Kuva: Aleksi Jalava / is

Merimiespappi Jaakko Heinimäen mukaan Bryssel ei ole vain menestyneiden uraihmisten kaupunki.

Aivan Brysselin keskustassa, Euroopan unionin valtavien lasisten hallinto­rakennusten keskellä, sijaitsee Suomi-keidas. Hyllyistä löytyy hapankorppuja, sinappia ja salmiakkia. Pakastin puolestaan pursuaa lenkkimakkaroita, puolukoita, karjalanpiirakoita ja mikä pääsiäisen alla tärkeintä: mämmiä.

EU-komissiossa työskentelevä Ulla Närhi haki kaurahiutaleita ja oivariinia, koska belgialaisissa hiutaleissa on seassa hedelmiä eikä margariineissa ole suolaa. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Kyseessä on Suomen Merimies­kirkko. Sen kahvila­putiikkiin moni toimisto­pytingeissä työskentelevä piipahtaa syömään suomalaisen koti­ruoka­lounaan.

EU-komissiossa unionin varautumisen parissa työskentelevä Ulla Närhi on tullut ostamaan suomalaisia kaura­hiutaleita ja Oivariinia. Belgialaisissa margariineissa kun ei ole tarpeeksi suolaa.

- Ja täkäläisissä hiutaleissa on usein kuivattuja hedelmiä mukana, haluan aivan tavallista puuroa, hän sanoo.

Kirkon Suomi-kaupassa on myynnissä tuttuja tuotteita. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Satu Hætta (takana) ja Eija Hietala tulivat merimieskirkolle lounaalle. Kuva: Aleksi Jalava

Maarit Mäkinen työskentelee paikallisvapaaehtoisena merimieskirkossa. Hän muutti Brysseliin miehensä kanssa Tampereelta. Myös vapaaehtoisena kirkossa ja kahvilassa työskentelee Niko Kärkkäinen. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Torstaisin on herne­keitto­päivä. Silloin lounastajia saattaa käydä satakin. Kahvilassa vapaaehtoistyötä tekevän Maarit Mäkisen mukaan hernekeitto on suosittu muidenkin kuin Brysselin suomalaisten keskuudessa.

Yhtenä torstaina yritettiin tarjota jotakin muuta kuin hernekeittoa, mutta palautevyöry oli niin hirmuinen, ettei sitä ole toiste yritetty.

Suomen Merimieskirkon historia juontaa juurensa 1870-luvulle. Tosin silloin sen nimi oli "Suomalaisten merimiesten ulkomaan satamissa sielunhoitoyhtiö". Ensimmäinen merimiespappi tuli Porvoosta ja oli aloittaessaan vain 25-vuotias. Hän saarnasi laivoilla ja vieraili sen lomassa sairaaloissa ja vankiloissa tapaamassa niihin joutuneita suomalaisia.

Merimieskirkko sijaitsee Brysselin keskustassa, Euroopan unionin hallintorakennusten keskellä. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Benelux-maiden merimieskirkon johtaja, merimiespastori Jaakko Heinimäki ja Belgian suomalaisen merimieskirkon johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpää esittelivät kirkkoa. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Nyt Brysselin merimiespappi on Jaakko Heinimäki. Heinimäki on samalla koko Benelux-maiden merimieskirkon johtaja. Moni voi muistaa hänet televisiosta erinäisten paneeliohjelmien vieraana tai hänen aiemmasta työstään Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajana.

Hänen mukaansa usein ihmisten mielikuva on, että Bryssel on tällainen menestyneiden uraihmisten kaupunki.

- Mutta kyllä täällä asuu ihan tavallista jengiäkin, ja metroasemilla asuu ihmisiä makuupussiensa kanssa. Kodittomien joukossa on myös suomalaisia, Heinimäki sanoo.

Heinimäen arvion mukaan kaupungissa asuu arviolta 5?000 suomalaista. Tarkkaa määrää on hankala sanoa, sillä monet asuvat kaupungissa vain vähän aikaa.

- Tämä on kuin pienehkön maalaisseurakunnan kirkkoherran homma, mutta samalla kyläkauppiaan ja kapakoitsijan, hän sanoo.

Heinimäki muutti Brysseliin vuoden alussa. Hän tiesi merimiespappeudesta jo teininä, koska kaverin isä oli merimiespappina Rotterdamissa. Kaverin isän jutut kiehtoivat Heinimäkeä.

- Ajatus, että kirkko voi toimia noinkin oli kiinnostavaa, Heinimäki sanoo.

Merimieskirkon uskonnolliset opit ovat osa evankelis­luterilaisuutta, mutta se ei kuulu Suomen evankelis­luterilaisen kirkon alaisuuteen. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Kuva: Aleksi Jalava

Merimieskirkko palveli aikoinaan ronskeja merenkävijöitä, mutta nykyisin sen on tarkoitus olla matalankynnyksen yhteisö kaikille suomalaisille poissa kotimaastaan. Kuitenkin myös esimerkiksi rekkakuskeja ja muita liikkuvia työntekijöitä käy edelleen paljon.

Jo alusta asti yksi tärkeimmistä seikoista oli mikäs muukaan kuin saunominen. Brysselin Merimieskirkon alakerrasta löytyy tietenkin suomalainen sauna. Heinimäen ja merimieskirkon sosiaalikurattorin Piia Lännenpään mukaan saunominen ei ole muuten Brysselissä lainkaan yleistä.

Merimieskirkosta löytyy suomalainen sauna. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Kuva: Aleksi Jalava / IS

Korvapuustit ovat myyntivaltti. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Uskonnolliset opit ovat osa evankelis­luterilaisuutta, mutta meri­mies­kirkko ei kuulu Suomen evankelis­luterilaisen kirkon alaisuuteen, vaan on itsenäinen yhdistys. Tarkoitus on olla erään­lainen tuulahdus kotimaata.

- Perinteinen suomalainen korva­puustikin on muutakin kuin herkku. Sillä on oma juttunsa ihmisen sielussa ja mielessä, Heinimäki sanoo.