Annimari Korte tunnetaan sulavasta aitatekniikastaan. Kuva: Antti Aimo-Koivisto, Martti Kainulainen, Jussi Nukari, Vesa Moilanen / Lehtikuva, Kuvanmuokkaus / IS

Annimari Korte, 35, on taistellut lukuisten vammojen ja sairauksien vaivatessa kohti kilpauransa maalia. Syksyllä hän saa ensimmäisen oman valmennettavansa.

Jyväskylässä sattuu ja tapahtuu, kun Annimari Korte matkustaa kaupunkiin kisaamaan 100 metrin aitajuoksussa. Toukokuun lopussa 35-vuotias aituri kellotti samana iltana ajat 12,90 ja 12,88. Jälkimmäinen oli hänen paras tuloksensa kolmeen vuoteen, ja kauden avauskisassa on kulkenut kovempaa ainoastaan kesällä 2020.

Kesäkuun alussa Korte palasi Harjulle ja tälläkin kertaa digitaalinäyttö pysähtyi ennen 13 sekunnin täyttymistä. Alkuerän 12,98 jäi illan ainoaksi noteeraukseksi, koska Korte kolautti verryttelyssä kätensä aidan puuosaan, eikä pystynyt juoksemaan loppukilpailussa. Sinivalkoiselle aitajuoksulle ilta oli ikimuistoinen, sillä Reetta Hurske otti nimiinsä Suomen ennätyksen selvitettyään aitaviidakon ajassa 12,70.

Kortteen käsi kuvattiin seuraavana päivänä, eikä siitä löytynyt murtumaa, joka estäisi kilpailemisen.

Kesäkuussa Korte kellotti kovimmat lukemansa kolmeen vuoteen. Kuva: Johanna Pelttari

Joka tapauksessa Korte on palannut otsikoihin parin vaikean vuoden jälkeen. Urheilemisen kannalta terveystilanne on hyvä.

-?Vasen takareisi ei kestä edelleenkään istumista tai matkustamista, mutta onneksi se ei ole haitannut treenaamista, Korte sanoo.

On hieman ristiriitaista, että hän pystyy harjoittelemaan huippu-urheilijan tavoin, mutta tavallisen kansan vitsaus - istuminen - ei luonnistu. Asiaintila tarkoittaa, että Kortteen kisaaminen rajoittuu tällä kaudella kotimaan karkeloihin. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Korte käväisi toukokuun lopussa Kööpenhaminassa nappaamassa Pohjoismaiden mestaruuden ajalla 13,04.

-?Sinne oli niin lyhyt matka, mutta muuten en juurikaan kilpaile ulkomailla, Korte perustelee.

Budapestin MM-kisat ovat toki ohjelmassa, mikäli tulosraja alittuu tai kutsu käy rankingin perusteella.

Korte Qatarin Dohassa vuonna 2019. Kuva: Martti Kainulainen

Korte aitoi kesällä 2019 SE:n 12,72 ja paukutti seuraavalla kaudella seitsemän kertaa väliin 12,76-12,84. Kovia tuloksia, kun muistetaan Kortteen takareiden revähtäneen vuonna 2018 ja uudelleen tammikuussa 2019. Aituri joutui siis taistelemaan takareisiongelmien kanssa pitkään. Kortteen vaiva, Hamstringin syndrooma, on tyypillinen rasitusvamma aitureille. Kipu säteilee pakaran seutuville juostessa. Jopa istuminen ja makuuasennossa oleminen voivat tuottaa kipua.

Kesä 2021 oli erittäin tuskallinen, mutta Korte sinnitteli viikosta toiseen ja kykeni juoksemaan Tokion olympiaradalla. Alkuerän kellotus 13,06 ei riittänyt jatkoon.

Kortteen jalkoja yritettiin saada kuntoon konservatiivisella hoidolla, mutta kun se ei tehonnut, leikkaus oli välttämätön. Olympiareissun jälkeen Korte marssi leikkauspöydälle, jossa odotti ortopedi Lassi Lempaisen puukko.

