Kuva: Russian Look / ZUMA / MVPHOTOS

Kreml on pyrkinyt pitämään huolen siitä, ettei Suomen Nato-jäsenyys näyttäytyisi Putinin tappiona. Monia muita merkkejä on silti ilmassa. Pakotteet purevat, pidätysmääräys kajahtaa ja liittolaiset kääntyvät vastaan.

Presidentti Vladimir Putinin ahdinko on pahentunut yhtä nopeasti kuin erään ennen niin ystävällisen naapurimaan loppusuora Naton syliin on kiihtynyt.

IS kurkisti asiantuntijoiden kanssa kuoppiin, jotka Putin on itselleen kaivanut lohduttomalla hyökkäyssodallaan.

Tutkijatohtori Teemu Oivo, ruotsalainen professori Stefan Hedlund ja amerikkalainen Venäjä-asiantuntija, professori Alexander J. Motyl arvioivat, kuinka lähellä kuuden jalan syvyyttä hän jo on.

Ukrainalainen 5 Kanal -televisio vuoti maaliskuun lopulla puhelinkeskustelun, jossa oligarkin ja entisen senaattorin Farhad Ahmedovin sekä venäläisen musiikkituottajan Josif Prigozhinin väitetään vaihtavan Putinista ja tämän valtapiiristä vähemmän mairittelevia näkemyksiä. Molemmat ovat vaikutusvaltaisia henkilöitä kotimaassaan.

Kaksikko kutsuu 70-vuotiasta valtionpäämiestä muun muassa "saatanaksi" ja "kääpiöksi".

-?Ei ole epäilystään siitä, että he pilasivat koko maan, Prigozhiniksi kuulosteltu mies sanoo ääniraidalla.

Hän ei sukunimestä huolimatta ole sukua palkka-armeija Wagnerin johtajalle Jevgeni Prigozhinille.

-?Hän on saatana. Täysin tyhjänpäiväinen, komppaa Ahmedoviksi arveltu keskustelukumppani.

Tallenteesta uutisoitiin laajasti Britannian tiedotusvälineissä. Sen todenperäisyyttä ei ole vahvistettu, mutta sanailun kerrotaan osuneen ja uponneen Kremlin kerroksissa.

-?Vuotanut puhelu, joka raateli Vladimir Putinin ja hänen "torakoiksi" katsotun sisäpiirinsä, on aiheuttanut melkoisen kuhinan Moskovan ylemmillä tasoilla, amerikkalainen Daily Beast arvioi.

-?Mainittu keskustelu on huvittava, ja se todennäköisesti heijastaa jotain tärkeää, Uppsalan yliopiston professori Stefan Hedlund arvioi.

-?Putinin raukkamaisuus nolottaa taatusti kaikkia hänen ympärillään, mutta he ilmiselvästi myös pelkäävät, mitä hän ehkä tekee heille.

Musiikkituottaja Prigozhin aloittikin selittelyn heti. Hänen mukaansa 5 Kanalin äänite oli "provokaatio", jolla pyrittiin iskemään kiilaa Venäjän eliitin riveihin.

Refleksinomaista kieltämistä seurasi osittainen myöntäminen. Prigozhin totesi myöhemmin tallenteen sisältävän "joitain oikeita hetkiä" hänen ja Ahmedovin keskustelusta.

-?Ääni kuulostaa minulta, mutta ei ole selvää, miten puhelu liimailtiin yhteen.

-?Putinin vaikutusvalta ja legitimiteetti ovat selvästi rispaantumassa, koska näiden todisteiden mukaan myös oligarkit ja hallinnon eliitti ovat hyvin kriittisiä, Rutgersin yliopiston valtiotieteen professorin Alexander J. Motyl näkee.

Stefan Hedlund spekuloi, miten välikohtaus vaikuttaa Putinin tulevaisuuteen.

-?Todella pahat ihmiset ovat yleensä pelkureita, kuten Lenin oli. Joten, onko hän heikko vai kestääkö hän vielä vuosia? Vastausta tähän ei ole.

