Artikkelin kuvitus on tehty tekoälypohjaisella Midjourney-kuvagenerointimallilla, joka luo taidetta tekstikehotteiden perusteella. Tekoälylle annettiin komento luoda työhön liittyvä kuvakollaasi. Lisäksi sille esitettiin toiveita kuvien väristä ja tyylistä. Kuva: Midjourney

Keväällä 2023 lanseerattu tekoälyohjelma Chat GPT 4 selvisi testiympäristössä lääketieteellisen tiedekunnan kokeissa hyvin arvosanoin, huomioiden ihmislääkäreitä paremmin myös potilaiden tunteet. Ohjelma osasi myös laatia oikeuskanteen sekä tehdä nettisivut.

Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Malirannan mukaan tekoälyn ja Chat GPT:n vaikutusta työelämään kannattaa pohtia ensisijaisesti työn tehtävien kautta.

- Eri ammatit koostuvat lukuisista erilaisista tehtävistä. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa osaa näistä tehtävistä, jolloin työn toimenkuva muuttuu, Maliranta sanoo.

Esimerkiksi asiantuntijatyössä tekoäly voi korvata avustavaa työtä, jolloin työntekijä voi keskittyä asiantuntijuuteen. Esimerkkinä Maliranta sanoo tekstin oikolukemisen, jota hän itse hyödyntää omassa työssään.

Tekoäly voi avustaa muun muassa tekstien oikolukemisessa. Kuvitus on tehty tekoälyn avulla. Kuva: Midjourney

Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista. Vaikka tekoälyä on hyödynnetty jo pitkään, tiedon määrän lisääntyminen, tietokoneiden laskentatehon nopeutuminen sekä uudet algoritmit ovat johtaneet useisiin tekoälyn läpimurtoihin viime vuosina.

Generatiivinen tekoäly tarkoittaa tekoälysovellusta, joka luo sisältöjä vastauksena ihmisen pyyntöön. Generatiivisella tekoälyllä voidaan tuottaa tekstiä, kuvia ja videoita.

Malirannan mukaan tekoälyn kehityksessä ollaan tällä hetkellä vasta alkumetreillä, eikä tarkkaan tiedetä, miten ja kuinka moneen ammattiin tekoäly tulee vaikuttamaan. Myös johtavat tutkijat ovat tästä osin erimielisiä.

Isossa kuvassa tekoälyn odotetaan kuitenkin mullistavan työelämää jo lähivuosina.

Kehityksen myötä useat ammatit lähentyvät toisiaan, ja jotkin ammatit saattavat kadota kokonaan. Toisaalta tekoäly luo innovaatioita, mikä synnyttää uudenlaisia työpaikkoja. Lisäksi automatisoinnin myötä vapautuneita resursseja voidaan hyödyntää yritysten rakentamiseen ja kasvattamiseen.

Kehityksen uskotaan lopulta kasvattavan maailmanlaajuisesti bruttokansantuotetta. Se voi kuitenkin viedä aikaa.

Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Kuva: Seppo Samuli

Tunnetuin generatiivisen tekoälyn sovellus on yhdys­valtalais­yhtiö Open AI:n kehittämä Chat GPT. Markkinoille tulee kuitenkin jatkuvasti uusia yrityksiä ja kilpailu tekoälypalvelujen kehittämisessä on kovaa.

Tällä hetkellä kärki­asemassa nähdään Chat GPT:n iso sijoittaja Microsoft, joka tuo generatiivista tekoälyä nopealla vauhdilla omiin palveluihinsa.

Chat GPT:n sekä tekoäly-yhtiö Scale AI:n yhteistyö­kumppani Accenturen arvion mukaan kymmenen vuoden sisällä noin 40 prosenttia työtehtävistä muuttuu sellaisiksi, joissa ihminen ja tekoäly tekevät työtä yhdessä.

Goldman Sachs -pankin arvion mukaan jopa kaksi kolmasosaa nykyisistä töistä on tulevaisuudessa mahdollista automatisoida Euroopassa ja Amerikassa tekoälyn kehityksen vuoksi.

Malirannan mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että tekoälyn murros lisää tuottavuuden kasvua lähivuosina.

Analogiana tekoälyn kehitykseen Maliranta esittää viestintäteknologian kehityksen, jonka vaikutukset nähtiin kansantaloudessa vasta noin kymmenen vuoden viiveellä.

- Tietokoneiden aika näkyy kaikkialla paitsi tuottavuustilastoissa, lohkaisi Nobel-palkittu tutkija Robert Solow vuonna 1987.

Solow viittasi lohkaisullaan siihen, että vaikka tietokoneet olivat jo yleisiä, ne alkoivat kiihdyttää tuottavuutta vasta kymmenisen vuotta sen jälkeen, 1990-luvun loppupuolella. Ylimääräinen tuottavuusvaikutus loppui 2000-luvun alkupuolella.

Mika Malirannan mukaan on epätodennäköistä, että tekoäly saa tuottavuuden kasvuun lähivuosien aikana. Kuvitus on tehty tekoälyn avulla. Kuva: Midjourney

Malirannan mukaan tällä hetkellä keskeistä on se, miten yritykset osaavat hyödyntää tekoälyä.