Molemmista takareisistä venytettiin jännettä ja poistettiin arpikudosta sekä kiinnikkeitä. Lisäksi vasemman jalan puolelle, josta jänne oli revennyt, porattiin pienet reiät luuhun, jotta uudistuminen tapahtuisi paremmin.

-?Kuntoutus kesti pitkään, ja meni yli vuosi ennen kuin takareidet olivat ihan täydessä kunnossa, Korte sanoo.

Vasen takareisi on aiheuttanut Korteelle ongelmia jo pitkään. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Ison leikkausoperaation lisäksi tapahtui muutakin. Korte siirtyi marraskuussa 2021 hollantilaisen Bart Benneman valmennukseen. Toipumisen keskellä uuden valmentajan oppeja oli vaikea toteuttaa, eivätkä Benneman metodit miellyttäneet suomalaista.

Bennema oli saanut Nadine Visserin koipiin vauhtia (ennätys 12,51), mutta Korte oli erilainen yksilö.

-?Hänen valmennustyylinsä ei ihan sopinut mulle. Olen pieni ja kevytrakenteinen aitajuoksija, kun hänen valmennusryhmässään oli lähinnä isoja voimajuoksijoita, Korte taustoittaa.

Bennema ilmoitti valmennussuhteen alkaessa, että Korte tarvitsee lisää voimaa ja kimmoisuutta. Kun tätä ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä, suomalainen huomasi olevansa väärässä seurassa.

-?Mun juoksu perustuu kepeyteen ja vikkelyyteen. Kun teen paljon voimaa, juoksu ei oikein kulje mihinkään.

Kesäkuussa 2022 ero oli vääjäämätön. Korte joutui lopettamaan kauden koronataudin jälkioireiden takia. Hän oli sairaslomalla yli kaksi kuukautta, eikä silloin kannattanut maksaa palkkiota valmentajalle.

Kortteen mukaan välit Benneman kanssa ovat kunnossa, ja he keskustelevat edelleen lajin hienouksista.

Samat valmennusmetodit eivät toimineet Kortteelle (alh.) ja Nadine Visserille (toinen ylhäältä). Kuva: Richard Heathcote / Getty Images

Keväällä 2022 Korte sai peräjälkeen kaksi koronatartuntaa, jotka olivat eri varianttia. Hän otti iskun vastaan stoalaisesti, koska korona ei ole hänen sairaskertomuslistallaan pahimmasta päästä. Silti pandemia painoi pään tyynyyn.

-?Kun nousin sängystä, syke nousi 180:een. Hyvä kun jaksoin kävellä portaat ylös, Korte muistelee.

Fysioterapeutti Juha Koistinen oli suurena apuna, kun aituri haki uutta alkua. Liikkeelle lähdettiin pohjalta.

-?Jaksoin tehdä ehkä viisi askelkyykkyä, minkä jälkeen piti huilia.

Lääkäri oli ohjeistanut, ettei syke saisi nousta yli 120:n, mutta jo käveleminen sai sydämen hakkaamaan 180 kertaa minuutissa. Kahden kuukauden täyslevon jälkeen meni vielä yksi kuun kierto ennen kuin Korte pääsi takaisin normaaliin treenirytmiin. Pysyviä vaurioita ei onneksi jäänyt.

Henkisellä puolella kauden keskeyttäminen ei ollut kesän pahin takaisku.

-?Masentavinta oli, kun koiraltani lähti silmä irti.

Raad-koiran silmän haava tulehtui, ja emäntä joutui valvomaan lemmikkinsä kanssa yötä päivää.

-?Siinä meni kaksi kuukautta, enkä ehtinyt miettiä omia kisojani ollenkaan.

Raad on Kortteelle rakas. Hän pelasti sen aikoinaan Egyptistä, kun sitä potkittiin kadulla.

Annimari Korte aloitti syksyllä 2022 taas tosiharjoittelun ja laati treeinohjelmansa itse. Kuva: Pasi Murto / AOP

Korte on idearikas henkilö, eikä hän ollut saamaton sairaskierteen keskelläkään.

