Kuva: Kimmo Taskinen, Strand Properties, NautorSwan, Anni Koponen, kuvankäsittely IS

Miten Suomessa rikastutaan? Millaisia ovat suomalaiset huippurikkaat ja miten he elävät?

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 5.11.2022.

Suomessa "rikkaaksi" pääsee jo melko pienellä varallisuudella, miljoonalla eurolla, kyselyt osoittavat. Tilastollisesti rikkaiksi tai superrikkaiksi arvioidaan tulonjaon perusteella prosentti tai promille suomalaisista, mutta uudempi tapa on mitata rikkautta sijoitusvarallisuudella.

Uhnwi-ihmisillä (ultra high net worth individual), ultrarikkailla sijoitusvarallisuutta on vähintään 30-50 miljoonaa euroa. "Tavismiljonääreillä", hnwi-ihmisillä, noin 10 miljoonaa euroa.

Paljon kohua muutama vuosi sitten herättäneessä kirjassa Huipputuloiset - Suomen rikkain promille (2019), 90 varakasta suomalaista kertoi ajatuksistaan harvinaisen suoraan nimettöminä.

Kirjan mukaan rikkaimmassa promillessa on suurperijöitä, huippujohtajia ja menestyksekkäitä yrittäjiä.

Professori Laura Kolbe huomauttaa, että harva varakas suomalainen haluaa myöntää kuuluvansa yläluokkaan. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Yläluokka ja vaurainkin osa, on hyvin hetero­geenistä porukkaa, ja ylä­luokalle yhteinen nimittäjä lienee lähinnä se, ettei kukaan halua myöntää kuulu­vansa siihen, ylä­luokkaa ja luokka­jakoa tutkinut Euroopan historian professori Laura Kolbe heittää.

Kun Kolbe kyseli opiskelijoiltaan, mitä on yläluokkaisuus, se nähtiin tietynlaiseksi sosiaalisten tilanteiden tajuksi. Käytöstapoja, pelottomuutta ja sujuvuutta ja itsevarmuutta sosiaalisissa tilanteissa.

Vapaa-aika, elämäntavat ja henkilön habitus, ulkomuoto ja olemus, paljastavat paljon vauraudesta, vaikka rahaa ei muutoin haluttaisi esitellä.

Kirja kertoo, että herrakerhoissa, metsällä ja rapuillallisilla luodaan yhä suhteita ja luottamusta. Rikkaiden perinteisiä harrastuksia ovat myös purjehdus, golf ja tennis.

-?Näiden avulla tehdään niin kutsuttua sosiaalista distinktiota (erottautumista), kuten hienosti sanotaan, Kolbe sanoo.

Miljonääriklubiin saapuu vuosittain uusia jäseniä esimerkiksi yrityskauppojen, urheilun tai lottovoittojen ansiosta. Uudempi ryhmä ovat niin kutsutut it-miljonäärit, joiden elämäntapa nähdään erilaiseksi kuin niin sanotun vanhan rahan sukujen edustajilla.

Kun uusi ja vanha raha kohtaavat, sekin voi aiheuttaa kitkaa rahaeliitin sisällä.

Ferrari 296 GTB. Kuva: Kimmo Taskinen

-?Useimmiten siinä on varmasti win-win-tilannetta. Vanhat suvut uusiutuvat, kun reipas vävypoika tai miniä, vaikka toimitusjohtajana, tuo uutta energiaa ja dynaamisuutta, Kolbe sanoo.

Vanhat kartanot perinteineen kiehtovat huippurikkaita. Vaihdoksia uudelle eliitille on nähty useita Suomessa.

- Kun Björn Wahlroos ja Jorma Ollila hankkivat isot kartanot ja taidekokoelmat, vanhan eliitin elämisen malli kiertyi sopivaksi uudemmille rikkaille. Nämä uudet isännät kartanoissaan uusintavat jo Rooman ajoilta tuttua tarinaa yläluokan arvioista ja herrasmiehestä maanomistajana.

Luokkatausta näkyy selvästi esimerkiksi parisuhteissa. On vaikea nähdä, että nykyäänkään siivoojia tai keittäjiä naitaisiin yleisesti aatelissukuun tai huippujohtajien perheeseen.