Lenin oli Vladimir Iljitsh Lenin, Venäjällä 1917 vallan kaapannut kommunistijohtaja.

Mies käveli ulos VTB-pankin Moskovan konttorista huhtikuun alussa. Sotaa seuranneet pakotteet kurittavat maata, myöntää nyt Putinkin. Kuva: Alexander Nemenov / AFP / Lehtikuva

Presidentti Putin myönsi yllättäen maaliskuussa, että lännen määräämät pakotteet saattavat todella iskeä Venäjän talouteen.

Euroopan komission mukaan EU on hyökkäyssodan alkamisen jälkeen helmikuusta 2022 lähtien rajoittanut tavaroiden vientiä Venäjälle 43,9 miljardin euron arvosta. Tuontia on rajoitettu yli puolet enemmän, 91,2 miljardin euron edestä.

-?Venäjän taloudelle asetetuilla laittomilla rajoituksilla voi todellakin olla negatiivinen vaikutus keskipitkällä aikavälillä, valtionmedia TASS siteerasi Putinin televisiopuhetta.

Itsestäänselvyyksien sanominen ääneen ei ole se, mitä Putinilta on tavattu odottaa. Pitkään hän vakuutteli pakotteidenkin osuvan vain länsimaiden omaan nilkkaan.

Tutkijatohtori Teemu Oivo Itä-Suomen yliopistosta arvelee sodan vahinkojen olevan Venäjällä jo sitä luokkaa, ettei taloudesta puhuminen enää pahenna tilannetta Putinin itsensä kannalta.

-?Putinilla on tapana puhua epäsuorasti esimerkiksi vertauskuvia käyttäen. Se antaa kuulijoille tulkinnanvaraa ja mahdollisuuden tulkita puheet myöhemmin uudelleen edelleen Putinille mieluisasti, vaikka puheeseen liittyvät asiat muuttuisivatkin.

Oivo arvelee, ettei Putinin kohdeyleisö tälläkään kertaa tulkitse, että kyseessä olisi huomattava muutos aiempaan.

-?Jos he muistelevat Putinin aiempia puheita pakotteiden yhdentekevyydestä, voi vähemmän kriittinen jälkitulkinta kääntyä niiden tarkoittaneen esimerkiksi pakotteiden moraalista vaikutusta Venäjällä tai kansantalouden lyhyttä tai pitkää aikaväliä.

-?Tulkitsen Putinin lausunnon ajoitusta niin, että kun näitä laajan mittakaavan sodan aloituksen negatiivisia vaikutuksia on nähty jo yli vuoden ilman suuren mittakaavan dramaattisuutta, voi hän aiempaa suoremmin myöntää taloudellisen vahingon olemassaolon, koska sen myöntämisen ei enää odoteta lisäävän yhteiskunnassa nykyistä laajempaa huolta.

Stefan Hedlundin mukaan oli vain ajan kysymys, kunnes pakotteet alkoivat todella rapauttaa Venäjän taloutta.

-?Saksan päättämättömyys viivytti sitä, mutta nyt se toimii täydellä teholla. Elämästä tulee hyvin raskasta ja katkeruus länttä kohtaan nousee pilviin.

Xi Jinping vieraili Putinin luona Moskovassa maaliskuussa. Kiinaa lähestytään aktiivisesti myös lännen suunnasta. Kuva: SPUTNIK / Reuters

Putin kestitsi Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä kuin valtiovierasta tämän kolmipäiväisen työvierailun ajan maaliskuun lopulla.

Kremlin hehkutukset siitä, kuinka maat tiivistävät strategista yhteistyötä ja aloittavat uuden aikakauden keskinäisissä suhteissa, nähtiin EU:ssa kovin eri tavalla.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan Kiina käyttää Putinin heikkoutta hyväkseen.

-?Kiinan ja Venäjän suhteiden dynamiikassa on tapahtunut muutos. Vierailun perusteella on selvää, että Kiina näkee Putinin heikkouden keinona lisätä vaikutusvaltaansa Venäjään nähden, von der Leyen sanoi Euronewsin mukaan.

