Kuva: Reuters, AFP / Lehtikuva, IS, Colourbox, kuvankäsittely: IS

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt sunnuntaina 500 päivää. Päiviin mahtuu toinen toistaan käsittämättömämpiä käänteitä.

Edesmennyt venäläinen taloustieteilijä Stanislav Shatalin laati vuonna 1991 niin kutsutun 500 päivän taloussuunnitelman, jonka kuluessa Neuvostoliiton piti siirtyä markkinatalouteen.

Ei tullut markkinataloutta.

Tuli vallankaappausyritys, jota johti kommunistipomo Gennadi Janajev humalassa. Samaan aikaan presidentti Mihail Gorbatshovia pidettiin lukkojen takana tämän omalla datshalla Krimin niemimaalla.

Tuli uusi presidentti Boris Jeltsin, joka kolme vuotta myöhemmin määräsi armeijan savustamaan loput vastustajansa ulos parlamentista väkivalloin.

Uutiskuvissa näkyi, kun taistelupanssarivaunut ampuivat kranaatteja Moskovan valkoisen talon ikkunoista sisään, ja hallintorakennus roihahti tuleen.

Tapahtumat, jotka kolme vuosikymmentä sitten tuntuivat käsittämättömiltä, kalpenevat kuluneiden 500 päivän aikana nähtyihin.

Niitä ruotivat IS:lle Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Teemu Oivo ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri, pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kokoomuksen kansanedustaja.

Venäjän Moskva-alus kuvattuna marraskuussa 2021. Kuva: Alexey Pavlishak/REUTERS

Venäjän Mustanmeren laivaston ohjusristeilijä Moskva ja partiolaiva Vasili Bykov lähestyivät Ukrainan aluevesillä sijaitsevaa Käärmesaarta helmikuun 24. päivän iltana 2022.

Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan aamuyön tunteina.

Venäläisalusten kannelta vaadittiin ukrainalaisia rajavartijoita antautumaan. Vastaukseksi kuului kuitenkin haistattelua, ja Moskvasta avattiin tuli.

Vain puolitoista kuukautta myöhemmin Moskva makasi Mustanmeren pohjassa ja kuolleiksi luultuja ukrainalaisia olikin vapautettu vankien vaihdon yhteydessä.

Ukrainalaiset hämmästyttivät koko läntisen maailman upottamalla Putinin laivaston kruununjalokiven ilmeisesti maan itsensä kehittämillä Neptunus-meritorjuntaohjuksilla 14. huhtikuuta.

-?Siinä kiistettiin Venäjän merenherruus, Pekka Toveri sanoo.

-?Risteilijä Moskvan yllättävä upottaminen johti Käärmesaaren menetykseen ja sitä seuranneet iskut miehittämättömillä aluksilla Sevastopoliin ja avomerellä ovat pakottaneet Venäjän puolustuskannalle myös merellä.

Ukrainan puolustusjoukot pystyttämässä Ukrainan lippua Käärmesaarelle heinäkuussa 2022. Kuva: Ukrainian Armed Forces / Zuma / MVPhotos

Venäläiset vetäytyivät Käärmesaarelta Ukrainan tauottoman tykistö-, ohjus- ja ilmaiskujen avittamana 30. kesäkuuta 2022.

-?Toki he hallitsevat avomerta, mutta ovat joutuneet vetäytymään satojen kilometrien päähän Ukrainan rannikosta ja tukeutuminen Krimillä on kiistetty.

Venäläisten varhainen tavoite vallata Ukrainan pääkaupunki Kiova päättyi esikaupungeissa käytyihin taisteluihin maaliskuun lopussa, ja venäläiset yhtäkkiä vetäytyivät koko Pohjois-Ukrainasta.

Kesän kääntyessä syksyyn ukrainalaiset nöyryyttivät Vladimir Putinin armeijaa uudestaan.

Elokuussa nähtiin isku Sakyn lentotukikohtaan miehitetyllä Etelä-Krimillä, jossa tuhoutui jopa 12 Venäjän ilma-alusta ja monen venäläisturistin lomatunnelma.