-?Kun en pystynyt harjoittelemaan, ryhdyin tekemään jotain hyödyllistä.

Tunnettu aiturikasvo alkoi nettivalmentajaksi. Hän laati verkkosivustolle valmennusohjelmia, joita kuka tahansa saattoi ostaa ja tehdä sitten harjoitteita omaan tahtiin.

-?Toinen ohjelmista on painonpudotus- ja lihaskuntotreeni, ja se sisältää liikkeitä, joita tein itse silloin, kun painoin vähintään 15 kiloa enemmän kuin nyt, Korte kertoo.

Lisäksi hän suoritti etäopintoina koirankoulutusohjaajan tutkinnon. Aiturin lopputyössä yhdistyivät koirat ja urheilu. Otsikkona oli "Miten toteuttaa vetoharjoittelu koirien kanssa". Kortteen mukaan sitä voi tehdä juosten, pyörällä tai vaikka rekeä vetäen.

Jälkimmäinen harjoitusmuoto on Kortteelle tuttu, koska hän aloitti vetoharjoittelun husky-koiransa kanssa vuosi sitten.

-?Viime talvena vedettiin usein rekeä.

Touhua varten ei tarvitse lähteä Lapin perukoille. Helsingin Paloheinässä on koiralatu, jossa rekiretki onnistuu riemukkaasti.

Kortteella on neljä koiraa, mutta kaikki eivät majoitu hänen luonaan.

-?Yksi asuu vakituisesti enoni luona, koska se ei pärjää kaupungissa. Huskyt ja Raad asuvat normaalisti mun luona, mutta kisakaudella ne ovat vanhempieni hoidossa Veikkolassa.

Kortteen mukaan koirat ovat rikkaus, eivätkä ne vie häneltä arvokasta harjoitusaikaa.

-?Kun nuoret huskyt vetävät 20 minuuttia rekeä, ne lepäävät sen jälkeen tyytyväisinä kotona.

Kesällä huskeja ei tarvitse lenkittää, koska ne saavat juoksennella vapaana Kortteen vanhempien pihapiirissä. Husky-innostus alkoi jo lapsena sarjakuvalehden ansiosta.

-?Se taisi tulla Hopeanuolesta ja joistakin leffoista, Korte kertoo.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 25/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Syyskuussa 2022 Korte pystyi aloittamaan jälleen tosiharjoittelun ja päätti laatia ohjelmat omin päin.

-?Ja kun koko ajan tuli kehitystä tuli, totesimme että tätä kannattaa jatkaa.

Keskustelukumppanina oli Mikael Ylöstalo, joka oli valvonut aiturin harjoittelua Helsingissä monta vuotta. Korte sanoo hyödyntäneensä Ylöstalon ja aikaisempien valmentajiensa oppeja.

-?Suurin osa harjoitteista on espanjalaiselta Rafael Blanquerilta, Korte sanoo.

Merkittävin muutos liittyy vetojen pituuksiin.

-?Juoksen nyt 120 metrin vetoja ja joitakin 200-metrisiä, kun aikaisemmin juoksin tosi paljon 300 metrin vetoja.

Kortteen nopeuskestävyys on parantunut, mutta juoksijan mukaan kehityksen takuuna ovat olleet vahvat pohjat aiemmilta vuosilta.

Harjoittelu on tapahtunut pääosin kotimaassa. Joulukuussa Korte oli tosin kahden viikon leirillä Dubaissa ja huhtikuussa neljä viikkoa Teneriffalla. Ulkomailla Kortteen pitää olla erittäin tarkka ravinnon suhteen, koska allergiat rajoittavat lautaselle laitettavia tuotteita.

-?Leirillä söin kuivaa kanaa ja riisiä neljä viikkoa, kun ei ollut mitään gluteenittomia vaihtoehtoja.