Stefan Hedlundin mukaan vaaka alkoi kääntyä Kiinalle jo ennen Putinin käynnistämää hyökkäyssotaa.

-?Kiina käyttää Venäjän heikkoutta surutta omiin tavoitteisiinsa, ja hankkii öljyä, kaasua ja puuta pilkkahintaan. Kiinalaiset ylenkatsovat Venäjää.

-?Mikäli Venäjän ystävänä esiintyminen suututtaa amerikkalaiset, se sopii Kiinalle. Mutta vilpitöntä se ei ole.

Kremlin kenneliin pitkään kuulunut Armenia alkoi pullistella niin ikään maaliskuussa.

Maan parlamentin edustaja ilmoitti, että presidentti Putinin kannattaa pysyä poissa Armeniasta, sillä valtio aikoo noudattaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pidätysmääräystä.

-?Jos Putin tulee Armeniaan, hänet täytyy pidättää. Putinin on parempi pysyä omassa maassaan, kansanedustaja Gagik Melkonyaa siteerattiin armenialaisella Factor.am-uutissivustolla.

ICC antoi maaliskuussa pidätysmääräyksen Putinista ja Venäjän lapsioikeusvaltuutettu Maria Lvova-Belovasta.

Melkonyan puheet levisivät nopeasti muun muassa Moscow Timesin ja Daily Beastin kautta, ja ulostuloa pidettiin merkittävänä, sillä Armenialla on pitkä historia Venäjän liittolaisena.

Maa kuuluu myös Venäjän vetämään "köyhän miehen Natoon" eli sotilasliitto ODKB:hen.

Kovat puheet pienen liittolaisvaltion pääpuolueesta kertovat Alexander Motylille Putinin yhä heikkenevästä katu-uskottavuudesta.

-?Armenian lausunto heijastelee ensinnäkin suuttumusta siitä, ettei Venäjä ole kyennyt auttamaan sitä kahakassa Azerbaidzhanin kanssa.

Taistelut Armenian ja Azerbaidzhanin välillä alkoivat syyskuussa, ja yli 200 sotilaan kerrotaan kuolleen.

-?Toiseksi Venäjän kyvyttömyys auttaa taas tarkoittaa, ettei Kreml pysty kontrolloimaan enää edes lilliputtivaltiota, Motyl sanoo.

Aprillipäivänä Armenian puheet alkoivat pehmentyä. Parlamentin varapuhemies Hakob Arshakyan sanoi maansa Armenpressille, ettei Putinia sittenkään pidätettäisi.

Arshakyanin mukaan Armenian korkein oikeus alkoi käsitellä ICC:n perustamiskirjan ratifiointia joulukuussa, eli kolmisen kuukautta ennen pidätysmääräystä.

Venäjän ulkoministeriön jylinä "erittäin kielteisistä" seurauksista valtionmedia TASSin suulla saattoi vaikuttaa uuteen ulostuloon.

-?Uskon, että kansanedustajamme vaikuttui (ratifioinnin seurauksia spekuloivista) venäläisistä kirjoituksista ja sosiaalisesta mediasta, ja olen pahoillani. Tietenkään valtapuolueella ei ole tällaisia intohimoja, Arshakyan sanoi.

Kuva: SPUTNIK / Reuters

Maaliskuun ensimmäisenä torstaina Venäjän Brjanskin alueen kuvernööri väitti viestipalvelu Telegramissa, että Ukrainan puolelta on tunkeuduttu Venäjälle.

Kuvernööri Aleksandr Bogomazin mukaan kohteina olivat Ljubetshanen ja Sushanyn pikkukaupungit, joista edellä mainitussa rajan yli tullut ryhmä olisi tulittanut ajoneuvoa ja surmannut paikallisen siviilin.

Tapahtumien kulku oli kaikkea muuta kuin selkeä, mutta selkkaus yhdistettiin Venäjän vapaaehtoisjoukkoina (RDK) tunnettuun ryhmään.