-?Sosiaalinen tausta ja maakuntaidentiteetit näkyvät parisuhteissa. Yllättäen havahduimme, että niillä on valtava merkitys, Kolbe sanoo viitaten Katriina Järvisen kanssa kirjoittamaansa kirjaan Sopivia ja sopimattomia (2019).

Miljonäärien elämäntapaa on luontevaa kuvata asumisen kautta. Sirena Kiviranta tuntee arvo­kiinteistöjen välitys­bisnestä sekä Suomessa että nykyään Espanjassa. Lisäksi hän on puolisonsa Anssin kanssa itsekin kivunnut miljonääri­klubiin yritys­kaupan ansiosta.

-?Suomalainen ei tuhlaa, eikä näytä rahojaan, arvokiinteistöjen välitysbisnestä Suomessa ja Espanjassa luotsaava Sirena Kiviranta sanoo. Kuva: Jukka Ritola

Suomen kuten muidenkin maiden miljonäärien suosikki­loma­paikkoja on Aurinko­rannikon Marbella, jonka Golden Mile -alue tunnetaan erityisesti rikkaiden asuinalueena. Kivirannoilla on asiakkaina monia suomalaisiakin rikkaita tai ultrarikkaita, joiden varallisuus voi ylittää 200 miljoonaa euroa.

Asiakkaita on sekä Suomesta että ulkomailta. Parhaillaan työn alla on useampi yli kymmenen miljoonan euron talon etsintä suomalaisasiakkaille.

Mikä erottaa suomalaiset rikkaat muista?

-?Edelleen monet hyvinkin varakkaat suomalaiset lähtevät hakemaan kakkosasuntoa noin miljoonan euron budjetilla. Se ei Marbellassa riitä vielä juuri mihinkään, ja budjettia nostetaan sitten vaikka 2-4 miljoonaan.

Suomalainen ei tuhlaa, eikä näytä rahojaan, Kiviranta kertoo. Naapuri ei ehkä edes ymmärrä, kuinka paljon tällä on varallisuutta. Suomalainen ultrarikas voi lentää Marbellaan omalla koneella, mutta silti budjetti voi olla hyvinkin tiukka ja mietitään, onko kalustepaketti liian kallis.

Ruotsalainen ostaja tietää, mitä hakee, paljonko se maksaa, ja hänellä on jo heti vaikka viiden miljoonan budjetti.

Hänen mukaansa nämä vanhan rahan miljonäärit haluavat pilkuntarkkaan tietää ylläpitokustannukset, kiinteistöverot, sähkölaskut sekä puutarhurin ja siivoojan kulut, vaikka kyseessä olisi viiden miljoonan talo.

-?Toisin kuin it-miljonäärit, jotka haluavat luksusta ja että kaikki on viimeisen päälle.

Venäläinen ostaja, joita ei nyt paljon ole, saattaa ostaa villan ja lähes unohtaa koko kiinteistön vuosiksi. Vain siivooja käy.

Nuoremmat exit- ja it-suomalaismiljonäärit pitävät erityisesti hulppein merinäköaloin varustetuista kattohuoneistoista tai isommista duplex penthouse -asunnoista, joissa on tilaa lähes omakotitalon verran kahdessa kerroksessa. He haluavat lähelle palveluita ja vilkasta yöelämää, Kiviranta kertoo.

-?Autotallissa pitää olla tilaa, jos haluaa ostella useampia autoja, vaikka sitten sen Ferrarin.

-?Rahaan ei ehkä ole samanlaista suhdetta kuin vanhemmilla ja sitä saatetaan hassata reilummalla kädellä.

Kiviranta kertoo, että yleensä kaikentyyppiset miljonäärit haluavat täysin valmiin paketin, jossa esimerkiksi sisustussuunnittelijan valitsemat materiaalit ja kalusto ovat valmiina. Toisin sanoen uudiskiinteistöjä tai täysin remontoituja taloja.

Kuva: Strand Properties

Tätä luksushuvilaa kävi katsomassa useampi suomalaismiljonääri. Kuva: Strand Properties

Vaikka yritystarinat ovat medioissa yleensä sankaritarinoita, tyypillisesti huipputuloiset eivät halua olla julkisuudessa, etenkään perijät. Verotietojen julkisuutta karsastetaan, vaikka poikkeuksiakin on.