Korte kisaamassa Jyväskylässä Motonet GP:ssä. Kuva: Vesa Pöppönen / AOP

Korte viihtyy etelän lämmössä ja olisi viettänyt siellä enemmän aikaa, mikäli hän olisi saanut viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriön suuren apurahan. OKM:n kielteinen päätös teki loven budjettiin.

-?Viime vuonna käytin paljon omaa rahaa leirityksiin ja valmentajan palkkoihin, mutta nyt siihen ei ole ollut mahdollisuuksia, Korte sanoo.

Hän saa tukea Olympiakomitealta ja SUL:lta, mutta ne rahat on jo kulutettu leiritykseen. Yhteistyökumppanien ansiosta Korte pystyy hoitamaan arkielämän menot ja lyhentämään asuntolainaa.

Pippurinen aituri oli yksi niistä urheilijoista, joka ei tyytynyt OKM:n apurahapäätökseen. Häntä jäi kalvamaan puutteellinen informaatio.

-?En saanut päätökselle mitään perusteluita, vaikka pyysin.

Sen jälkeen Korte laati oikaisupyynnön.

-?Oikaisuvaatimukseeni sain hyvin epämääräiset perustelut, eivätkä ne edes pitäneet paikkaansa.

Kortteen mukaan tilastosijoitukset olivat päin honkia.

-?Joko ministeriössä ei ole perehdytty asiaan tai sitten siellä ei ole asiantuntemusta.

Tästä suivaantuneena Korte teki valituksen hallinto-oikeuteen. Oikeusistuimen ratkaisua hän joutuu odottamaan pitkään, koska keskimääräinen käsittelyaika on 8,1 kuukautta.

Valituksessa Kortteen yhtenä perusteluna ovat yhdenvertaisuuslain säädökset.

-?Jos joku muu on saanut apurahan huonommilla näytöillä, se rikkoo yhdenvertaisuuslakia. Myöskään ikä ei voi olla peruste apurahan epäämiseen, Korte sanoo.

Lisäksi Kortteen asianajajan mukaan ministeriössä on rikottu viranomaisvastuun ja virkamiesvelvollisuuksien osalta, kun siellä ei ole kriittisesti arvioitu Olympiakomitealta tulleita apurahaesityksiä.

Korte on suorittanut maisteritutkinnon Englannissa, jossa opintoihin sisältyy laaja kokonaisuus mediaa koskevista laeista.

-?Valituksia on helpompi tehdä, kun on perehtynyt juridiikkaan.

Korte haluaa katsoa kortit loppuun asti periaatteellisista syistä, mutta motiivina on myös tulevien urheilijasukupolvien oikeusturva. Hän aikoo siirtyä valmentajaksi, mikä tuo mukanaan urheilijoiden edunvalvonnan.

-?Vuoden päästä, kun lopetan urani, toivon valmentavani useampia urheilijoita, enkä halua, että kukaan urheilijani joutuisi taistelemaan omien oikeuksiensa puolesta.

Korte ei suostu olemaan toimeton vaan aloitti nettivalmentajan työt sairauslomallaan. Kuva: Johanna Pelttari

Korte on siis miettinyt, mitä tekee sen jälkeen, kun piikkarit lentävät jorpakkoon. Hän suoritti valmennukseen liittyviä kursseja opiskellessaan Clemsonin yliopistossa Yhdysvalloissa. Lisäoppia nimenomaan pika- ja aitajuoksuvalmennuksesta hän on hakenut viime aikoina ALTIS-verkkokursseilla. Alkuvuonna Korte olisi lähtenyt suorittamaan ammattivalmentajan tutkintoa Kuortaneelle, mutta kurssia ei jostain syystä aloitettu.

Ensimmäinen valmennettava on jo katsottu, sillä syksyllä Korte ryhtyy koutsaamaan Tanja Kokkosta, jonka kanssa hän on harjoitellut yhdessä. Jatkossakin heillä on yhteisiä sessioita, mutta sisältö vaihtelee.

-?35-vuotias ja 20-vuotias eivät voi harjoitella samalla tavalla, Korte perustelee.

Nuorempana pitää treenata enemmän, koska silloin rakennetaan pohjaa tulevaisuutta varten.

