Kuva: Hannu Rainamo & Colourbox, kuvankäsittely IS
Fitnessväki on kyllästynyt pienen piirin valtaan Suomen Fitnessurheilu Ry:ssä. Myös siviilioikeuden professorin mielestä SFU:n toiminnassa on vaarallisia piirteitä.
Suomen Olympiakomitean jäsenjärjestön Suomen Fitness-urheilu Ry:n (SFU) toiminta on alkanut herättää lajin sisällä voimakasta kritiikkiä. Fitnesslajien lajiliittoa syytetään muun muassa rahastamisesta, vallan keskittämisestä ja avoimuuden puutteesta.
- Tilanne on kumuloitunut pikkuhiljaa. Kun asiaa alkaa tarkastella, niin eihän tämä oikein mene, kun on kyse yhdistyksen toiminnasta, sanoo fitnessvalmentaja Jaana Manner.
- Vaihdoin keväällä liittoa lyhyellä varoitusajalla siksi, että minulle näyttäytyi siltä, että urheilijoita käytetään hyväksi ja myös valmentajia pompotellaan, kommentoi puolestaan fitnessurheilija, somevaikuttaja Cheyenne Järvinen.
- Tilanne on todella tulehtunut, luonnehtii puolestaan kokenut fitnessvalmentaja, joka haluaa pysyä anonyymina.
Urheilulehti
TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 11/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.
Tilausohjeet ovat täällä.
Niin hän kuin moni muu valmentaja on kritisoinut lajiliiton toimintaa avoimesti lajin sisällä etenkin viime syksynä, mutta pelkää nyt tulla esiin julkisuudessa. Valmentajat ovat huolissaan oman työnsä jatkosta ja siitä, miten omia valmennettavia jatkossa arvioitaisiin kilpailuissa.
SFU:n toiminnassa näkyy kyseenalaisia piirteitä myös ulkopuolisille. Urheilulehden haastattelussa siviilioikeuden professori Heikki Halila kuvailee liiton toiminnan olevan urheilukentässä monella tavalla erikoista verrattuna perinteiseen suomalaiseen urheilutoimintaan.
Fitness henkilöityy Suomessa voimakkaasti lajin ylivoimaisesti suurimpaan vallankäyttäjään ja lajin maahan tuoneeseen, lahtelaiseen Kari-Pekka Ouramaan. Hän perusti Suomen Fitnessurheilu ry:n vuonna 1992 ja on toiminut siitä asti sen puheenjohtajana. Yhdistyksen nimi on muuttunut vuosien varrella.
SFU on kansainvälisen fitness- ja kehonrakennusliiton IFBB:n edustaja Suomessa. Ourama toimi pitkään IFBB:n avustavana pääsihteerinä.
Ouraman pitkä puheenjohtajakausi SFU:ssa ei ole erityistä. Halilan mukaan sellainen on ennen ollut yleinen käytäntö suomalaisessa urheilussa. Yhä edelleen on yhdistyksen sisäinen asia, halutaanko puheenjohtajakauden kestoa rajata.
Niin Halilan kuin joidenkin fitnesslajien harrastajien ja valmentajien mukaan ongelmallisempi asetelma on se, että Ouramalla on fitnesskilpailujen järjestämiseen erikoistunut yritys, vuonna 1994 perustettu KP Fitness Productions Oy. Se on järjestänyt yksinoikeudella tähän vuoteen asti kansainvälisen fitness- ja kehonrakennusliiton IFBB:n alaiset eli SFU:n kilpailut Suomessa.
Nykyään näitä ovat keväällä Vantaalla järjestettävä Fitness Classic ja syksyllä Lahdessa järjestettävä maan suurin fitnesstapahtuma Nordic Fitness Expo (NFE), jossa järjestetään muun muassa SFU:n alaiset SM-kilpailut.
Ourama siis johtaa lajiliittoa ja järjestää samalla sen alaiset kilpailut yksinoikeudella. Kentällä asetelma herättää epäluottamusta.
- On älytön tilanne, että vasen käsi antaa rahaa oikealle kädelle ja oikea käsi laittaa sen taskuunsa, Urheilulehdelle kommentoidaan.
