Kuva: Janne Aaltonen

Erin ja Maija Vilkkumaa ovat tehneet musiikkia työkseen 1990-luvulta lähtien. He ovat ystäviä, jotka ymmärtävät mistä kaikesta toisen arki muodostuu, miten monenlaista säätämistä vaatii laulajanura - ja miten yllättävän helppo siihen on yhdistää perhe-elämä.

On erilaista olla nainen kuin mies. Myös silloin, kun on tv-ohjelmassa esiintyvä artisti.

-?Minä istun merenneitoasennossa stailattuna ja meikattuna. Ja jätkät tulevat paikalle omissa vaatteissaan, samoissa kuin harjoituksissa, Erin Anttila muistelee jotain suoraa tv-lähetystä ja hieman liian lyhyttä hamettaan, joka toi epävarman tunteen ruudussa olemiseen.

-?En voinut olla yhtään oma itseni, kun keskityin siihen hameeseen, hän kertoo.

Mutta nyt koko juttu jo naurattaa. Samoin Erinin ystävää ja laulajakollegaa Maija Vilkkumaata:

-?Ai kauheaa! Toi on paha. Just tuollaisessa tilanteessa, kun pitäisi omalla persoonallaan olla esillä ja antaa palautetta.

-?Nykyisin jokaisesta biisistä halutaan hittiä. Vaikka kukaan ei tietenkään voi tietää etukäteen varmasti, mistä biisistä se hitti tulee, Maija Vilkkumaa sanoo. Kuva: Janne Aaltonen

Kun Erin, 45, ja Maija Vilkkumaa, 49, kohtaavat yhteisessä haastattelupöydässä, juttua riittää. He molemmat ovat suomalaisten suosikkiartisteja - ja tehneet musiikkia 1990-luvulta lähtien.

He molemmat tietävät, miltä tuntuu saavuttaa suursuosio, elää ilman sitä ja saavuttaa se uudelleen.

He kuuluvat naisartisteihin, jotka ovat ottaneet paikkansa omaehtoisina musiikintekijöinä ja raivanneet tällä tavoin tilaa myös muille naisille kovin miesvaltaisessa musiikkimaailmassa.

He ovat yhdistäneet työn ja lapsiperhe-elämän ja jopa sen, että soittavat kitaristipuolisoidensa kanssa samassa bändissä. Tai soittivat, sillä kummankaan mies ei tällä hetkellä soita vaimonsa yhtyeessä.

He ovat antaneet toisilleen vertaistukea, sillä vielä ennen korona-aikaa heillä oli työhuoneet samassa studiokompleksissa. Sillä kukaan muu kuin samassa elämäntilanteessa oleva artisti ei tiedä, mitä kaikkea työhön kuuluu.

PALJON YLIMÄÄRÄISTÄ. Oman elämän ruuhkavuodet yhdistettynä luovaan työhön ja esiintyvän laulajan keikka-arkeen, se on Erinin ja Maija Vilkkumaan elämässä vasta alkua.

-?Ainoa, mikä oikeasti rupeaa uuvuttamaan, on se, että tekee liikaa asioita, jotka eivät kuulu minulle oikeasti, Maija sanoo ja kertoo esimerkin:

-?Siis se, että joudun liikaa miettimään, tarvitsemmeko äänentoistolaitteistoon jonkun tietyn uuden asian vai emme. Ohjaan nämä mietinnät keskusteluun keikkamyyjän kanssa.

-?Minun on ollut raskasta hyväksyä se, että olen niin kuin pomo. Pikkuhiljaa olen kuitenkin tottunut siihen, Erin sanoo.

Kuva: Janne Aaltonen

Artistien aikaa luovasta työstä vie myös sosiaalisen median päivittäminen. Tästä ovat julkisuudessa puhuneet kriittisesti muun muassa Chisu, Vesala ja Jonna Tervomaa.

-?Artistien pitää muistaa, että he ovat päähenkilöitä. Ei pidä kysellä liikaa eikä totella liikaa. Keskisormen pitää aina olla vähän pystyssä. Sosiaalinen media on hyvä väline, jos sitä kautta pystyy ilmaisemaan itseään.

-?Minulle sosiaalinen media on taas helppoa. Jos olen lasten kanssa kotona, saatan avata somen ja tajuta: myös nämä ihmiset täällä somessa ovat minun kanssani, Erin säestää ja jatkaa:

-?Vaikka levy-yhtiössä moni ihminen pitääkin musiikista, heidän työnsä ei ole fiilistellä taidetta, vaan myydä sitä. Sitten taas yleisö näkee toisen puolen tästä artistin työstä. Biisinteko on sitten taas oma yksityinen juttunsa. Kokonaisuus on vain artistin hallussa.