Postimerkeissä kuvataan ukrainalaissotilas elehtimässä venäläiselle sota-alukselle. Kuva: Valentyn Ogirenko / Reuters

Syyskuussa Ukraina käynnisti vastahyökkäyksen Harkovan ja Hersonin alueilla, ja ajoi venäläiset matkoihinsa muun muassa strategisesti tärkeästä Izjumin kaupungista.

Lokakuussa räjähti Krimille johtavalla sillalla. Kuorma-autoon piilotettu pommi romahdutti osan massiivisesta siltarakennelmasta ja sytytti tuleen myös tavarajunan.

Presidentti Vladimir Putin oli täyttänyt edellisenä päivänä 70 vuotta, joten syyllistä hänen valloituspolitiikkansa symbolin tuhoamiselle ei tarvinnut arvuutella kauaa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto toimitti Suomen liittymiskirjan Natoon 4. huhtikuuta 2023. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Putin hyökkäsi Ukrainaan estääkseen Naton laajentumisen, mutta saikin sen kiihtymään entisestään.

500. sotapäivän kieppeillä Venäjällä on uutta Nato-rajaa 1340 kilometriä - ja kohta toinenkin Nato-maa Suomen lisäksi lähialueella.

Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenhakemuksen tiistaina 17. toukokuuta äänin 188-8. Suomi haki puolustusliiton jäsenyyttä samana päivänä yhdessä Ruotsin kanssa.

Suomesta tuli Naton täysjäsen tämän vuoden huhtikuussa. Vauhti oli historiallinen, sillä keskustelua jäsenyydestä ehdittiin käydä kolme vuosikymmentä ilman konkreettisia siirtoja sen toteuttamiseksi.

Naton rauhankumppanuusohjelmaan Suomi liittyi vuonna 1994, mutta Kremlissäkään tuskin uskottiin, että sopuisa naapuri todella ottaisi härkää sarvista ja asettuisi Naton ydinsateenvarjon suojaan alle vuodessa.

Ruotsin jäsenyydeltä puuttuvat vielä Nato-maista Turkin ja Unkarin ratifioinnit, mutta länsinaapurin liittyminen on vain ajan kysymys.

Sen jälkeen Putinin naapurustossa ei ole yhtään pohjoismaata, joka ei olisi hänen kammoamansa sotilasliiton jäsen.

Pelastustyöntekijät tarkastelevat Venäjän ohjusiskun vaurioittamaa kerrostaloa Kiovassa kesäkuussa 2023. Kuva: Valentyn Ogirenko / Reuters

Sytyttäessään sodan Putin puhui "sotilaallisesta erikoisoperaatiosta" Ukrainan puhdistamiseksi natsien vallasta.

Operaatio oli ilmeisesti pääarkkitehtiensä mielissä salamasodan kaltainen, sillä uutistoimisto Ria Novosti julkaisi vain kolme päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen analyysin onnistuneesta erikoisoperaatiosta Ukrainassa.

Sen kirjoittajaksi oli merkitty sotilasasiantuntija Pjotr Akopov. Pian alkoi kuitenkin näyttää siltä, että natsijahti tulisi kestämään, ja kirjoitus katosi vähin äänin.

Syksyllä Venäjän tappiot olivat jo päivittäinen uutinen, ja Putin joutui julistamaan osittaisen liikekannallepanon.

Putinin ajatellaan pitäneen hyökkäyssotaa nopeana erikoisoperaationa. Toisin kävi. Kuva: Russian Presidential Press Service / Planet Pix / ZUMA / MVPhotos

-?Osittainen liikekannallepano muutti sodan luonnetta Venäjän sisällä, kun lisää sotilaita lähetettiin Ukrainaan ja yhä useampi tuntee sotimaan lähteneitä, haavoittuneita ja kuolleita, tutkijatohtori Teemu Oivo sanoo.

