Matti Vestman harjoittelee omistamallaan Tempaus-areenan salilla Keravalla. Vestmanin mukaan Tempaus-areenan kolme salia on rakennettu tulorahoituksella. "Se on raskas tie, mutta se on terve tie." Kuva: Juha Salminen / HS

Matti Vestman päätti 50-vuotiaana elää loppuelämänsä verkkareissa ja aamutossut jalassa - nyt hän on menestyvä yrittäjä, jonka rakkaus painonnostoon syttyi pikkupoikana koulun patjavarastossa.

Matti Vestman oli nostanut rinnalle 132 kiloa ja tiesi, että MM-kultaan vaadittava suoritus oli oikeastaan jo enemmän kuin puoliksi tehty.

Jäljellä oli rautojen työntäminen ylös suorille käsille eli noston se osa, jossa hän oli ollut aina "jäätävän" hyvä.

Jostain Vestmanin mieleen juolahti, että kultajuhlissa hän ei sitten kakkua tarjoa vaan leipoo itse pullat.

Sitten suoritus jatkui - ja epäonnistui dramaattisesti: painot romahtivat kanveesiin.

Vestman kertoo tapauksesta kuin stand up?-koomikko - asianmukaisen kiroilun säestämänä.

Tapauksen ottaminen esiin haastattelussa kuvaa jollain tavalla Vestmania, sillä hän on tulisieluinen painonnostovalmentaja ja alan yrittäjä, joka osaa myös ironisoida ja nauraa itselleen.

Tuo epäonnistuminen kymmenen vuotta sitten ikäluokkasarjojen masters-MM-kisoissa otti tietysti ankarasti päähän. Myös siksi, että painojen putoaminen tapahtui kuulemma ensimmäisen kerran kilpailussa.

Pettymystään Vestman purki muun muassa heittämällä painonnostokenkänsä roskikseen. Hän myös ilmoitti vihaavansa koko lajia ja vannoi, että se oli viimeinen kilpailu.

Epäonnistuminen MM-kultanostossa oli kuitenkin harmiton takaisku verrattuna siihen, että elämänsä varrella Vestman oli kokenut paljon pahempiakin romahduksia.

Vestman oli yksi niistä monista yrittäjistä, joka ajautuivat konkurssiin, kun Suomi syöksyi lamaan 1990-luvun alussa. Tuolloin hänellä oli urheiluvälineliike Keravalla.

Vestman tunsi silloin niin suurta syyllisyyttä tapahtuneesta, että hän vajosi itsetuhoisiin ajatuksiin.

Niitä tapahtumia Vestman on tilittänyt Talouskriisi.fi-mediassa vuonna 2020 julkaistulla videolla eikä halua enää palata niihin.

Hän pääsi ongelmista vähitellen yli ymmärrettyään ammattiauttajien ja läheistensä tuella, että konkurssi ei ollut hänen syynsä.

Nyt, noin 30 vuotta myöhemmin, Vestman tunnetaan menestyvänä yrittäjänä ja Tempaus-areenan omistajana, joka on todistanut monille yritysjohtajille, poliitikoille, näyttelijöille ja ylipäätään kenelle tahansa hänen asiakkaakseen saapuneelle, miten klassiset painonnostoliikkeet voivat saada ihmisen kehon voimaan hyvin.

Ja onhan Vestman opastanut näitä asioita tasavallan presidentti Sauli Niinistöllekin.

Matti Vestman kutsuu itseään painonnostosaarnaajaksi. Kuva: Juha Salminen / HS

Annetaanpa ensin kahden Vestmanin ja painonnoston vaikutuspiiriin kulkeutuneen kertoa, millaisena ihmisenä ja valmentajana he näkevät hänet.

Assi Koivisto-Allonen on edennyt Vestmanin valmennuksessa aina maailmanmestariksi asti 65-69-vuotiaissa. Hän on nykyään myös painonnostotuomari.

- Useimmat Masan tuntevat luonnehtisivat häntä sanoilla energinen ja innostava. Juuri innostavuus olikin minulle alussa kriittisen tärkeää, koska olen urheilutaustaltani sarjaluovuttaja, Koivisto-Allonen sanoo.