-?En suostu kaikkiin ehdotuksiin, koska en suostu polttamaan itseäni loppuun tämän ammatin takia, Erin sanoo. Kuva: Janne Aaltonen

-?Nykyisin jokaisesta biisistä halutaan hittiä. Vaikka kukaan ei tietenkään voi tietää etukäteen varmasti, mistä biisistä se hitti tulee, Vilkkumaa sanoo.

-?Aina, kun näistä puhuu toisen artistin kanssa, olo kevenee. Tajuaa, ettei ole ainoa, joka painii samojen ongelmien kanssa. En suostu kaikkiin ehdotuksiin, koska en suostu polttamaan itseäni loppuun tämän ammatin takia. En ole koskaan ollut uupunut. Ehkä minulta myös puuttuu jonkinlainen kilpailuvietti, Erin sanoo ja jatkaa:

-?Pitää myös oppia elämään sen kanssa, että aina ympärillä on ihmisiä, joiden mielestä asiat eivät ole koskaan hyvin. Menestyksen menettämisen pelko on ihan järjetöntä. Mietitään vain sitä, mikä voi mennä pieleen eikä nautita koskaan.

Kuva: Janne Aaltonen

KEIKOISTA välittyy niin Erinin kuin Maijankin tapauksessa, että he ovat kutsumustyössä. Maija Vilkkumaa saattoi hiljattain loppuun jo 1990-luvulla aloittamansa opinnot Helsingin Yliopiston suomen kielen laitoksella, mutta musiikkia hän on tehnyt työkseen teini-ikäisestä lähtien. Ensin oli aikanaan harvinainen tyttöbändi Tarharyhmä, sitten sooloura. Erin tuli puolestaan tunnetuksi Nylon Beatista ennen musiikin opiskelua ja soolouraa.

Mutta miten esiintyvän taiteilijan kutsumus kantaa kotielämään? Kokevatko Erin ja Maija, että heillä on eri rooli kotona kuin esiintymislavalla?

-?Koen, että lavalla olen eri tyyppi kuin arkisin verkkareissa. Mutta en kuitenkaan täysin, Maija pyörittelee ja perustelee:

-?Se on sama kuvio kuin kuka tahansa lähtisi bileisiin. Pukeutuu eri tavalla, meikkaa ja me yleensä kuunnellaan musaa ja tanssitaankin. On tärkeää, että tuo keikalle valmistautuminen lähtee sisältä.

Maija Vilkkumaa Tavastialla vuonna 2000. Kuva: Johanna Aalto

Vain Elämää -konsertissa 2015. Kuva: Lassi Rinne

-?Eri asiat tekee erilaisella energialla: sitä käyttäytyy eri tavoin sukulaistyttären ristiäisissä kuin silloin, kun menee kavereidensa kanssa illalla ulos. Ei tämä ole sen kummempaa, Erin vastaa.

Ja sitten seuraa paljastus: Erinillä ja Maija Vilkkumaalla oli lasten ollessa pieniä kotona ollessaan huijarisyndrooma "leikkiessään kotiäitiä".

-?Olin ollut niin nuori, kun aloitimme Nylon Beatin kanssa, joten olin tottunut siihen musiikkimaailmaan. Mutta sitten kotona huomasinkin puhuvani kuin leikkiessä: "Tää laittais nyt vähän ruokaa" ja "nyt tää vähän siivoilis", Erin kertoo nauraen.

-?Se huijarisyndrooma tulikin kotona eikä lavalla - mulla oli toi ihan sama, Maija vahvistaa.

-?Viime kesänä minulle tapahtui kuitenkin muutos: tunsin olevani vieraassa paikassa siellä lavalla. Olin ollut niin paljon kotona, että se esiintyminen olikin fantasiaa. Keikan jälkeen ihmettelin: "Tapahtuiko tuo äskeinen oikeasti", Erin kertoo.

Erin Nylon Beatin keikalla Helsingissä 1999. Kuva: Juhapekka Tukiainen

Vain elämää -konsertissa 2019. Kuva: Mikko Suutarinen

Oikeasti tapahtunutta on kuitenkin se, että Erin ja Maija Vilkkumaa kiertävät nykyisin ilman puolisoitaan. Aiemmin kitaristi Mikko Kosonen soitti Vilkkumaan bändissä, samoin kitaristi Vesa Anttila Erinin taustalla, samaa hän teki jo Nylon Beatissa.