-?Putin meni avoimen sodan alkuvaiheilla itse lupaamaan, että operaatio voidaan suorittaa ilman erillisiä kutsuntoja. Epäluottamus vaikutti osaltaan siihen, kuinka moni muutti Venäjältä pois jo keväällä 2022, ja myöhemmin syksyllä moni tähän lupaukseen uskonut sai kuulla liikekannallepanosta.

Siinä missä liikekannallepano oli Kremlin äänitorvissa luonnollisesti "menestys", näyttäytyi todellisuus jälleen erilaisena.

Ukrainalainen pelastustyöntekijä sammuttaa Venäjän iskun jäljiltä savuavaa junavaunua Hersonissa toukokuussa 2023. Kuva: Carlos Barria / Reuters

-?Viranomaiset joutuivat muun muassa Karjalan tasavallassa julkisesti myöntämään monien pakoilevan armeijaa. Kuluvan vuoden huhtikuussa otettiinkin käyttöön sähköiset kutsuntakirjeet ja kovat sanktiot kutsuun vastaamattomille.

500. päivän kohdalla uusi liikekannallepano vielä odottaa itseään, mutta 700. tai 800. päivän valjetessa tilanne voi olla toinen.

"Ammattimme on puolustaa isänmaata", lukee venäläisessä värväysvaunussa Moskovassa. Venäjä yrittää saada vapaaehtoisia mukaan armeijaan. Kuva: Evgenia Novozhenina / Reuters

Venäläissotilas seisoo värväysrekan luona syyskuussa 2022. Kuva: Sergey Pivovarov / Reuters

-?Kansalaisten huoli uuden liikekannallepanon julistuksesta ilmeni hiljattain spekulaatioissa Valko-Venäjälle lähteneiden Wagnerin joukkojen korvaamisessa, mitä Duuman puolustuskomitea joutui kommentoimaan vakuuttelemalla, ettei sellaiselle ole tarvetta, Oivo sanoo.

Venäjä väitti ukrainalaisten iskeneen jälleen drooneilla Moskovaan varhain tämän viikon tiistaina.

Asiasta uutisoi brittilehti The Guardian.

Venäjän puolustusministeriön mukaan neljä droonia ammuttiin alas ja viides syöksyi toimintahäiriön takia Odintsovon teollisuuskaupunkiin Moskovan länsipuolelle.

Miehittämättömät ilma-alukset ovat aiheuttaneet Putinille paljon päänvaivaa viime kuukausina.

Ukrainan joukot ampuvat BM-21 Grad -ohjuksen kohti venäläisjoukkoja Zaporizzjassa kesäkuussa 2023. Kuva: Serhii Nuzhnenko / Radio Liberty / Reuters

Erikoisin tilanne koettiin toukokuun alussa, kun Kremlin rakennusten yllä Punaisella torilla räjähti lennokki, joka vaikutti olevan törmäyskurssilla hallintotemppelin kanssa.

Asiantuntijoiden mukaan tapauksesta tallentunut video vaikutti aidolta, mutta droonin tai droonien lähettäjäksi arveltiin kohdetta itseään.

Kremlistä kajahtikin heti seuraavana päivänä väite, jonka mukaan Ukraina yritti murhata presidentti Putinin. Tämä oli kuitenkin tiedottaja Dmitri Peskovin mukaan tuolloin virka-asunnollaan Novo-Ogarjovossa.

-?Uhreja tai materiaalisia vahinkoja ei tullut. Venäjän puoli varaa itselleen oikeuden käynnistää kostotoimet missä ikinä ja milloin ikinä se katsoo ne tarpeellisiksi, Kremlin tiedotusyksikkö jyrisi The Guardianin tiedusteluun.

Ihmiset katselivat droonien aiheuttamia jälkiä Moskovassa toukokuun lopussa 2023. Kuva: Alexander Zemlianichenko Jr/Xinhua/ZUMA

Ukraina kiisti samana päivänä, että sillä olisi minkäänlaista osuutta iskuun ja väitti Venäjän lavastaneen sen.

-?Se mitä Moskovassa tapahtui, oli mitä ilmeisimmin tilanteen kiristämistä ennen toukokuun 9. päivää, presidentti Volodymyr Zelenskyin lehdistösihteeri Sergi Nykyforov sanoi.