- Yritysten on mietittävä hyvinkin yksityiskohtaisesti, mitä toimintoja voidaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä siirtää tekoälyn hoidettavaksi, hän sanoo.

Maliranta toivoo, että suomalaisissa yrityksissä oltaisiin tässä jo pitkällä. Lähivuosina edessä saattaa olla pudotuspeli, jossa ne yritykset, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä, pärjäävät.

Malirannan mukaan tehtävien automatisoitumiseen liittyy keskeisesti kysymys henkilöstön kouluttamisesta niin, että henkilöstön osaaminen ja tekoäly tukevat toisiaan. Taloustieteessä puhutaan komplementaarisuudesta.

- Kansantalouden näkökulmasta tuottavuusvaikutukseen jonkin tehtävän suorittaminen nopeammin ei riitä, vaan myös muut tehtävät on kyettävä sovittamaan muuttuneeseen työn organisointiin, Maliranta sanoo.

Jotta tekoäly lisäisi tuottavuutta, tarvitaan työntekijöiden koulutusta sekä täydentäviä muutoksia työn organisoinnissa.

VAIKKA useimmissa tapauksissa tekoäly ei korvaa ihmisen tekemää työtä kokonaan, sen uskotaan mullistavan kokonaisia toimialoja.

Esimerkiksi lääketieteessä tekoälyn uskotaan mullistavan diagnostiikan. Open AI:n keväällä 2023 lanseeraama Chat GPT 4 selvisi testiympäristössä kaikista arvostetun Kalifornian yliopisto UCLA:n lääketieteellisen tiedekunnan kokeista hyvillä arvosanoilla ilman erityistä tietokantaa tai koulutusta.

Tekoälyn uskotaan mullistavan esimerkiksi diagnostiikan lääketieteessä. Kuvitus on tehty tekoälyn avulla. Kuva: MIdjourney

Huomionarvoista oli myös se, että Chat GPT 4 osasi kokeissa huomioida myös tunnepuolen. Se antoi ihmislääkäreitä syvällisempiä, inhimillisempiä ja huolellisempia vastauksia. Tekoälyn uskotaankin automatisoivan diagnostiikan, kunhan sen tarkkuus paranee. Kahden vuoden kuluessa Chat GPT 4:n tarkkuuden oletetaan kasvavan 95-98 prosenttiin.

Toisin kuin aiemmat versiot, Chat GPT 4 ilmoittaa myös käyttämänsä lähteet.

Testiympäristössä GPT 4 osasi myös laatia esimerkiksi oikeuskanteen sekä tehdä nettisivut.

Accenturen arvion mukaan toimialoista tekoäly vaikuttaa lähivuosina erityisesti pankki- ja vakuutusaloihin sekä asiakaspalvelutyöhön. Lisäksi tekoälyn uskotaan mullistavan luovia aloja, ja sitä hyödynnetään jo nyt esimerkiksi markkinoinnissa.

TEKOÄLYN kehittymiseen liittyy myös haasteita.

Siihen usein liitetyt riskit koskevat esimerkiksi ihmisoikeuksia, syrjimättömyyttä ja etiikkaa.

Big data, jonka hyödyntämiseen tekoäly perustuu, on usein vinoutunutta. Algoritmit, joihin dataa syötetään, ovat kuitenkin usein tekijänoikeuslakien suojaamia liikesalaisuuksia, jolloin on mahdotonta tutkia, onko eri ihmisryhmät otettu huomioon.

Esimerkiksi rekrytoinnissa automatisoidun päätöksenteon huomattiin suosivan tiettyihin tehtäviin valkoisia, nuoria miehiä, sillä heitä oli palkattu kyseisiin tehtäviin myös aiemmin.

Toinen keskeinen tekoälyyn liittyvä haaste liittyy juridiseen vastuuseen. Malirannan mukaan ihminen on lopulta aina vastuussa, jos tekoäly tekee virheen.

Tekoälyn uskotaan mullistavan luovia aloja, ja sitä hyödynnetään jo nyt esimerkiksi markkinoinnissa. Kuvitus on tehty tekoälyn avulla. Kuva: Midjourney

Se, miten tekoäly lopulta vaikuttaa työelämään, riippuu Malirannan mukaan osin sattumasta, osin julkisen vallan sääntelystä.

- Julkinen valta voi tehdä päätöksiä, joiden myötä tekoälyä voidaan hyödyntää yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen, hän sanoo.

Euroopan unioni on luomassa sääntelyä, jonka mukaan tekoälyyn perustuvia järjestelmiä luokitellaan riskien mukaan. Komission ehdotuksessa korkean riskin järjestelmät kielletään kokonaan.

Malirannan mukaan Euroopan unionin lisäksi tekoälyä tulisi säädellä myös kansallisesti. Haastavaa sääntelystä tekee tekoälyn kehityksen nopeus, jossa olisi pysyttävä mukana.

- Se, millaista sääntelyä tarvitaan, on jatkuva tarkkailun paikka, Maliranta sanoo.

Kuvitus on tehty tekoälyn avulla. Kuva: Ai-generated / Midjourney