa asunnoissa vakiovarusteena olevia pyykinpesukoneita. Yleensä vastaavissa väliaikaisasunnoissa on yhteinen pesutupa, jota kaikki asukkaat käyttävät.

- Näissä taloissa on jopa astiat keittiöissä. Kaupunki maksaa asukkaille veden, internetin ja sähkön. Se on tärkeää ihmisille, jotka ovat menettäneet kaiken.

Markushynin mukaan Irpinin kaupunki on kustantanut myös piha-alueen penkit ja roskikset. Asukkaat saavat kaupungilta niin ikään humanitääristä apua.

Asukkaat oleskelevat usein yhdessä pihalla. Kuva: Antti Hämäläinen

Ilmalämpöpumppu takaa viileät peliolosuhteet Olha Romovytshin lapsenlapselle Vanjalle, 11, (oik.) sekä tämän kaverille Sashalle, 11. Kuva: Antti Hämäläinen

Pormestari vie IS:n kiertokäynnille asuntoon, johon vielä odotetaan asukkaita. Kompaktissa kaksiossa on heitä varten kaikki tarvittava: huonekalut, petivaatteet, pyyhkeet, astiat sekä muut keittiötarvikkeet - jotka tosin ovat ruotsalaisen Ikean tuotteita.

Pormestari Markushynin esittelykierros on nähtävissä artikkelin yläosassa olevalla videolla.

- Olemme erittäin tyytyväisiä projektiin ja yhteistyöhön suomalaisten kanssa. Tämä on näistä projekteista kaikkein menestynein. On myös muita, mutta suomalaisten laatu on parasta. Kaikki täällä ovat onnellisia, se on parasta mainosta. Kysykää vaikka keneltä tahansa, Markushyn yllyttää.

Asiaa ei tarvitse erikseen kysellä. Miehensä ja lastenlastensa kanssa taloissa asuva Valentina vahvistaa pormestarin sanat muutenkin. Hän kehuu olosuhteita mukaviksi ja sanoo olevansa kiitollinen. Ennen sotaa Valentinalla ja hänen miehellään oli iso talo.

- Jossakin vaiheessa oli vaikeaa, kun meitä asui 14 sukulaista yhdessä talossa. Muiden talot olivat tuhoutuneet. Nyt meillä on kaksi asuntoa, eikä enää ole niin ahdistavaa. Toivoimme pääsevämme näihin taloihin, kun niitä vielä rakennettiin.

Rivitaloidylliä katsoessa olisi melkein helppoa unohtaa, että sota on edelleen käynnissä. Siitä muistuttaa kuitenkin pihan tammien välistä pilkottava naapuritalo, johon Venäjän armeijan iskut ovat jättäneet jälkensä.

Irpinin jälleenrakennustyöt ovat edenneet reilussa vuodessa, mutta Venäjän sotatoimien seurauksia on edelleen näkyvissä siellä täällä.

- Ihmiset ovat peloissaan, koska Kiovan alue on edelleen Venäjän kohde. Joskus näemme täällä, kuinka ilmatorjunta työskentelee taivaalla. Olemme todella vihaisia venäläisille, Romovytsh sanoo.

Asukkaat ovat pitkälti palanneet Irpiniin ja jälleenrakennus on edennyt huimasti reilussa vuodessa. Venäläisten iskujen tuhoja on kuitenkin edelleen nähtävissä siellä täällä. Kuva: Antti Hämäläinen

Asuinalueen järjestyksestä huolehtiva Olha Romovytsh avasi kotinsa ovet IS:lle. Kuva: Antti Hämäläinen

Suomalaisten talot ovat osa Lastivkan taloprojektia, joka on saanut pääskyä tarkoittavan nimensä samalla paikalla aikoinaan sijainneelta lasten kesäleiripaikalta. Leirit loppuivat kuitenkin vuonna 1986 Tshernobylissä ydinonnettomuuteen, jonka jälkeen maaperän katsottiin olevan liian saastunutta lasten leiritoiminnalle.

Romovytsh vie IS:n katsomaan myös omaa asuntoaan. Miellyttävän viileässä makuuhuoneessa pelaavat konsolilla jalkapallopeliä hänen lapsenlapsensa Vanja, 11, sekä tämän samanikäinen kaveri Sasha.

Romovytsh vaatii vieraita vielä ottamaan marjapiirakkaa ja metsämansikkamehua. Ennen sitä ei ole poistumista.

- On ilo tarjota. Ukrainalaiset naiset tykkäävät leipoa ja laittaa kaiken ruoan itse, jopa makkarat, hän sanoo.

Suomen ulkoministeriön mukaan hankkeen kokonaisbudjetti oli 5 miljoonaa euroa, joista reilu miljoona kului talokomponenttien kuljetuskustannuksiin.

Tavoitteena oli rakentaa väliaikaisasuntoja noin 200:lle kotinsa menettäneelle ukrainalaiselle. Rivitaloasuntojen lisäksi Irpinin alueelle on rakennettu myös joitakin erillistaloja perheille samoille tonteille, joilla olleet talot ovat tuhoutuneet.

Budjettiin sisältyi väliaikaisten asuintalojen lisäksi myös liikuteltavia majoituskontteja eri puolilla maata työskenteleville pelastusviranomaisille.