Hän haluaa mennä tässä yhteydessä "syvään päätyyn":

- Masa on avarasydäminen, tunteellinen ja hauska. Ne ovat piirteitä, joita ihmisissä aivan erityisesti arvostan, ja niillä hän voitti minun luottamukseni ja arvostukseni. Ja ystävyyteni.

Koivisto-Allosen mielestä Vestman ei ole sitä ihmistyyppiä, joka pysyy kannassaan päätettyään kerran, miten joku asia on.

- Hän on ajatusmaailmaltaan joustava ja etsii koko ajan tapoja parantaa esimerkiksi valmennuksen käytäntöjä. Toisaalta hän ei ole mikään jees-mies. Hänen kanssaan voi pallotella asioita tietäen, että hän kyllä sanoo, jos on toisella kannalla ja kertoo myös miksi. Aivan erinomaisia piirteitä valmentajassa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies tuntee Vestmanin hyvin ja pitkältä ajalta.

- Masa on superenerginen ja innostava valmentaja, joka on mullistanut positiivisella tavalla lajin ja erityisesti sen harrastajakunnan. Sata lasissa aamuseitsemästä lähtien, Häkämies sanoo.

Matti Vestman, 62, kiittää vanhempiaan Maila ja Antti Vestmania siitä, että hänestä kasvoi itäisellä Uudellamaalla Porlammin kylässä viimeisen päälle urheilumies.

- Olen saanut heiltä hyvän liikuntaan ja urheiluun kannustavan kotikasvatuksen, Vestman sanoo.

Vestmanin omat kilpailulliset päälajit lapsuudessa ja nuoruudessa olivat lentopallo ja jääkiekko, mutta kiinnostus painonostoon syttyi pikkupoikana paikallisen koulun liikuntasalin patjavarastossa.

Vestman oli nähnyt, kuinka koulun isommat pojat nostelivat siellä olleita painoja välitunneilla ja saivat tytöiltä ihailevia katseita.

Vestmanin isän lentopallojoukkue harjoitteli koululla kolmesti viikossa, ja isänsä mukana treeneissä pyörinyt Matti-poika keksi pyytää samassa joukkueessa pelanneelta koulun talonmieheltä avaimen patjavarastoon.

- Olin silloin 11-vuotias. Siellä oli tanko ja sen päissä 15 kilon kiekot. Kun kokeilin ensimmäisen kerran, se ei liikkunut mihinkään. Otin painot pois ja rupesin kokeilemaan tangolla. Monta viikkoa kävin maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin yrittämässä, milloin saan sen tangon rinnalle.

Kun nosto oli onnistunut pari kertaa, Vestman pyysi koulun välitunnilla yläluokkien pojilta, että hänkin haluaisi kokeilla.

- Ne katsoivat minua, että sinä vai, pikku-Matti. Siellä oli aina paljon porukkaa katsomassa. Kiskaisin sen tangon rinnalle, ja rakkaus painonostoon syttyi käytännössä sillä nostolla.

Kun perhe muutti hieman myöhemmin Talmaan Sipoon ja Keravan rajalle, Vestman löysi tiensä Keravan City-salille.

Siellä hän kohtasi itseään hieman vanhemman Keijo Tahvanaisen, josta tuli myöhemmin muun muassa olympiaedustaja.

- Kun näin ensimmäisen kerran Keijon nostavan painoja, alkoi tietyllä tavalla toinen rakkaus. Silloin näin, miten painonnostoa pitää tehdä.

Vestman pelasi jääkiekkoa ja lentopalloa mutta kävi myös nostamassa painoja.

Matti Vestman (vas.) ja takavuosien olympiaurheilija Keijo Tahvanainen harjoittelevat edelleen yhdessä Keravalla Vestmanin yrityksen Tempaus-areenan salilla. Kuva: Juha Salminen / HS

Lentopalloa Vestman pelasi yli kolmekymppiseksi asti, parhaimmillaan toiseksi ylimmällä sarjatasolla.

- Menin 34-vuotiaana City-salille ja sanoin Keijolle, että haluaisin tehdä vielä painonnostajana yhden urheilu-uran.

Tahvanainen kertoi olevansa lopettamassa omaa uraansa mutta lupasi harjoitella Vestmanin mukana.

- Harjoiteltiin maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 17, noin 16 vuotta.

Vestmanin mukaan Tahvanainen on ollut hänelle mentori ja painonnoston syvimmän olemuksen opettaja sekä Vestmanin tyttären Katariinan ensimmäinen valmentaja ja varaisä silloin, kun tämä kilpaili painonnostossa.