Moskovassa järjestettiin tiistaina 9. toukokuuta perinteinen voitonpäivän paraati.

-?Tekijät voivat tosiaan olla Venäjä, Ukraina tai ukrainalainen tai venäläinen itsenäisesti toimiva vastarintaporukka. Taustalla voi olla sitten kummankin maan tiedusteluviranomaisia, jotka käyttävät vastarintaporukoita proxyina (sijaisinaan), Pekka Toveri arvelee.

-?Itse pidän vähiten todennäköisenä Ukrainan hallituksen hyväksymää operaatiota. Mainehaitta on iso ilman kunnon tuloksia.

Seuraavaa kyberaikakauden herhiläisparvea ei tarvinnut odottaa kuunkiertoakaan. Liuta drooneja lensi yläluokkaisen Rublevkan asuinalueen yli Moskovassa tiistaina 30. toukokuuta.

Lennokit pääsivät nyt lähemmäs Putinia ainakin karttasovelluksesta katsottuna, sillä presidentin Novo-Ogaryovo-residenssi sijaitsee Rublevkassa.

Venäläisten mukaan lennokkeja oli tuolla kertaa jopa yli 30. Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin mukaan iskuissa loukkaantui kaksi henkilöä.

Kukaan ei yllättynyt, kun Putin syytti niistäkin Ukrainaa.

Kirjailija Hannu Salaman Juhannustanssit-teos päätyi käräjille 1964, ja hän sai syytteen jumalanpilkasta.

Keskikesän juhlassa 59 vuotta myöhemmin pistettiin jalalla niin koreasti Moskovaan johtavalla moottoritiellä, että syytteitä ropisi ensin aseellisen kapinan organisoimisesta maanpetokseen.

Palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin väitti Venäjän surmanneen ohjuksilla Wagnerin taistelijoita. Hän vannoi kostoa ja vaati Kremliä vaihtamaan maan sotilasjohdon. Sen jälkeen hän käynnisti marssin Moskovaan noin 5?000 palkollisensa kanssa.

Kapinakolonnat lähtivät juhannusaattona M-4-moottoritielle, ja ehtivät lähteestä riippuen pudottaa viisi Venäjän armeijan taistelu¬helikopteria sekä Iljushin Il-22M -taistelunjohtokoneen seuraavien 24 tunnin aikana.

-?Prigozhinin juhannustanssit oli erittäin hämmentävä tapahtuma, Teemu Oivo sanoo.

Jevgeni Prigozhinin johtama valloitusretki Venäjällä alkoi ja päättyi yhtä yllättäen. Kuva: ROMAN ROMOKHOV / AFP / Lehtikuva

-?Toisin kuin esimerkiksi Suomessa näitä tapahtumia on yleisesti tulkittu, venäläisillä televisiokanavilla kehuttiin kaikkien Venäjällä osoittaneen välittömästi varauksettoman tukensa Putinille, jonka asema ja Venäjän vakaus olisi tapahtumien seurauksena vain voimistunut.

Wagner valtasi Rostovin ja Voronezhin kaupunkien sotilaskohteet, ja ainakin Rostovissa kaupunkilaiset näyttivät hurraavan heille, eivät Kremlille. Kapinan kuluessa ei vaikuttanut, että Prigozhinin joukkoja olisi yritetty pysäyttää kovinkaan pontevasti. Adjektiivi sopi ainoastaan presidentti Putinin puheeseen, jossa hän lauantaina aamusta raivokkaasti vakuutti, että osallisia rangaistaan ankarasti.

Seuraava käänne oli yhtä erikoinen: Prigozhin keskeytti operaation samana iltana ja ilmoitti vetävänsä sotilaansa takaisin.

Tuhoutunut kerrostaloalue Mariupolissa huhtikuussa 2022. Kuva: Pavel Klimov / Reuters

Pian rauhanvälittäjäksi pelmahti Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka, ja kohta kerrottiin, että Prigozhin muuttaakin Valko-Venäjälle. Kaiken kukkuraksi vakavat syytteet häntä vastaan peruttiin.

