Lukijat kertovat parhaat hääkommellukset. Kuva: Colourbox

Elämän onnellisimpien päivien ammattilaiset ja morsiamet paljastavat nyt erikoisimmat kommellukset.

Artikkeli on julkaistu alun perin 27.8.2022.

Kesähäitä juhlitaan jälleen ympäri Suomea. Ilta-Sanomat kysyi häiden asiantuntijoilta heidän parhaimpia muistoja ja kommelluksia häistä.

Hääpuku on tänä päivänä yhä useammin kierrätetty. Kuva: Colourbox

"Hääporukassa kaasot olivat päätelleet, etteivät bestmanit saa mitään aikaan, eivät edes morsiamen ryöstöä. Niin ne sitten päättivät ryöstää kokin. Kukaan ei tiennyt, en edes minä, että minut tullaan ryöstämään. Toki siitä oli puhuttu, mutta ihan vitsillä vaan. Niin minut haettiin keittiöstä, vangittiin ja kuljetettiin yleisön läpi pois juhlapaikalta. Kahvit ja kakut saatiin vasta kun yleisö oli suorittanut leikkiin liittyvän tehtävän, jolla kokki vapautettiin."

"Pidettiin asiakkaan kanssa palaveria, jossa käytiin läpi aikatauluja. Asiakas kertoi, että vihkiminen on kello 15. Ihmettelin sitä vähän, sillä minulla oli käsitys, että joku toinen pari vihitään siihen aikaan kyseisessä kirkossa. Varmistin asian kahteen kertaan, ja asiakas vakuutti, että kello 15 on oikea aika. Hääpäivän aamuna minulle sitten soitettiin, että nyt on tapahtunut kauhea erehdys, se vihkiminen onkin jo kello 13. Siinä tuli kyllä aikamoinen kiire, mutta ehdimme saada kaikki valmiiksi niin, että väki oli nostamassa alkumaljoja ja syömässä kello 14.30."

"Yksissä ulkohäissä oli iso joukko vahvassa uskossa olevia ihmisiä. Alttari oli tehty pihalle. Yläkerran isäntä oli päättänyt järjestää heille suihkujuhlat. Sitä vettä tuli paljon ja vähän väliä, mutta sinnikkäästi ja pitkään väki veisasi sateenvarjojensa alla."

"Vuokraamme tiloja, ja asiakkaalla on lupa muokata niitä haluamallaan tavalla. Juomat he tuovat itse, ja meidän osuus päättyy iltapalaan. Yksi tämän kesän sulhanen teki aittaan miesten salakapakan, jossa oli tarjolla viskiä ja sikareita."

"Sain olla suunnittelemassa aivan ihania, kansainvälisiä häitä, jonne saapui vieraita ympäri maailmaa. Häitä oli koronan takia jouduttu siirtämään kaksi kertaa. Hääpari oli hankkinut paikalle aidon skottilaisen kansanmusiikkibändin säkkipilleineen, ja bändi ohjasi ihmiset tanssimaan. Se yhteishenki vierasporukassa oli aivan mieletön."

"Tein upean vihkikaaren, ja kun sain sen kuntoon, hääparin buukkaama dj saapui ja laittoi valtavat kamansa, eli mustan pöydän, kaiuttimet ja diskopallot siihen. Ei sille oikein mitään voinut, koska tila oli rajallinen. Vähän kyllä harmitti."

"Asiakkaan kanssa sovittiin, että poistetaan taulut juhlapaikan seiniltä, vaasit ikkunalaudoilta ja matot lattialta sekä vaihdetaan verhot. Onneksi pakissa on monenlaisia työkaluja. Tauluista osa oli naulattu kiinni monesta nurkasta ja matot oli ruuvattu tiukasti lattiaan. Ne saatiin kuin saatiinkin pois ja juhlan jälkeen vielä takaisinkin, mutta hiki kyllä tuli."

"Juhlapaikka oli saatu valmiiksi ja kaikki oli tiptop, kun morsiamen äiti saapui yllättäen paikalle. Hän oli keksinyt jonkin hauskan leikin, jossa piti jakaa salatehtävät kaikille 150 vieraalle. Niiden lappujen jakamisessa menikin sitten paljon aikaa, ja hääparille tuli lisälaskua."

"Oli upeaa päästä suunnittelemaan oikeita ison rahan salahäitä. Budjetti oli sata tuhatta euroa. Kukkiakin oli rekkakuormallinen. Asiakas arvosti visuaalista puolta ja luotti meidän osaamiseen. Saimme vapaat kädet tehdä, vain inhokkikukat ja värimaailma olivat tiedossa. Se oli oikea suunnittelijan unelma ja onnenpäivä."

"Sulhanen ei ollut koskaan käynyt häissä, ja morsiankin vain yhden ainoan kerran. He eivät olisi halunneet järjestää häitä ollenkaan, mutta painostuksen alla sitten suostuivat. Pari plaseerattiin aivan salin perälle, sillä he eivät halunneet olla millään tavalla esillä ja keskipisteenä. Kaikki tehtiin aivan päinvastoin kuin mihin on totuttu. Niistä tuli heidän näköiset häät."

"Mieleeni jäivät eräät häät veden äärellä. Pari oli aivan ihana. He olivat niin syvästi rakastuneet ja sitoutuneet toisiinsa, että vihkiminen oli todella koskettava ja liikuttava hetki papillekin. Siinä meinasi sataa vähän vettä, ja parin kanssa pohdittiin, pitäisikö vihkiminen siirtää juhlataloon. Päätettiin kuitenkin, ettei pieni tihkusade haittaa, kun rakkaus on niin suuri. Raamatussakin sanotaan, etteivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa. Ihan pikkuisen vaan tihutti, ja osa vieraista avasi sateenvarjon. Hääparia tai minua sade ei haitannut ollenkaan. Miljöö oli kaunis. Siinä oli ranta, nurmikko, penkit ja kolmionmuotoinen kukkakaari papin takana."