- Keijolla on ollut minuun, tyttäreen ja Tempaus-areenaan suuri vaikutus. Ilman Keijoa ei olisi Tempaus-areenaa eikä tyttäreni olisi pärjännyt painonnostossa niin hyvin kuin pärjäsi. Me ollaan Keijon kanssa parhaat kaverit.

Vestman ja Tahvanainen harjoittelevat edelleen yhdessä. Nyt se tapahtuu Keravalla Vestmanin yrityksen Tempaus-areenan salilla.

- Se on sellaista koukkupolvien touhua. Me tullaan tänne salille, tehdään tunti tai puolitoista treeniä, puhutaan mukavia ja lähdetään virkeinä pois.

Matti Vestman aloitti 36-vuotiaana kilpailemisen painonnostossa. Kuva: Juha Salminen / HS

Konkurssin jälkeen Vestman teki muun muassa 19 vuotta töitä mekaanisen metsäteollisuuden konsulttina.

- Vedin INX-Systemsissä myynti-, markkinointi- ja asennuspuolta. Sekin on jonkinlainen saavutus, että mies menee korkean teknologian yhtiöön töihin, ei osaa käyttää tietokonetta ja myy 428 järjestelmää niin, ettei yhdestäkään joudu oikeuteen.

Idean oman painonostokeskuksen perustamisesta Vestman sai Espanjasta, jossa hänen tyttärensä kävi 17-vuotiaana muutaman viikon jaksoissa harjoittelemassa paikallisessa olympiavalmennuskeskuksessa.

- Siellä oli helvetin iso painonnostohalli. Silloin päätin, että kun aika on kypsä, perustan Suomeen painonnostosalin. Olin noin 45-vuotias, kun tämä ajatus syntyi.

Konsultin työssään Vestman joutui ajamaan autolla ympäri Suomea, usein illalla ja jopa yöllä. Hän kuitenkin rupesi pelkäämään ajamista, koska hänen serkkunsa kuoli hirvikolarissa.

- Noihin aikoihin tein päätöksen, että kun Vestmanin Matti täyttää 50 vuotta, hän elää loppuelämänsä verkkarit ja aamutossut jalassa ja alkaa painonnostosaarnaajaksi.

Vestman sanoo olevansa kuuluisa siitä, että hän valmentaa mustissa verkkareissa ja aamutossuissa.

- Valitettavasti valmensin 5-6 vuotta aamutossuissa. Sen takia minulla on isovarpaiden tyvinivelet vähän vaurioituneet.

Ennen Tempaus-areenan perustamista Vestman toimi muun muassa alppihiihtojuniorien fysiikkavalmentajana ja veti heille painonostotreenejä Kisahallissa.

- Sitten löysin ensimmäisen oman painonnostopaikan, joka oli maan uumenissa Eläintarhan juoksusuoran yhteydessä.

Niihin aikoihin silloinen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb kääntyi selkävaivoineen Vestmanin puoleen, ja sitten alkoi niin sanotusti viidakkorumpu puhua.

- Alex alkoi kertoa, että selkä voi paremmin, ja sitten tuli seuraava ja seuraava. Siellä rupesi olemaan harjoituksia joka aamu ja ilta.

Helsingin liikuntavirastosta tuli noottia, että pitäisi olla hiljempaa, sillä punttien kolistelu häiritsi yleisurheilijoita.

Tämä oli vain yksi syy, jonka takia Vestman rupesi levittämään asiakkaidensa kautta sanaa, että olisi tarvetta löytää uusi toimitila.

Näin hän sai vinkin, että Hakaniemessä maan alla olisi parkkihallin kyljessä Elisan omistama tila, joka voisi olla sopiva.

- Mentiin Katariinan kanssa katsomaan ja ajateltiin, että olemme tulleet paratiisiin.

Elisa tuli vuokrassa aluksi vastaan, ja niin syntyi Tempaus-areena.

Vestmanin kokonaan omistama ja nykyään Hakaniemen lisäksi Espoossa ja Keravalla toimiva Tempaus-areena täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta.

Vestmanin mukaan hän perusti Suomen ensimmäisen kaupallisen painonnostosalin. Kyse on nimenomaan klassisesta painonnostosta, jossa kilpaillaan olympiatasolla asti.