-?Itse harjoittelen nykyään kerran päivässä, mutta 20-vuotias saa kyllä treenata kahdesti päivässä.

Korte tietää, että hän tarvitsee enemmän aikaa palautumiseen.

-?Ja myös siitä syystä, että teen enemmän tehoharjoituksia kuin aikaisemmin.

Annimari Kortteen ura on ehditty paketoida kansien väliin. Kuva: Pete Aarre-Ahtio

Kortteen toukokuussa juoksema 12,88 on kovaa valuuttaa, kun katsotaan 35 vuotta täyttäneiden kaikkien aikojen tilastoa. Vain kymmenen pika-aituria on juossut kovempaa "veteraani-ikäisenä". Korte ilahtuu tiedosta ja sanoo asettaneensa ensi talven tavoitteeksi 35-vuotiaiden halli-EE:n rikkomisen.

Ennätysyritystä helpottaa kenkäteknologian huima kehitys. Korte sai viime syksynä kokeiltavaksi piikkarit, joissa oli hiilikuitupohja.

-?Onhan se ihan eri asia juosta niillä. Mielenkiintoista, kuinka paljon kovempaa olisin juossut ennätyskunnossani uusilla piikkareilla, Korte pohtii.

Hänen mukaansa hyöty alkaa jo kengän korkeudesta.

-?Jos piikkarissa on kahden sentin pohja, niin aidat madaltuvat.

Korte on seurannut "ihmepiikkareista" käytyä keskustelua kiinnostuksella. Jotkut asiantuntijat ovat arvelleet, että nimenomaan naisten pika-aidoissa uudet tossut antavat erityisen suuren hyödyn.

-?Kuulemma ne auttavat viemään juoksua loppuun asti.

Tämä tarjoaa mukavan bonuksen aitureille, joilla loppuveto ei ole ollut vahvuus.

Annimari Korte mietteliäänä Harjun kentällä Jyväskylässä 7. kesäkuuta 2023. Kuva: LEHTIKUVA / MIKKO VÄHÄNIITTY

Kihun tutkija Tapani Keränen on kalkyloinut uusien kenkien tuomaa hyötyä.

-?Mittauksissa on löytynyt selvä ero vanhoihin malleihin, Korte tietää.

Jos osaa hyödyntää uusia piikkareita, niistä voi saada sekunnin kymmenyksen parannuksen.

-?Pitää pystyä juoksemaan siten, että ponnistus aidalle lähtee painopisteen alta, Korte analysoi.

Trendikengät ovat nostaneet lajin tasoa merkittävästi.

-?Aikaisemmin MM- tai olympiafinaaliin pääsi 12,8-alkuisella ajalla, mutta nyt ei ole mitään mahdollisuuksia finaaliin sillä ajalla, Korte toteaa.

Hän ei silti tuomitse vallitsevaa tilannetta.

-?Teknologia kehittyy ja sen mukaan täytyy elää.

Yhden muutostoiveen suomalaisaituri esittää.

-?Miesten keihäänheitossa ennätystilastot laitettiin uusiksi keihäsmallin vaihduttua, ja tässä piikkarijutussa voisi toimia samoin.

Korte uskoo sinivalkoisten aiturien voittokulkuun tulevaisuudessakin. Kuva: Toni Repo / Aamulehti

MM-kisat järjestetään siis Budapestissa elokuussa, ja Kortteella on vankka usko sinivalkoisten aiturien mukanaoloon.

-?Olen varma, että siellä nähdään kolme suomalaista naista 100 metrin aidoissa.

Omien rajojensa suhteen Korte on yhtä optimistinen. Hänen mukaansa 12,5-alkuinen aika on mahdollinen.

-?Jo ensimmäisessä kisassa juoksin nopeamman aitavälin kuin koskaan aiemmin.

Ennätyksen parantamiseen tarvitaan täysosumajuoksu.

-?Niitä tulee harvoin. Aidoissa on 11 mahdollisuutta epäonnistua: lähtö ja 10 aitaa.