Ouraman mukaan väite ei ole totta. Hänen mukaansa SFU ei maksa hänelle kilpailujen järjestämisestä, vaan hän on toteuttanut kilpailut aina omalla riskillään. Ouraman mukaan hän on myös jäävännyt itsensä SFU:n hallituksen kilpailutoimintaa koskevasta päätöksenteosta.
Professori Halilan mukaan pelkkä esteellisyyskysymyksen huomioiminen ei riitä. Hänen mukaansa hyvässä hallintotavassa pitäisi välttää tilannetta, jossa asianosainen vaikuttaa asioihin kahdesta eri roolista käsin.
- Yhdistystoiminnassa sitä nimitetään "vaarallinen yhteisö" -tilanteeksi, jos yhdistyksen hallinnossa on henkilö, joka omistaa yrityksen ja nämä tekevät yhteistoimintaa. Itse en pidä hyvänä tilanteena esimerkiksi sitä, jos asianajaja istuisi yhdistyksen hallituksessa ja hänen yrityksensä hoitaisi yhdistyksen lakiasiat.
Ouraman mukaan muilla saa olla mielipiteensä. Hän ei näe ongelmaa kaksoisroolissaan.
- Olemme tehneet kaiken hyvän kirjanpitotavan mukaan KP Fitneksessä ja SFU:ssa. Ei olla kähmitty. Jonkun ne kisat pitää kuitenkin järjestää.
Kuva: Vesa-Matti Väärä & Colourbox, kuvankäsittely IS
KP Fitness Productionsin liikevaihto on ollut viime vuodet laskussa. Ourama myöntää erityisesti koronan koetelleen. Vuonna 2018 liikevaihto oli noin 400?000 euroa, kolme vuotta myöhemmin 168?000 euroa. Koronavuotta 2020 lukuun ottamatta toiminta on ollut tappiollista.
Ouraman aseman lisäksi fitnesskentällä on nostanut kritiikkiä se, että lajia koskevat päätökset vaikuttavat muutenkin olevan harvojen käsissä.
Ouraman mukaan SFU:ssa on viisi jäsentä, jotka ovat samalla hallituksen jäseniä. He ovat hänen itsensä lisäksi varapuheenjohtaja Pasi Lakaniemi, rahastonhoitaja Johnny Kankala, pääsihteeri Aino-Maija Laurila ja jäsen, kansanedustaja (ps.) Ritva Kike Elomaa.
Sekä Lakaniemi että Kankala ovat paitsi SFU:n, myös Ouraman yrityksen KP Fitness Productionsin hallituksen jäseniä. Ensi syksyn NFE -tapahtuman verkkosivujen mukaan Kankala on NFE:n messupäällikkö. Ouraman mukaan tehtävä on vapaaehtoinen.
Laurila puolestaan toimi NFE:n operatiivisena johtajana vuosina 2015-20. Hänellä on oma yritys AM BusinessFlow Oy, jonka kautta hän on ottanut lavakuvia sekä NFE-tapahtumassa että toisessa vuosittaisessa kilpailussa Fitness Classicissa.
Lisäksi Laurila toimii tuomarina sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on IFBB:n hallinnon jäsen ja kouluttaa oman yrityksensä kautta Suomessa ja ulkomailla fitnessurheilijoita lavaesiintymiseen ja poseeraukseen. Laurilalla ei ole lainkaan henkilökohtaisia valmennettavia, vaan valmennukset ovat avoimia kaikille.
Halilan mukaan yhdistyksessä toimivien ihmisten monet erilaiset roolit voivat olla sekä hyvä että huono asia. Hyvää on se, jos toiminnassa on mukana monta aktiivista ihmistä, jotka käyttävät paljon aikaansa viedäkseen urheilua eteenpäin. Ongelma on, jos eri rooleissa ollaan liian liki.
- Keskeinen oikeudellinen sääntö on esteellisyys. Hyvän hallintotavan kannalta voi tulla ongelmia, jos syntyy epäilys, että toiminta suosii yhdistyksen hallituksen jäsenten yrityksiä.