- Sitähän pidettiin maailman hulluimpana ideana ruveta myymään painonnostoa.

Firman kasvun rajoitteena on ollut löytää päteviä valmentajia.

- Tämä on tarkoittanut sitä, että uusien asiakkaiden ottaminen on ollut haaste. Tällä hetkellä olemme löytäneet muutaman hyvän uuden koutsin, ja tilanteemme on nyt parempi.

Vestman sanoo olevansa ylpeä ja tyytyväinen Tempaus-areenasta.

- Ne naureskelut, vähättelyt ja vastustukset, jotka syntyivät tämän salin perustamisesta, ovat osoittautuneet vääriksi.

Tempaus-areena työllistää kymmenen valmentajaa. Sen taloutta ja muita käytännön asioita hoitaa Vestmanin vaimo Anne Vestman.

- Olen todella kiitollinen, että rakas vaimoni jaksaa huolehtia minusta. Tiedän, että hänellä ei ole aina helppoa.

Tempaus-areenan toimitusjohtaja on Vestmanin tytär Katariina Varis.

- Katariina on työskennellyt valmennusfirmassa lähes sen alusta saakka. Aluksi hän valmensi joitain tunteja viikossa ja urheilu-uransa jälkeen pikku hiljaa täysipäiväisenä. Olen onnellinen siitä, että hän jatkaa Tempaus-areenan kehittämistä, Vestman myhäilee.

Vestmanin poika Heikki Vestman on tuore kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä.

- Olen erittäin ylpeä myös Heikistä, sillä hänkin saa tehdä omaa unelmatyötään.

Vestmania ei tarvitse kauan kuunnella huomatakseen, että hän on armoitettu puhuja. Tähän liittyen hän kertoo pitkälti lopettaneensa tietotekniikan käyttämisen vuonna 2019.

- Päätin tehdä vain niitä asioita, joita pystyy tekemään puhumalla.

Matti Vestmanin oli tarkoitus kilpailla maalis-huhtikuun vaihteessa Rovaniemellä masters-SM-kisoissa, mutta hän ei ollut muistanut ilmoittautua ajoissa kilpailuun. Hän oli kuitenkin paikalla valmentajana. Kuva: Juha Salminen / HS

Omien laskujensa mukaan Vestman on voittanut painonoston masters-kisoissa 12 Suomen mestaruutta. Ensimmäisen kerran hän kilpaili 36-vuotiaana.

- Silloin totesin, että tämä on minun juttuni. Se oli niin makeaa. Ei mennyt kuin kaksi vuotta, kun oltiin Keijon kanssa ensimmäisen kerran jossain EM-kisoissa.

Vestman asetti tavoitteeksi tempauksessa tuloksen 120 kiloa ja työnnössä 150 kiloa sekä nousun EM- tai MM-kisoissa korkeimmalle korokkeelle.

Lähimmäksi hän pääsi kymmenen vuotta sitten niissä pulla-ajatuksiin kosahtaneissa MM-kisoissa, mutta himmeämpiä mitaleita on kertynyt.

Vestman on parhaimmillaan tempaissut 116 kiloa ja työntänyt 140 kiloa.

Itse asiassa epäonnistuneiden MM-kisojen jälkeen Vestmanin ei tarvinnut edes hankkia uusia kenkiä, sillä reissulla mukana ollut ystävä Keijo Tahvanainen poimi ne mukaan sieltä roskiksesta.

Kuka?

Matti Vestman harjoitteli Keravan salillaan. Keijo Tahvanainen seurasi suoritusta. Kuva: Juha Salminen / HS

62-vuotias

Lähtöisin Lapinjärven Porlammilta, asuu Keravalla

Perheessä vaimo ja kaksi aikuista lasta.

Yrittäjä, painonosto- ja hyvinvointivalmentaja

Opiskellut kauppateknikoksi ja ammattivalmentajaksi

Perustanut Tempaus-areenan, jonka omistaa kokonaan

Ollut kilpaurheilija lentopallossa, jääkiekossa ja painonnostossa

Matti Vestman tunnetaan paitsi painonnostovaikuttajana myös auttajana ja hyväntekijänä.

Hän muun muassa tukee Tempaus-areenan salien mainostuotoilla nuoria urheilijoita.

