Peter Marks -nimeä käyttävä henkilö on hakenut vuosien varrella lukuisiin virkoihin eri nimillä.

Olipa kyse Suojelupoliisin päällikön, valtakunnansovittelijan tai Ahvenanmaan maaherran virasta, hakijoiden joukossa on aina sama mies. Ilta-Sanomat lähti selvittämään, kuka on Peter Marks.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 12.3. Julkaisemme pääsiäisen aikaan uudelleen parhaita artikkeleitamme.

Kun viime aikoina Suomessa on auennut virka, on ollut lähes varmaa, että hakijoiden listalla on ollut yksi nimi: Peter Marks.

Pelkästään vuonna 2023 hän on ehtinyt hakea ainakin seuraavia virkoja: Savukosken kunnanjohtajan viransijaiseksi, Lestijärven kunnanjohtajaksi, Parkanon kaupunginjohtajaksi, Pellon kunnanjohtajaksi, Kuopion kaupunginjohtajaksi, Kansallisarkiston johtajaksi, rahoitusvakausviraston ylijohtajaksi ja työ- ja elinkeinoministeriöön osastopäälliköksi.

Jo ennen vuotta 2023 hän oli tuttu näky rekrytoijien silmissä.

Hän on pyrkinyt ainakin valtion kyberturvallisuusjohtajaksi, Pirkanmaan te-toimiston johtajaksi, verohallinnon pääjohtajaksi, valtakunnansovittelijaksi, Ahvenanmaan maaherraksi, Maahanmuuttoviraston ylijohtajaksi, Poliisiammattikorkeakoulun rehtoriksi, suojelupoliisin päälliköksi ja usean poliisilaitoksen poliisipäälliköksi sekä johtamaan lukuisia kuntia.

Lue lisää: Sarjahakija pyrkii korkeisiin virkoihin Suomessa - Supo tilkitsi aukon turvallisuudessa

Mutta kuka on Peter Marks -nimeä käyttävä henkilö? Ilta-Sanomat pyysi Marksin työhakemuksia useasta eri paikasta. Niistä paljastuu vain vähän. Hakemukset ovat usein niukkoja, eikä mies kerro itsestään paljon.

Ja silloin kun kertoo, tiedot ovat ristiriidassa keskenään.

Ristiriitoja löytyy muun muassa kielitaidosta ja työkokemuksesta. Tuoreissa hakemuksissaan hän kertoo olevansa vuonna 1984 syntynyt vantaalainen software engineer eli suomalaisittain ohjelmistoinsinööri. Joidenkin hakemusten perusteella hän on toiminut vuosituhannen alusta erikoislähettiläänä, joidenkin hakemusten mukaan tarkastajana.

Toisissa hakemuksissa hän ilmoittaa äidinkielekseen puolan, toisissa englannin. Suomen ja ruotsin taidon hakija kertoo olevan erinomainen. Joidenkin hakemusten perusteella hän osaa jonkin verran myös saksaa, mutta saksan kielitaitoa ei mainita kaikissa hakemuksissa.

Joidenkin työhakemusten perusteella miehen äidinkieli on puola. Kuva: Kuvakaappaus työhakemuksesta

Yhteen hakemukseensa Peter Marks -nimeä käyttävä henkilö on lisännyt runsaasti kuvia. Kuva: Kuvakaappaus työhakemuksesta

Lisätietoa miehestä saa työhakemuksiin liitetyistä tutkintotodistuksista ja ajokortista.

Niistä käy ilmi, että Peter Marks -nimeä käyttävä henkilö ei ole oikealta nimeltään Peter Marks, vaan kyseessä on nimimerkki - eräänlainen taiteilijanimi. Itse asiassa mies on hakenut virkoja tällä nimimerkillä vasta vuodesta 2021 lähtien. Sitä ennen hän käytti oikeaa nimeään.

Digi- ja väestöviraston (DVV) tiedoista nimittäin paljastuu, että henkilö, jolle tutkintotodistukset ja ajokortti on kirjattu, vaihtoi elokuussa 2021 nimeään. Syyskuussa 1984 syntyneen miehen vanha että uusi nimi muistuttavat kirjoitusasultaan Peter Marksia.

Google-haku miehen vanhalla nimellä paljastaa, että mies on sarjahakenut virkoja ainakin noin viiden vuoden ajan eri nimillä, sillä myös miehen vanhan nimen hakukohteiden lista on pitkä.

Monet haetuista viroista ovat yhteiskunnan huipulta. Hän on hakenut muun muassa valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi, yhdenvertaisuusvaltuutetuksi, Poliisiammattikorkeakoulun rehtoriksi, suojelupoliisin päälliköksi, usean poliisilaitoksen poliisipäälliköksi ja kunnanjohtajaksi kymmeniin kuntiin.

Marksista aiemmin kirjoittaneen Helsingin Sanomien mukaan sarjahakijat ovat rekrytoijien tuntema ilmiö. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Liisa Perttula kommentoi lehdelle, ettei ilmiölle voi eikä tarvitsekaan tehdä mitään.

- Ihmisillä on vapaa oikeus hakea kaikkia valtion työpaikkoja. Meille tulee parhaimmillaan yli sata hakemusta yhteen virkaan. On mahdotonta määritellä, kuka saisi paikkoihin hakea ja kuka ei.