Kuva: Sari Gustafsson & Colourbox, kuvankäsittely IS
Kentällä osaa fitnessurheilijoista ja -valmentajista epäilyttää juuri tämä. Noin kymmenen vuotta SFU:n hallituksessa ollut Aino-Maija Laurila pitää epäilyjä loukkaavina.
- Ymmärrän, että olen monessa mukana ja että asiat pitää pitää erillään. Olen ollut äärimmäisen tarkka esteellisyyskysymysten kanssa. Esimerkiksi toimiessani NFE:n operatiivisena johtajana en toiminut tuomarina kotimaan kilpailuissa. Ja jos hakisin maksimaalista taloudellista hyötyä, tekisin kyllä jotain ihan muuta, hän sanoo.
Laurilan mukaan esimerkiksi lavakuvaukset voisi hoitaa jokin muukin taho kuin hänen yrityksensä alihankkijat, mutta hänen tietojensa mukaan muita vastaavan palvelun tarjoajia ei ole ollut. Hän myös korostaa, että kuvat otetaan suoraan urheilijoille, ei SFU:lle tai Ouraman yritykselle.
Myös SFU:n toiminnanjohtaja Ville Isolalla on monta roolia ja yritystoimintaa. Hän on SFU:n ainoa palkattu työntekijä ja toimii myös sen koulutuspäällikkönä ja vt. antidopingvastaavana.
Lisäksi Isola valmentaa itse omassa VI Coaching Oy -yrityksessään. Oman yrityksensä kautta hän johtaa myös viime vuonna perustettua IFBB Nordic Academya. Se tarjoaa yksinoikeudella IFBB:n alaista valmentajakoulutusta Pohjoismaihin ja Viroon. Valmennettavilta saadut maksut menevät toiminnan ideoineelle kansainväliselle lajiliitolle, mutta Isolan yritys saa niistä provisiot.
Toiminta liippaa myös SFU:ta, sillä sen nettisivujen mukaan Isolan pitämä lajiliiton valmentajakoulutus toteutetaan yhteistyössä Isolan yrityksen omistaman IFBB Nordic Academyn kanssa. SFU on myös omassa somessaan promonnut IFBB Nordic Academyn valmennuksia.
Isolan mukaan on IFBB:n toiminnalle tyypillistä, että se antaa maittain yksinoikeuden kilpailuihin ja koulutuksiin jollekin. Hän vakuuttaa taloudellisen hyödyn olevan pientä.
- IFBB Nordic Academyn toiminta on vielä tosi pienimuotoista. Ei ole ollut aikaa ja resursseja tehdä sitä.
Isola on myös liikuntatieteiden väitöskirjatutkija ja Maavoimien liikuntapäällikkö. Hänen yrityksensä VI Coaching Oy:n ensimmäinen tilikausi päättyi toukokuussa 2022. Liikevaihto oli 30 000 euroa ja voittoa tuli 6 000 euroa.
Moni fitnessin parissa toimiva on kyllästynyt siihen, miten pienessä piirissä lajin asioista päätetään. Vaikka asiat menisivätkin paperilla oikein, pieni sisäpiiri ja heidän monet eri roolinsa tuntuvat epäilyttäviltä.
- Kukaan ei tiedä, mihin raha käytetään ja kuka päätökset tekee. Päätökset ovat myös olleet tosi hätäisiä. Se tuottaa epäluottamusta, sanoo valmentaja Jaana Manner.
- Kaikki nuijitaan suljettujen ovien takana pienessä piirissä, johon ei oteta ulkopuolisia, kommentoi toinen valmentaja.
Lajipiireissä keskustelu lisääntyi voimakkaasti viime vuonna. Toukokuussa 2022 Cheyenne Järvinen julkaisi omalla Instagram-tilillään selvityksensä SFU:n hallinnosta ja toimintatavasta.
Samoihin aikoihin Suomessa kohistiin SFU:n ideasta tuoda Suomeen ulkomailta tutut esiteini-ikäisten fitnesskilpailut. Idea sai täystyrmäyksen sekä yleisöstä että lajin sisältä.