Uutissivusto Meduzan mukaan Ljubetshanessa kuvatuksi väitetyllä videolla näkyi RDK:n Denis Kapustin, Venäjällä syntynyt ja välillä Saksassa asunut äärioikeistolainen, joka tunnetaan myös nimellä Denis Nikitin.

Financial Times julkaisi 3. maaliskuuta artikkelin, jossa Nikitin kertoi taistelijoidensa todistaneen, että he pystyvät murtamaan Venäjän tarkimmin vartioituja raja-alueita.

-?Äärioikeistolainen venäläistaistelija väittää rajaselkkauksen paljastaneen Putinin heikkouden, lehti otsikoi juttunsa.

Alexander Motylin mukaan niin voi ollakin.

-?Heidän tavoitteensa on osoittaa Venäjän eliitille, että seuraavaksi Putinin käynnistämä kansanmurha ja voittamaton sota voi tulla Venäjälle.

38-vuotiasta Nikitiniä kuvaillaan uusnatsiksi, joka on vuosien ajan rakentanut yhteyksiä äärioikeistoryhmiin ympäri Eurooppaa. Saksan viranomaiset järjestivät hänelle 2019 kiellon saapua EU:n alueelle.

Meduzan mukaan mies muutti Ukrainaan vuonna 2017 ja loi yhteyksiä rykmenttiin, joka tunnetaan nykyään Azovin prikaatina.

Azovin prikaati oli vuosi sitten keväällä mukana puolustamassa Mariupolia ja Azovstalin tehdasta, joka oli ukrainalaisten viimeinen linnake Mariupolissa.

Suomen lippu kohosi salkoon muiden Nato-maiden rinnalle sotilasliiton päämajan edustalla Brysselissä tiistaina 4. huhtikuuta. Kuva: Thomas Trutschel / Zuma / MVPhotos

Venäjän asevoimien hyökkäys Ukrainaan oli vain hetkien päässä, kun maan valtiollinen televisio näytti aamuyöllä 24. helmikuuta 2022 presidentti Putinin puheen, jossa hän ilmoitti sotaoperaation alkamisesta.

Putinin lista syyllisistä oli pitkä, pois lukien toki hän itse, mutta erityisesti presidentin hampaissa oli sotilasliitto Nato, jonka laajenemista hän piti suurimpana syynä Ukrainan "erikoisoperaation" käynnistämiselle.

Tänään lauantaina, 410 sotapäivää myöhemmin, Venäjä ei ole saavuttanut juuri mitään Putinin julistamista tavoitteista, mutta Nato on hiipinyt suoraan naapuriin - 1340 kilometrin leveydeltä.

Teemu Oivon mukaan Suomen ja Ruotsin liikkuminen kohti Natoa on nähty Venäjällä menetettynä pelinä jo viime keväästä lähtien.

-?Kun Kremlin voimat ovat ottaneet Venäjän julkisen mediatilan haltuunsa näyttää päällisin puolin siltä, ettei Suomen Nato-jäsenyyttä olla juuri tulkittu Putinin tappioksi.

-?Näkyvimmässä julkisessa keskustelussa koko "Naton laajeneminen" esitetään vaarallisena asiana, jota vastaan Putin taistelee, mutta toisaalta asiana, johon hän ei ole kuitenkaan osaltaan mitenkään myötävaikuttanut.

Syylliset ovat aina muualla kuin Kremlissä.

-?Tämä julkinen mediakeskustelu on manipuloitu pitkään rakenteeltaan sellaiseksi, että kysymys Putinin omista epäonnistumisista ei tule kysymykseenkään vaan ajatusketju ajautuu aina ulkoisiin syyllisiin.

Oivo arvelee, että Suomen liittyminen Natoon ei kuitenkaan kirkasta Putinin sädekehää kotirintamalla.

-?Se voi harmittaa monia niitä venäläisiä, joiden suurvaltaidentiteetti nojaa voimakkaasti karttoihin, joissa "voimasuhteet" ovat selvästi muuttuneet heidän toiveitaan vastaan.