Joistakin Peter Marksin hakemuksista löytyy osoite, jonka perusteella hän asuu pääkaupunkiseudulla viime vuosikymmenen lopulla rakennetussa kerrostalossa. Asuinalueen mainostetaan olevan kovaa vauhtia kehittymässä ja puistomainen. Toisten hakemusten mukaan hän asuu Uudellamaalla omakotitalossa.

Osaan hakemuksista mies on kirjannut puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, mutta yrityksistä huolimatta Ilta-Sanomat ei onnistunut tavoittamaan häntä.

- Valitsemanne numero ei ole käytössä, ääni kertoo hetken odottelun jälkeen, kun numeroon yrittää soittaa.

Miehen sähköpostiosoitteeseen lähetettyyn viestiin ei kuulu vastausta viikkojenkaan päästä.

Mies kuvailee itseään tiimipelaajaksi.

Hakemusten perusteella mies on ehtinyt moneen. Hän on työskennellyt muun muassa "erikoislähettiläänä". Kuva: Kuvakaappaus työhakemuksesta

Sisällöltään osa työhakemuksista on niukkoja: yhdessä on ainoastaan sähköpostin tekstikenttään kirjoitettu teksti "Haen kunnanjohtajaksi" ja liitteinä tutkintotodistukset Oulun ammattikorkeakoulusta sekä Laurea-ammattikorkeakoulusta ja kuva väliaikaisesta ajokortista.

Jotkin hakemuksista ovat hieman runsaampia. Niistä saa kuvan monipuolisesta - joskin sekavasta - työhistoriasta. Mies kertoo olevansa ohjelmistoinsinööri, joka on työskennellyt yli 22 vuotta it-alan yrityksessä. Missä yrityksessä - se ei hakemuksista selviä. Joissakin hakemuksissa hän kertoo työskennelleensä myös konsulttina.

Hän kuvailee itseään "iloiseksi ja reippaaksi tiimipelaajaksi hyvässä seurassa".

- Pitkä kokemus ja koulutus asioiden ymmärtämiseksi. Luovuus ja kyky toimia ennakoimattomissa ja uusia strategisia lähestymistapoja vaativissa tehtävissä. Hyvät käytöstavat ja laaja yleistieto, hän kirjoittaa itsestään.

Vuonna 2020 mies haki valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi. Hakemuksessaan hän kertoo olleensa töissä muun muassa Tullissa ja Rikosseuraamuslaitoksella (Rise). Tietopyyntö Tulliin paljastaa, että mies on tosiaan työskennellyt määräaikaisena tullitarkastajana vuonna 2016.

Rikosseuraamustyöntekijänä hän kertoo työskennelleensä vuosina 2012 ja 2014-2015.

- Motivoiva keskustelu ja rikoksista puhuminen ja muut tehtävät, hän kuvailee aikaansa Risessä.

Vuonna 2001 Tuusulan käräjäoikeus tuomitsi miehen nuorena henkilönä teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla.

Mies oli rikoksen tekohetkellä 16-vuotias.

Rikosseuraamuslaitokselta tietoja miehen mahdollisesta työhistoriasta ei ollut tämän jutun julkaisuun mennessä toimitettu.

Samassa hakemuksessa hän kertoo työskennelleensä vuodesta 2000 - siis 16-vuotiaasta - lähtien "erikoislähettiläänä" "luottamukselliselle" työnantajalle.

- Tiedonhankinta, kehitys, suunnittelu, johtaminen jne, hän kuvailee työtään.

Ainakin osin huonoa menestystä merkittävien virkojen hakemisessa saattavat selittää miehen saamat rikostuomiot.

Miehen molemmilla nimillä löytyy tuomioita Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta. Vuonna 2001 silloinen Tuusulan käräjäoikeus tuomitsi hänet 16-vuotiaana tehdystä teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla kahdeksaan päiväsakkoon, jonka suuruudeksi oikeus määräsi 320 markkaa.

Lisäksi hänet on tuomittu vuonna 2006 ampuma-aserikoksesta ja laittomasta uhkauksesta 80 päiväsakkoon. Tuomion mukaan mies oli osoittanut toista henkilöä kaksipiippuisella haulikolla ja uhannut tappaa. Uhkauksensa tehostamiseksi mies oli ampunut haulikolla ilmaan. Tuolloin sakkojen määräksi mitattiin 560 euroa.

Vuonna 2006 Tuusulan käräjäoikeus tuomitsi miehen edellisvuonna tapahtuneista rikoksista sakkorangaistukseen.

Tuomion mukaan mieheltä oli takavarikoitu myös miekka, joka kuitenkin kuitenkin määrättiin palautettavaksi.

Tuorein tuomio on ampuma-aserikoksesta vuodelta 2018. Tuomion mukaan mies oli pitänyt hallussaan Sauer & Sohn -pienoisrevolveria ja Minigap-starttipistoolia. Päiväsakkoja kertyi tuolloin 120 euroa.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta selviää myös, että mies on tällä hetkellä syytteessä huhtikuussa ja joulukuussa 2020 Tuusulassa tapahtuneista laittomista uhkauksista ja syksyllä 2020 Tuusulassa tapahtuneesta ampuma-aserikoksesta.

Tapauksen tiedot ovat salaisia, sillä Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ei ole vielä käsitellyt syytettä.

Uutista korjattu kello 18.37. Marks on hakenut Parkanon kaupunginjohtajaksi. Jutussa puhuttiin aiemmin kunnanjohtajan virasta.