Eniten lajin sisäistä keskustelua kiihdytti se, että syksyllä 2022 SFU:n hallitus päätti lanseerata Suomeen kilpailumaksut. Sekä Fitness Classic- että NFE-tapahtuman kilpailuun osallistuvien tulisi jatkossa maksaa osallistumisesta.
Ourama perustelee kilpailumaksua sillä, että se on yleinen käytäntö ulkomailla ja kustannukset ovat nousseet. Lajipiireissä päätöksestä pöyristyttiin. Kilpaileminen koetaan sekä suorien että oheiskulujen takia kalliiksi naiskilpailijoille jo nyt.
Kuva: Juha Tanhua & Colourbox, kuvankäsittely IS
Hampaankoloon on jäänyt myös siitä, että muutkin maksut, kuten valmentajien liitolle maksamat tiimimaksut, ovat viime vuosina kallistuneet. Jokaisen fitnessurheilijan on kuuluttava SFU:n viralliseen valmennustiimiin, joita vetävät valmennusalan yrittäjät eri puolilla Suomea.
- On tuntunut siltä, että koko toiminta rahastetaan valmentajilta ja urheilijoilta ilman, että hyöty tulee heille. Maksuja tulee yllätyksenä valmentajille ja muille lajissa toimiville, vaikka me olemme ne, jotka tuotamme tämän lajin ja tuomme kisoihin yleisön. Koko ajan saa odottaa seuraavaa pommia, Manner sanoo.
- SFU:n isoin juttu ovat naiskisaajat. Se on jäätävää rahastusta naisten vartaloilla, koska naisurheilijat joutuvat jo lähtökohtaisesti maksamaan maltaita, että pystyvät harrastamaan lajia, toteaa Järvinen.
Joulukuussa 2022 SFU tiedotti pyörtävänsä päätöksensä. Lajin toimijoilta saadun runsaan palautteen vuoksi kisamaksu maksetaan tänä vuonna vain NFE-tapahtumassa.
Ensimmäistä kertaa SFU myös avasi sen alaisten kilpailujen järjestämisen mahdolliseksi muille kuin Ouraman yritykselle. Lisäksi kilpailijoiden on mahdollista kilpailla kansainvälisissä IFBB:n alaisissa kilpailuissa ilman, että heidän on pakko kilpailla SFU:n kilpailuissa Suomessa.
Manner on tyytyväinen SFU:n hallituksen uusiin päätöksiin, mutta tämä ei riitä. Hän kertoo olevansa mukana parinkymmenen valmentajan ryhmässä, joka haki syksyllä SFU:n jäseniksi.
- Kannustin somessa myös urheilijoita tekemään hakemuksia ja tietojeni mukaan niitä tehtiin.
Helmikuun 2023 lopussa SFU:n hallitus ei ollut vielä käsitellyt jäsenhakemuksia. Ouraman mukaan hallitus on odottanut, tuleeko hakemuksia lisää. Niistä päätetään huhtikuun vuosikokouksessa.
Ourama ei osaa etukäteen sanoa, hyväksytäänkö SFU:hun uusia jäseniä.
- Meillä on tietyt kriteerit, mitä kautta voi päästä jäseneksi. Ne lukevat yhdistyksen sivuilla.
SFU:n nettisivujen mukaan yhdistyksen jäseneksi voi liittyä urheilua harjoittava hyvämaineinen Suomen kansalainen.
Professori Halilan mukaan on sinänsä yhdistyslainsäädännön mukaista, vaikka yhdistyksellä olisi vain muutama jäsen. Urheilujärjestöt ovat kuitenkin yleensä yleishyödyllisiä, mikä on verotuksessa edullista. Jos yhdistyksessä on vain muutama jäsen, yleishyödyllisyys helposti menetetään.
- Jos voidaan katsoa, että yhdistyksen saama tulo menee liian suppealle porukalle, niin sitten siinä ei toimi avoimuus ja se, että kyseessä olisi oikeasti aatteellinen kansanliike. Voi myös kysyä, johtuuko pieni yhteisö fitnessin erityispiirteistä vai siitä, että tietty porukka haluaa pitää toiminnan omassa hanskassa.