Viime keväänä hän majoitti perheensä kanssa omistamaansa taloon Porlammilla 30 ukrainalaista sotapakolaista ja perusti heidän kanssaan leipomon.

Vestman kertoo, että nyt suurin osa noista ukrainalaisista on palannut kotimaahansa, mutta osa on edelleen Suomessa.

Yksi Vestmanin majoittamista naisista on nyt töissä Tempaus-areenan salilla Keravalla. Siellä hän ompelee kangaspusseja, joihin mahtuu muutama kymmenen jumppakeppiä.

Tämä työ liittyy Vestmanin tämän hetken ammatilliseen silmäterään, hankkeeseen nimeltä Keppi & Porkkana.

Vestman on vuosia sitten kehittänyt työhyvinvointimallin, jossa yritysten työntekijöille tarjotaan työajalla päivittäinen 10 minuutin taukoliikuntahetki. Se toteutetaan keppijumpalla, jossa tehdään kepin kanssa painonnostoliikkeitä.

Nyt tätä mallia sovelletaan koulumaailmaan Keppi & Porkkana?-hankkeella, joka on käynnistymässä Vestmanin kotikaupungissa Keravalla.

Kerava toimii pilottikaupunkina hankkeessa, jossa annetaan opettajille mahdollisuus tehdä oppilaiden kanssa keppijumppaa taukoliikuntana joka koulupäivä työajalla noin kymmenen minuutin ajan.

Tämän kevään aikana Keppi & Porkkana -hanke alkaa Keravalla ensin noin tuhannen oppilaan ja opettajan voimin kaikissa Keravan peruskouluissa.

Syyslukukaudella 2023 kaikki Keravan peruskoulujen noin 4?500 oppilasta, opettajaa ja ohjaajaa tulevat hankkeeseen mukaan. Keppijumppa järjestetään luokissa kaikissa kouluissa joka koulupäivä esimerkiksi liikuntavälitunnin aluksi.

Päiväkotien ja esiopetuksen on tarkoitus seurata perässä. Tavoitteena on luoda taukoliikunnasta pysyvä ilmiö Keravalle.

Keppijumpat tehdään ohjatusti videolta, joten opettajakin voi vain jumpata mukana. Jumppakepit ovat luokissa valmiina mainituissa kangaspusseissa.

Hanketta pohjustettiin syksyllä 2022 esiselvityksellä Keravanjoen koulun viides- ja kahdeksasluokkalaisten ryhmille sekä Keravan lukion ensimmäisen vuosikurssin ryhmälle. Oppilaille tehtiin liikkuvuustestit ennen keppijumppajaksoa ja sen jälkeen.

Esiselvityksen aikana oli 14 kertaa ohjattua keppijumppaa viiden viikon aikana. Jumpissa tehtiin painonnostosta tuttuja liikkeitä, kuten syväkyykkyjä, pystypunnerruksia ja erilaisia vetoliikkeitä.

Keppi & Porkkana -hankkeen projektipäällikön Tiia Peltosen mukaan kaikissa ryhmissä saatiin aikaan merkittäviä tulosparannuksia.

Esimerkiksi tempausvalan (syväkyykky keppi suorilla käsillä pään yläpuolella) suoritti hyväksytysti alkutestissä vain 44 prosenttia oppilaista. Lopputestissä jopa 84 prosenttia testatuista onnistui tempausvalassa.

Peltosen mukaan 77 prosentilla oppilaista liikkuvuus parani. Lisäksi monet kertoivat itsearvioinnissa myös keskittymisensä oppitunneilla ja jaksamisen koulussa parantuneen jumppien jälkeen.

Nämä tulokset saivat viimeistään Keravan päättäjät vakuuttumaan. Sen jälkeen Vestman on tutustuttanut Keravan koulujen rehtorit ja vararehtorit konkreettisesti asiaan vetämällä heille keppijumppatreenejä.

Vestman uskoo, että koulujen keppijumppa kelpaisi vaikka vientituotteeksi. Sana on jo kiirinyt Keravan ulkopuolelle.

- Minuun on jo ottanut yhteyttä Helsingin opetuspuoli, joka tarjosi 50 000 oppilasta, Vantaa tarjosi 28?000 oppilasta, ja kaikki Kuuma-kunnat haluaisivat tämän saman tuotteen kouluihin, Vestman sanoo.