Suomessa on seitsemän miljardööriä: Heistä neljä on Koneen ja Cargotecin omistajasukua Herlineitä (Antti, Ilkka, Ilona ja Heikki). Muita ovat Antti Aarnio-Wihuri, Heikki Kyöstilä ja Mika Anttonen.

Ultrarikkaista puhuttaessa rajoissa on maakohtaista eroa. Mandatum Lifen toimitusjohtaja Petri Niemisvirta kertoi HS:n haastattelussa, että koska Suomessa varakkaita on yhä vähän, monet tahot pitävät rajana noin kymmenen miljoonan euron sijoitusvarallisuutta.

Tulotietojen julkisuutta perustelee se, että rikkaat ovat merkittävä vallankäyttäjäryhmä. Kirjan mukaan suurituloisin promille (5?000 eniten bruttotuloja vuosina 2007-2016 saaneet) istui tukevasti esimerkiksi etujärjestöjen hallituksissa.

"Salamyhkäisin" on "kymmenikkö", johon kuuluu ainakin Risto Siilasmaa ja Antti Herlin.

Kun huipputuloiset kertoivat verkostoistaan, aivan ylimpänä erottuu vuorineuvosten ja suurimpien yritysten toimitusjohtajien joukko. Useimmat verkostot ovat toimialakohtaisia, mutta verkostoja oli myös vaikkapa suuryritysten johdon kesken.

Kirja tiivistyi huomioon siitä, että rikkaiden itsearvioinneissa korostui vahva työmoraali, joskus onnikin.

Verkostot auttoivat kirjan mukaan jaksamaan, ja erityisesti ylimmällä huipulla oli haastatteluiden perusteella tarvetta vertaistukeen. Eräs haastateltu murehti, ettei kansan keskuuteen ole välittynyt oikeaa kuvaa johtoasemilla istuvien vastuullisuudesta ja arvoista.

Kivirannatkin yhyttävät joskus luksusasuntojen ostajia illallisella, jolloin nämä tutustuvat toisiinsa, eräänlaista vertaistukea sekin - joskin erilaista kuin mihin kirjassa viitattiin.

Sirena Kiviranta luotsaa puolisonsa kanssa me­nestyvää kiinteistönvälitysyritystä Espanjan Aurinkorannikolla. Kuva: Jukka Ritola

Luokkaeroja, muussa kuin tulojakomielessä, ei ole vuosikymmeniin käsitelty juurikaan suomalaisessa keskustelussa. Vallalla on pitkään ollut käsitys siitä, että "kaikki ovat osa suurta keskiluokkaa, jolla mahdollisuuksien tasa-arvo näyttäytyy kaikille samanlaisena", Kolbe kuvaa.

1990-luvun lama toi luokkaerot näkyviin. Sillä millaiseen sosiaaliseen maailmaan synnyt, on yhä valtava merkitys "työkalupakille, jonka ihminen saa elämässä pärjäämiseen".

Yläluokan ja rikkaiden maailmassa tyypillistä on, että niin kutsuttua kulttuurista pääomaa tai ainakin mahdollisuuksia sen hankkimiseen on paljon. Tiedot ja taidot yhdessä lajissa auttavat pärjäämään toisessa.

Kun Sirena ja Anssi Kiviranta nousivat miljonääriklubiin, he eivät Sirenan mukaan ostaneet oikeastaan yhtään mitään.

Hyvä auto oli jo ja kaunis koti, jota on esitelty sisustuslehden sivuilla ja joka sijaitsee Naantalin vanhassa kaupungissa Kultarantaa vastapäätä. Espanjaan muuttaessaan yrityskauppojen jälkeen Kivirannat ostivat sieltä useamman miljoonan euron arvoisen kodin, jonka he ovat jo ehtineet myydä ja ostaa seuraavan.

-?Tällaiseen satsataan, että koti on kivalla paikalla ja jos se myydään, siitä saa voittoa, Sirena Kiviranta kertoo.

-?Jos johonkin törsäsin, niin siihen, että ostin Teslan. Se ei ollut liian pramea. En ikinä kehtaisi ajaa keltaista tai punaista Ferraria tai avoautoa.

Raha on tuonut sen, että pariskunta uskaltaa ottaa jotakin riskejä yritystoiminnassa, kun ei tarvitse pelätä, että kaikki menee heti.

Aiempi varallisuus auttaa luomaan lisää rahaa tai kuten sanonta kuuluu, raha tulee rahan luokse.