Ourama ei koe tarvetta kommentoida sitä, jos ulkopuoliset ajattelevat hänen haluavan pitää SFU:n harvojen käsissä.
Yhdistyksen toiminnan kannalta jäsenpohjalla on merkitystä myös siksi, että vain yhdistyksen jäsen voi pyytää nähtäväksi sen tilinpäätöstietoja tai asettua vastaehdokkaaksi puheenjohtajavaalissa. Fitnesspiireissä on ollut halua saada selvyyttä lajiliiton taloudenpidosta.
- Uskon, että avoimuus raha-asioista kasvaa samalla, kun saisimme SFU:hun lisää jäseniä. Ilman sitä emme pysty vaikuttamaan emmekä edistämään asioita, sanoo Manner.
Vaikka vain Isola saa SFU:lta palkkaa, muille toimijoille on Ouraman mukaan annettu heidän liiton eteen tekemästään työstä kertakorvauksia. Esimerkiksi Ourama itse on saanut johtamaltaan lajiliitolta rahaa muun muassa kirjoittamastaan lajin 30-vuotishistoriikistä, jota parhaillaan myydään SFU:n nettisivuilla.
Ourama ja Isola vakuuttavat, että SFU:ssa kaikki on mennyt pykälien mukaan, vaikka jäsenpohja on ainakin tähän vuoteen asti ollut pieni.
- Olemme käyneet keskusteluja Opetusministeriön ja Olympiakomitean kanssa, ja viesti sieltä on ollut, että kaikki menee sääntöjen mukaan. Ei SFU voisi olla valtionapukelpoinen yhdistys, jos siellä tehtäisiin jotain väärin, kahdeksan vuotta SFU:ssa toiminut Isola sanoo.
SFU hyväksyttiin Suomen Olympiakomitean jäseneksi vuonna 2016. Kutakin lajia voi OK:ssa edustaa vain yksi lajiliitto. SFU on saanut tähän vuoteen asti Opetusministeriön valtionavustusta 15?000-16?000 euroa vuodessa.
Tälle vuodelle tuki loppui, koska fitness-urheilussa tuli vuosina 2020-22 yhdeksän dopingkäryä. Sama ongelma on kattojärjestössä, sillä syksyllä kansainvälinen antidopingjärjestö WADA nuhteli IFBB:tä siitä, ettei järjestö noudata sen sääntöjä. Ouraman mukaan IFBB on sen jälkeen tehnyt korjausliikkeitä.
SFU:lla on tekemistä myös muiden sääntöjen kanssa. Sillä ei edelleenkään helmikuussa 2023 ollut omia kurinpitosääntöjä.
- Se on luonut haasteita, koska toiminta on laajentunut ja erilaisia tilanteita tullut, Isola sanoo.
Viime keväänä uutisoitiin, että SFU antoi syksyllä 2021 kirjallisen huomautuksen urheilijoidensa pitkäaikaiseen seksuaaliseen häirintään syyllistyneelle valmentajalle.
Iltalehden (17.5.2022) uutisen mukaan tapauksen tutkinta kesti liitossa yli puolitoista vuotta. Liitto ei tehnyt valmentajasta rikosilmoitusta eikä määrännyt häntä väliaikaiseen toimintakieltoon. Hän sai jatkaa tehtävässään eli SFU:n yhden virallisen kisatiimin yksityisyrittäjänä työskentelevänä valmentajana.
Tuolloin Ourama perusteli päätöstä mediassa sillä, ettei SFU:lla ole valtaa valmentajaan, joka ei ole heihin työsuhteessa.
Oikeudellisesti tämä tapaus paljastaa Halilan mukaan suomalaisessa urheilukentässä erikoisen asetelman. Yleensä lajiliitot koostuvat urheiluseuroista, joiden jäseniä ovat yksityishenkilöt. Valmentajat ovat työsuhteessa seuraan ja sitä kautta kurinpidon alaisia.
Jotkin uudet lajit, kuten fitness, ovat organisoituneet eri tavalla, mikä vaatii erilaisia asioita kurinpitomääräyksiltä ja sopimuksilta.
- On urheilun etiikan kannalta ongelma, jos tapahtuu häirintää, josta ei voi määrätä mitään ja josta ei voi seurata mitään, Halila sanoo.
Isolan mukaan asia on ratkaistu SFU:ssa niin, että se sitouttaa valmentajat, tiimit ja kilpailijat toimintaansa lisenssien ja tiimisopimusten kautta.
- Täten SFU voi tarvittaessa määrätä myös kurinpidollisia seuraamuksia, Isola kertoo.
Hänen mukaansa SFU:lla ei ollut perusteita tehdä itse rikosilmoitusta taannoisesta seksuaalisen häirinnän epäilystä, mutta liitto kannusti urheilijoita tekemään sen. Tapauksen tutkinta liitossa venyi Isolan mukaan sen vuoksi, että liitto odotti mahdollisen rikosprosessin lopputulosta. Lopulta urheilijat eivät tehneet rikosilmoitusta ja liitto ratkaisi asian itse.
Ouraman ja Isolan mukaan SFU:n uudet kurinpitosäännöt ja liittyminen valtakunnalliseen urheilun eettiseen kurinpitolautakuntaan saadaan kuntoon tämän kevään aikana.
- Uudet sääntömme on hyväksytetty Suomen urheilun eettisessä keskuksessa Suekissa ja Olympiakomiteassa. Heti kun PRH hyväksyy ne, jäsenyys astuu voimaan, Isola sanoo.
SFU:lla on noin 550 lisensoitua fitnesskilpailijaa. Näkyvyydeltään ja merkitykseltään laji on kilpailijoiden määrää suurempi. Vaikka suurin fitnessbuumi meni jo, moni fitnessurheilija näkyy säännöllisesti perinteisessä mediassa ja heillä on merkittävää vaikutusvaltaa sosiaalisessa mediassa.
Raha liikkuu niin erilaisten nettivalmennusten kuin lisäravinteiden ja vaikuttajanäkyvyyden myynnissä. Harrastajista ja urheilijoista 75 prosenttia on naisia.
SFU:n toiminta on merkityksellistä myös siksi, että sillä on läheiset suhteet Suomen urheiluvallan ytimeen. Yhdeksi merkittävimmäksi urheiluvaikuttajaksi tituleerattu manageri Harri Halme on hoitanut SFU:n ja NFE:n viestintää ja lisännyt lajin medianäkyvyyttä Suomessa.
Hän on ystävä entisen keihäänheittäjän, nykyisen urheiluvaikuttajan Tapio Korjuksen kanssa, joka pääsi SFU:n ehdottamana OK:n hallitukseen. Molemmat ovat ystäviä OK:n huippu-urheiluyksikön entisen johtajan Mika Lehtimäen kanssa.
Lajin sisällä toivotaan, että nyt käytävä kriittinen keskustelu SFU:n toiminnasta parantaisi lajia ja sen olosuhteita kaikille.
- Toivon toimintaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, kertoo yksi valmentaja Urheilulehdelle.
- Liiton uudet päätökset lisäsivät luottamusta sitä kohtaan. Meitä kuunneltiin. Nyt tärkein asia on tämä jäsenasia ja toivon, että saamme siihen pian positiivisen päätöksen, sanoo puolestaan Manner.
SFU:ssa toivotaan sen ympärillä olevien epäilyjen hälvenevän. Isola kokee, että SFU:n mieltäminen salamyhkäiseksi kertoo viestinnän epäonnistuneen siitä huolimatta, että liitto on pitänyt kenttään yhteyttä esimerkiksi uutiskirjein ja infotilaisuuksin.
- Nostan käden pystyyn virheen merkiksi viestinnässä.
Ourama puolestaan vakuuttaa, että hän on valmis antamaan ääntä ja vastuuta muillekin.
- Toivottavasti tulee uusia ihmisiä, jotka haluavat tehdä tätä oikeista syistä. Heille sanon, että ala tekemään vaan, siitä voi tulla sulle duuni. Mutta jos epäonnistut, niin sellaista yrittäminen on.
TetraSys Oy.