"Häävalmisteluissa sulhanen höyläsi puolet sormenpäästään irti, kun teki koristeita. Onneksi ei käynyt niin pahasti kuin alussa näytti, ja turmasta päästiin lopulta yhdellä ensiapuvisiitillä. Oudointa tässä oli se, että sulhanen tekee töitä rakennusalalla, eivätkä työkalut ole hänelle millään tavalla vieraita."

"Meidän häitä vietettiin Etelä-Pohjanmaalla ihanassa vanhassa ladossa maalaisromanttiseen tyyliin. Appiukko valmisteli meille ystävän kanssa yllätykseksi vanhan, 60-luvun Opel Capitanin, joka oli meidän haaveiden hääauto. Juhlat olivat pienet, vain lähimmät sukulaiset, 60 henkeä. Häätanssi oli kohokohta, sillä ladon vanha, harva seinä ja auringonlasku loivat niin hienon tunnelman. Kaasoni vielä hommasi savukoneen, joka oli oikein piste iin päällä. Vierailla silmät kostuivat ja näky oli kuin satumaasta."

"Löysin netistä unelmieni mekon, mutta se oli aivan liian kallis. Googlaamalla löytyi samantyylinen ja edullisempi. Ainoa ongelma oli läpinäkyvä yläosa. Ompelija lupasi laittaa yläosan alle kankaan ja vaihtaa samalla olkaimet. Aikaa oli 3 kuukautta. Sovitin mekkoa välillä, mutta se vaati vielä korjauksia. Vasta 2 viikkoa ennen häitä sain sen kotiin sovitettavaksi. Se oli täysin pilalla, eikä istunut enää mistään suunnasta. Pyysin apuun toista ompelijaa, joka joutui purkamaan mekon atomeiksi ja kasaamaan uudestaan. Aika kävi vähiin. Itkin tilannetta Facebookin hääryhmässä. Siellä sitten minulle tarjottiin varamekoksi juuri samanlaista kuin se unelmieni mekko oli ollut. Koko oli minulle pieni, mutta aloitin heti tiukan dieetin. Mekko istuikin täydellisesti! Kolme päivää ennen häitä tuli toinenkin mekko valmiiksi ja oli juuri sellainen kuin olin toivonut. Käytin lopulta varamekkoa."

"Kirkossa vihittiin toinen pari ennen meitä. Meillä oli mukana kori, jossa olivat viuhkat ja puhalluskuplat. Bestman laittoi sinne myös oman lompakkonsa ja kaksi kaasoa puhelimensa sekä jatkopaikan avaimen. Kun vihkiminen päättyi, alkoi kaatosade eikä ulos voinut mennä. Tajusimme korin kadonneen! Odotimme kirkon alakerran kryptassa lähes tunnin ajan sateen loppumista, ja samalla yksi kaasoista selvitteli kadonneen korin kohtaloa. Selvisi, että edellinen hääseurue oli ottanut vahingossa meidän korimme. Se oli heidän jatkopaikassaan. Kaaso haki korin, ja kaikki tavarat saatiin takaisin. Edellinen seurue oli hyvin pahoillaan. Kun sade vähän taukosi, pääsimme ulos. Olimme vuokranneet avoauton, mutta katto jouduttiin pitämään ylhäällä sateen takia. Kuvausaika oli jo mennyt. Juhlapaikalla piti soveltaa ohjelmaa, koska pitopalvelu oli jo paikalla. Lopulta kuitenkin oli ihan kivaa."

"Olimme nostamassa 5-kerroksista hääkakkua jääkaapista pöydälle ja tarkoitus oli lähteä viemään sitä autolla hääpaikalle. Käytävällä kuitenkin tuli huoltomies vastaan ison koiran kanssa. Koira haukkasi kakun alakerrasta päänkokoisen palan ja jatkoi matkaa. Onneksi olimme edellisen kommelluksen jälkeen oppineet, että aina pitää tehdä varapohjat. Niin sitten saatiin uusi alakerta kakkuun ajoissa, eikä kukaan tiennyt episodista mitään. Tästä tapahtumasta on jo aikaa."

"Kerran morsiamen äiti soitti minulle kello 8 hääpäivän aamuna, että sulhaselta puhkesi umpisuoli yöllä. Hääjuhlaan oli tulossa 120 henkeä, osa oli jo matkalla. Siinä vähän mietittiin, että mitä tehdään. Juhlat päätettiin pitää. Hoitaja työnsi pyörätuolissa istuneen sulhasen paikalle. Vihkiminen tapahtui siinä samassa tilassa. "

"Kerran kävi niin, että jouduin tekemään kakun itse, sillä alihankkijalla oli ylibuukkaus. Se oli sellainen amerikkalaistyylinen, sokerikuorrutettu kakku. Ei siinä mitään, luin tilauksen ja aloin tehdä kakkua. Lapussa luki, että vaaleanpunaista ja violettia. Tein sitten vaaleanpunaisen kuorrutuksen ja violetit ruusukkeet. Kokki lähti viemään sitä juhlapaikalle. Pian hän soitti raivona, että etkö sä osaa lukea. Tilauslapun toisella puolella oli lukenut, että ei missään tapauksessa vaaleanpunaista eikä violettia. Siitä paikasta kokki oli lähtenyt metsään hakemaan valkoisia kukkia ja koristeli sen uudestaan. Kakku olikin ollut älyttömän hyvää ja sitä oli kehuttu kauniiksi. Sen jälkeen neljä hääparia halusi samanlaisen."