-?Mitään erikoista ei myöskään esitetty siinä, että Prigozinin kanssa tehtiin sopimus pian sen jälkeen kun Putin oli julistanut hänet petturiksi.

Hannu Salaman armahti aikanaan presidentti Urho Kekkonen. Oivo arvelee, että Putinin "armahdus" saattaa olla vain väliaikainen.

-?Propagandisti Dmitri Kiseljovin vihjailusta voi spekuloida petoksen seurausten vainoavan Prigozhinia vielä pitkään tulevaisuudessa, samaan tapaan kuin esimerkiksi Skripalin myrkytyksen tapauksessa.

Entinen venäläisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia löydettiin tiedottomina ostoskeskuksen penkiltä Englannin Salisburyssa maaliskuussa 2018.

Aiheuttajaksi paljastui Novitshok-hermomyrkky. Skripalit jäivät henkiin, mutta samaa ei voinut sanoa Venäjän ja Britannian diplomaattisuhteista.

Wagner-kohun jälkinäytöksessä kuvasta katosi venäläiskenraali Sergei Surovikin. Raportteja Surovikinin pidätyksestä ei ole toistaiseksi voitu vahvistaa.

Venäjän ohjusiskun aiheuttamia tuhoja toukokuussa 2023. Kuva: Reuters

Zaporizzjan ydinvoimalan tilanne on huolestuttanut Venäjän hyökkäyksen alusta alkaen.

Ukrainan tiedustelun mukaan venäläiset ovat valmistelleet laitoksessa terrori-iskua, ja viime viikonloppuna pelot tarkoituksella aiheutettavasta uudesta "tshernobylista" saivat lisäpontta, kun Venäjän ydinenergiayhtiö Rosatomin työntekijöitä alkoi poistua ydinvoimalan lähellä sijaitsevasta Enerhodarista.

Satelliittikuvaa Zaporizzjan ydinvoimalasta kesäkuussa 2023. Kuva: Planet Labs PBC / Reuters

Zaporizzjan ydinvoimala saatiin kytkettyä takaisin varavoimalinjaan. Kuva: Alina Smutko / Reuters

Kaupungin pormestarin Dmytro Orlovin mukaan venäläismiehittäjät eivät anna voimalan omien työntekijöiden lähteä kaupungista tai työskennellä voimalassa.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoi alkuviikosta, että Zaporizzja on kytketty neljän kuukauden tauon jälkeen takaisin varavoimalinjaan, mutta kuvailee tilannetta silti "kestämättömäksi".

-?Zaporizzjan kohtalo on arvossa arvaamattomassa. Pitäisin melko yleisenä jonkin tasoista ajatusyhtymää ydinvoimalaonnettomuuksien ja ydinaseiden aiheuttamien tuhojen välillä maallikoiden parissa, ja luulisin että sen vuoksi ydinvoimalan käyttäminen aseena aiheuttaisi monille Euroopassa eksistentiaalista kauhua, Oivo sanoo.

-?Ja pelkohan Venäjällä tietyissä piireissä rinnastetaan valtaan.

Kahovkan padon murtuminen aiheutti valtavia tulvia kesäkuussa. Kuva: Yan Dobronosov / Reuters

-?Toisaalta Kahovkan padon räjäyttäminen viimeisimpänä voisi ehkä antaa jonkinlaista osviittaa siitä, kuinka Venäjän niin sanotut ystävällismieliset maat uskovat Kremlin pyrkimystä vierittää vastuuta laajaa tuhoa aiheuttavista operaatioista Kiovan harteille.

Hersonin alueella Ukrainassa sijaitseva Kahovkan pato murtui varhain tiistaiaamuna 6. kesäkuuta.

Yli kolmen kilometrin levyinen pato Dneprjoella pidätteli Päijänteen kokoista tekojärveä. Ukraina syytti katastrofista Venäjää, Venäjä puolestaan väitti Ukrainan pommittaneen voimalaitosta.

Zaporizzjan ydinvoimala kesäkuussa 2023. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters