Ilta Sanoma

Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Sukulaismies teki Annille asioita, joita kenenkään aikuisen ei pitäisi tehdä lapselle. Kun Anni rohkaistui lopulta kertomaan niistä ja vei asian oikeuteen asti, jopa oma äiti veti maton jalkojen alta.

Anni oli vain 12-vuotias. Sukulaismies sanoi, ettei hän saisi kertoa kenellekään siitä, mitä yöllä tapahtui.

- Olimme mökillä ja minut laitettiin hänen viereensä nukkumaan. Hän kosketteli minua ja vannotti, etten saa kertoa kenellekään. Hän oli silloin humalassa, Anni kertoo.

Sen lisäksi, että mies kosketteli Annin intiimialueita, tämä myös laittoi tytön tyydyttämään itseään. Pitkään Anni vaikeni, kuten mies käski.

Hän jäi traumansa kanssa yksin.

- Minulla on osittain muisti ihan puuroa tuolta ajanjaksolta, sillä se oli niin traumaattista. Vielä traumaattisemman asiasta tekee se, että oma perhe tavallaan hylkäsi minut. Se, että jäin asian kanssa yksin, on vaikeuttanut toipumistani, 34-vuotias Anni kertoo nyt.

Hän haluaa kertoa oman tarinansa rohkaistakseen kaikkia saman kokeneita lapsia ja nuoria kertomaan asiasta luotettavalle aikuiselle ja tekemään asiasta rikosilmoituksen. Annin hyväksikäyttäjä sai teostaan lopulta 10 kuukauden ehdollisen vankeustuomion.

Oikeuden mukaan teot aiheuttivat nuoressa uhrissa hämmennystä, turvattomuuden tunnetta ja ahdistusta. Mies tuomittiin maksamaan 6?000 euroa tekojen aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä. Mies ei koskaan valittanut käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.

- Olin päättänyt silloin, että jos minä voin saada oikeutta tapahtuneesta, teen rikosilmoituksen. Toivon, että ne lapset ja nuoret, jotka joutuvat käymään samoja asioita läpi, uskaltaisivat toimia samoin. Haluan, että tekijät tuomittaisiin vaikka tuomiot onkin Suomessa ihan pöyristyttävän alhaisia.

Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Annin paha olo purkaantui lintsauksena koulusta. Hän väärensi äitinsä nimen poissaololappuihin.

- Voin tosi pahoin. Kävin vapaapalokunnassa ja viestittelin sen ohjaajan kanssa pahasta olostani. Hän kysyi, voisimmeko me puhua, koska oli huolissaan.

- Olin vannonut itselleni, etten voi koskaan kertoa kenellekään, mitä minulle on tapahtunut. Ohjaaja oli minua vanhempi ja hänelle sain sanottua sen, mitä olin kantanut sisälläni. Hän sanoi heti, että se, mitä minulle on tehty, on väärin, Anni kertoo.

Prometheus-leirillä Anniin ihastui poika, jonka Anni koki traumataustastaan johtuen liian tungettelevaksi. Hän ahdistui ja itki, kun poika lähestyi.

- En pystynyt enää olemaan päiväohjelmassa mukana. Ohjaaja tuli juttelemaan ja rauhoittelemaan minua. Hän kertoi omasta Prometheus-leiristään, kuinka siellä joku leiriläinen oli kertonut, että oli tullut hyväksikäytetyksi. Kun sain itkuni tasaannutettua, kerroin ohjaajalle, että minullekin on käynyt niin.

- En ollut vielä silloin tehnyt rikosilmoitusta enkä kertonut vanhemmilleni. Asiasta tiesivät vain silloinen paras kaverini ja vapaapalokunnan ohjaaja. Prometheus-leirin ohjaaja oli kolmas, jolle kerroin.

Viimeinen sysäys rikosilmoituksen tekoon tuli sattumalta. Erään television kilpailuohjelman jaksossa oli mukana myös poliiseja. Anni aloitti viestittelyn yhden ohjelmassa kilpailleen poliisin kanssa.

- Ajattelin, että nyt on minun tilaisuuteni, kun tavallaan tiedän poliisin televisio-ohjelmasta. Viestittelin hänelle ja hän vastasi minulle. Löysin päiväkirjani ja olin kirjoittanut vastauksen sinne.

"Sun pitäisi kertoa sun vanhemmille ne on vielä sun huoltajia sillä sun (sukulaismiehellä) on mennyt sekaisin oikein ja väärän raja. Sikailu sua kohtaan ei ole oikein. Sun kannattais siksi kertoa, koska se saattaa heijastua tulevaisuuteen parisuhteeseen yms. Ne synttärit sä voit jättää väliin, ei sun tarvi leikkiä tekoiloista. Siinä vaiheessa niitten pitäisi jo tajuta että jotain on tapahtunut."

Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Rikosilmoituksen Anni teki vuonna 2003 silloisen parhaan kaverinsa kanssa, kun teoista oli ehtinyt kulua pari vuotta.

- Lintsasimme koulusta ja kävimme yhdessä tekemässä rikosilmoituksen. Jätin samana aamuna äidilleni kirjeen, missä kerroin, mitä on tapahtunut. En uskaltanut mennä kotiin. Menin parhaalle kaverilleni yöksi. Hänen äitinsä oli hyvin ymmärtäväinen.

- Minun äitini halusi tietää, mitä on tapahtunut. Oli tosi vaikeaa kertoa, koska kyseessä oli hänen sukulaisensa, Anni kertoo.

Prometheus-leirin ohjaaja auttoi löytämään asianajajan. Asianajajasta tuli myös Annin edunvalvoja.

- Äiti oli välillä minun tukenani ja kertoi, että pitää minun puoltani. Välillä hän sanoi, että minä valehtelen ja mitään ei ole tapahtunut. En tiedä, miksi oma äitini teki niin. Ehkä se oli hänellekin vaikeaa, koska oli kyse hänen sukulaisestaan.

Itku. Sen Anni muistaa oikeudenkäynnistä. Hänen äitiään kuultiin oikeudessa.

- Äitini sanoi, ettei hän ole koskaan saanut mitään kirjettä. Äitini ei edes odottanut minua, kun oikeudenkäynti loppui, Anni kertoo.

Muisto torjutuksi tulemisesta saa hänet yhä itkemään.

Yksi hyvä muisto oikeudenkäynnistä on säilynyt läpi elämän.

- Asianajajani työnsi Sisu-askin pöydältä hihan alta minulle oikeudenkännyn aikana. Se edelleen muistuttaa hyvistä ihmisistä siitä ajasta.

Anni torjui äidin ehdotuksen korvauksien maksamisesta: että sukulaismies maksaisi korvauksen suoraan tilille, koska ei halunnut olla suoraan missään tekemisissä sukulaismiehen kanssa.

- Halusin, että korvaukset maksetaan virallista tietä asianajotoimiston kautta. Mies maksoi lopulta ne vuosien jälkeen, mutta eihän raha korvaa sitä, mitä olen joutunut kokemaan.

Tuomion jälkeen hiljaisuus laskeutui taas Annin traumaattisen kokemuksen ylle. Perhe vaikeni tapahtuneesta täysin. Siitä ei enää koskaan puhuttu.

Anni on mennyt joihinkin sukulaistapahtumiin, ettei pahoittaisi mummin mieltä.

- Asiasta ei enää puhuta, ikään kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut. Kun käyn siellä harvoin kylässä, me istumme kaikki saman pöydän ääressä, eikä asiaa mainita sanallakaan. Se saa minut tuntemaan, että minussa olisi se vika, vaikka sukulaismieheni on tehnyt väärin ja saanut tuomionkin siitä, Anni sanoo.

Hän on huomannut etsineensä korvaavia ihmisiä ympärilleen, kun häneltä on puuttunut turvallinen oma äiti ja isä. Vanhemmat erosivat, kun Anni oli ala-asteella.

Koulun jälkeen Anni lähti Suomesta ulkomaille au pairiksi. Se oli hänen mukaansa "paras ratkaisu ikinä".

- Kun tulin takaisin Suomeen, minulla ei ollut täällä ketään. Oli todella raskasta kantaa yksin sellaista synkkää salaisuutta.

Hoitokertomus kertoo karua kieltä seksuaalisen hyväksikäytön pitkäaikaisesta vaikutuksesta Anniin.

"Tehty lähete psykiatrin arvioon/hoitoon 12/09. Potilas kertoo, että sieltä soitettu, kysytty vointia. Kertoo, että ollut juuri tuolloin työssä. Ei kehdannut puhelimessa läpikäydä arkoja asioita. Kertonut siis, että voi hyvin. Ei kehdannut enää myöhemmin soittaa perään, että tarvitsee ajan. Itkuinen ja masentunut. Kokee ettei jaksa. Eilen ahdistanut niin, että tärissyt. Kokee välillä, ettei jaksa eteenpäin."

- Jos joku on kuulemassa keskustelua, masentunut ihminen voi sanoa asian toisin kuin se todellisuudessa on, koska ei pysty muiden kuullen kertomaan aroista asioista, Anni muistuttaa.

Anni löysi apua ja tukea helsinkiläisestä Tyttöjen talosta.

Kuva: Paula Kaskimaa / IS

- Olin yrittänyt hakea apua terveys­asemalta. Minulle sanottiin vain, että olen masentunut, mutta ei ole perehdytty siihen, mistä se masennus johtui, vaikka olin kertonut, että minua on hyväksi­käytetty. Siihen trauma­taustaani ei osattu antaa apua.

Tyttöjen talolta Anni sai sellaista ymmärrystä, tukea ja apua seksuaali­väkivalta­työn ohjaajalta, että hän pystyi vihdoin käsittelemään kokemaansa turvallisessa ympäristössä.

- Sain käydä siellä hieman yli suositusikärajan eli 30:een ikävuoteen asti. Siellä oli vertaisryhmä, jossa myös kävin ja sain vertaisilta apua. Sain myös silmäliiketerapiaa (EMDR), mikä oli tosi hyödyllistä. Olen itse myöhemmin käyttänyt stressinpurkuun TRE-menetelmää. Olen kokenut hyödylliseksi kaikki keholliset menetelmät. Ne ovat tukeneet toipumista tosi hyvin, Anni kertoo.

Eye Movement Desensitization and Reprocessing (EMDR) eli silmänliikkeillä poisherkistäminen on lyhytkestoisen psykoterapiatekniikan muoto, jonka avulla traumaattisten muistojen käsittely nopeutuu. Silmien liikesarjojen avulla on tarkoitus vähentää haitallisten traumaattisten tapahtumien vaikutusta elämässä.

TRE on stressin ja hermoston yli- tai alivireystilan purkamiseen ja kehon palautumiseen käytettävä menetelmä. Liikkeet (Tension & Trauma Releasing Exercises) saavat kehossa aikaan tärinän, joka vähentää ylijännitystä lihaksista ja hermostosta.

Teot vaikuttivat Anniin niin, että kaikki seksiin liittyvät asiat olivat hänelle todella vaikeita ja hän tunsi itsensä epävarmaksi ulkonäkönsä suhteen.

- Edelleen tarkkailen ihmisiä tosi paljon ja heidän käytöstään.

Tuomion saanut sukulaismies ei ole koskaan pyytänyt anteeksi.

- Tiedän hänen tehneen väärin. Hän ei voi myöntää sitä. En enää pidä häntä sukulaisenani.

- Mikään ei pysty korvaamaan aikaa eikä tunteitani. En usko, että hänen anteeksipyyntönsäkään olisi siihen riittänyt. Uskon, että minua olisi kuitenkin helpottanut, jos hän olisi myöntänyt, että hän teki väärin. Aikuinen ihminen ei saa tehdä lapselle näin.

Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Anni haluaa muistuttaa seksuaalirikoksen uhreiksi joutuneita lapsia siitä, ettei heidän tarvitse jäädä yksin.

- Aina löytyy joku luotettava aikuinen, jolle voi kertoa. Se voi olla vanhempi, opettaja tai vaikka kaverin äiti, jos omille vanhemmille ei voi heti kertoa.

- Olen myös sitä mieltä, että matalan kynnyksen paikoissa nuorisotaloilla pitäisi käydä virassa oleva poliisi päivittäin. Silloin nuoret voisivat avautua tutulle poliisille asioista, jotka muuten jäisivät sanomatta. Se ei auta, että käy kerran viikossa tai kerran kuussa. Virassa oleva poliisi on myös velvollinen toimimaan.

Anni toivoo poliisin jalkautuvan myös kauppakeskuksiin kyselemään nuorten kuulumisia yhdessä nuorisotyöntekijän kanssa.

- Poliisin pitäisi olla enemmän nuorten joukossa ennalta ehkäisemässä rikoksiakin. On ollut huolestuttavaa seurata uutisia alaikäisten tekemistä varkauksista, ryöstöistä ja pahoinpitelyistä, joita vielä kuvataan someen, Anni sanoo.

Vanhempien hän toivoo kuuntelevan lapsiaan. Hän toivoo heidän tarkkailevan myös lapsen käytöksessä tai koulunkäynnissä tapahtuvia muutoksia.

- Lintsaus ei ole välttämättä laiskuutta tai kurittomuutta, vaan taustalla voi olla se, että lapsi on joutunut rikoksen uhriksi. Tärkeintä on kuunnella eikä kieltää totuutta tiedän. On yhä lapsia, joita ei haluta uskoa eikä heitä tueta. Pahimmassa tapauksessa he jäävät yksin ilman turvaverkkoa, kun eivät tiedä, mistä hakea apua.

- Minuun tapahtunut jätti ison haavan, kun jouduin kasvamaan nopeasti aikuiseksi ilman luotettavaa vanhempi-suhdetta.

Vaikka Annin trauma vaikeutti läheisten ihmissuhteiden muodostamista, se ei ole estänyt niitä. Hän on ollut nyt jo yli kymmenen vuotta onnellisessa parisuhteessa. Puoliso tietää hänen taustansa ja ymmärtää, miksi Anni ei pidä yhteyttä sukulaisiinsa.

Sekin on tärkeä viesti kohtalotovereille: hyväksikäytön uhrin ei tarvitse jäädä loppuelämäkseen yksin.

Annin äänessä on erityistä lämpöä, kun hän puhuu puolisostaan ja heidän rakkaustarinastaan. Se sai alkunsa helsinkiläisestä baarista, jatkui minttukahvilla ja aamuyöhön venyneillä keskusteluilla. Mies lähti kuitenkin tapaamisen jälkeen reissuun Dubaihin, ja Anni ajatteli, ettei kuule miehestä enää ikinä.

Reissulta tuli kuitenkin viesti "En ole tavannut elämäni kamelia täällä, nähdäänkö kun palaan?"

He tapasivat muutaman kerran, mutta Anni oli varannut reissun Australiaan, joten etäisyys jatkui. Mies lähti vähän myöhemmin Thaimaahan ja Anni laittoi hänelle viestin: "elä tuu niin lähelle".

Lopulta Anni jätti Australian reissunsa kesken ja lensi miehen perään Thaimaahan lomalle.

- Olemme olleet yhdessä siitä asti. Olen onnellinen, Anni sanoo.

Annin nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystys 0800?97?899 (ma-pe 9-15; la-su, pyhinä ja niiden aattoina 15-21) ja juristipäivystys 0800?97?895 (ma-to 13-16). www.tukinainen.fi

Rikosuhripäivystys 116?006 ja juristin puhelinneuvonta 0800?161?177 (ma-to 17-19) www.riku.fi. RIKUchat palvelee arkisin klo 9-15 ja lisäksi maanantai-iltaisin klo 17-19.

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin 010?195?202 (ma-pe 09-06, la 15-06, su 15-22).

Ilta Sanoma
lundi 10 avril 2023 08:00:00 Categories: Ilta Sanoma Perhe

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.