-?Elämää kyllä helpottaa, että meillä on nykyisin eri työt. Kodin tasapaino helpottuu, kun on eri aikataulut, Erin sanoo.

-?Kun kaksi musiikkiin intohimoisesti suhtautuvaa ihmistä rakastuu töiden, meillä levynteon ja teillä keikkailun tiimellyksessä, niin onhan se ihanaa vähän aikaa. Mutta se, että ne kaksi ihmistä tekisivät ikuisesti sitä samaa juttua., Maija aloittaa ja Erin jatkaa:

-?. kun et sä tee muidenkaan kanssa ikuisesti. Miksi tekisit puolisosi?

-?Kun toisen tuntee niin hyvin, näkee heti hänen katseestaan, kun joku on pielessä. Ja se alkaa ärsyttää ja vie energiaa eri tavalla, kun jonkun muun bändikaverin huono päivä, Maija sanoo.

Maija Vilkkumaa ja nykyinen aviomies Mikko Kosonen keikalla 2006. Kuva: Tuomas Selänne

Molemmilla on kaksi lasta, Erinillä alakouluikäisiä, Maijan ovat tyttäret ovat teinejä.

- Syyllisyyttä siitä, että on viikonloppuja poissa keikoilta korvaa sitten se, että on paljon arkena kotona, Maija sanoo.

- Tämä on täydellinen työ lasten kanssa, koska tässä voi määrittää, minkä verran työtä tekee. Kuukauden kevätkiertueen jälkeen seuraavat keikat ovat kesällä. Ehdin olla niin läsnä ettei mitään rajaa. Lapseni sanoi jo minulle: "Voisitko olla vähemmän kotona? Kun tulen koulusta kotiin, olisi kiva, että talo olisi joskus tyhjä", Erin kertoo.

TAKATALVEN keskellä ei ehkä tule ajatelleeksi, että parin kuukauden kuluttua on kesä. Festarikausi, jolloin Erin ja Maija ja muut artistit suhaavat pitkin Suomea esiintymässä.

-?Kesän jälkeen pidän ainakin vuoden tauon, etten tee keikkoja, Erin sanoo.

-?Mä ajattelin pitää ehkä 25, Maija vastaa.

-?25 vuoden tauon? Erin tulkitsee ja nauraa.

-?Joo - 25 vuoden tauko. Sitten voikin kuolla, Maija kuittaa.

-?Syyllisyyttä siitä, että on viikonloppuja poissa keikoilta korvaa sitten se, että on paljon arkena kotona, Maija Vilkkumaa sanoo. Kuva: Janne Aaltonen

Keskustelu on suoraa ja avointa, huumori taas koko lailla mustaa, yli miljoonan kilometrin keikka-ajoissa marinoitunutta.

Molemmilla on vähän itseironinen muisto tauolle jäämisestä.

-?Kun pidin keikkataukoa edellisen kerran, jengi ei edes huomannut, että olin poissa, Erin naurahtaa.

- Eihän sitä ajattele, kun sun biisit kuitenkin koko ajan soivat radiossa, Maija sanoo ja kertoo oman muistonsa:

-?Vuonna 2011 lopetin musiikin tekemisen määrittelemättömäksi ajaksi. Ei se tuntunut kiinnostavan juuri ketään. Olin ihan, että jaahah - ihan sama sitten lopettaakin.

-?Lopettaminen tai tauolle jääminen, siinä ei ole kuulijan kannalta mitään siistiä. Sanoin Chisullekin, että en tykkää, kun lopetat, Erin kertoo.

-?Ehdin olla niin läsnä ettei mitään rajaa. Lapseni sanoi jo minulle: "Voisitko olla vähemmän kotona?", Erin kertoo. Kuva: Janne Aaltonen

Erin ja Maija Vilkkumaa suhtautuvat innostuneesti myös siihen, että esille nousee jatkuvasti myös uusia, nuoria artisteja.

-?Nyt kun nuoret artistit alkavat olla syntyneet samalla vuosikymmenellä kuin omat lapset, itsensä vertaaminen heihin tuntuu tosi absurdilta. Pikemminkin on siistiä, että heiltä voi saada ehkä jotain idiksiä, Maija Vilkkumaa sanoo.

Erin nyökkää:

-?Heihin suhtautuu suojelevasti. Kunpa kaikki menisi hyvin. Toivottavasti joku kannustaa ja auttaa heitä.

Maijan tyyli: Eero Böök, takki Aino Heiniö, meikki: Ida Jokikunnas. Erinin tyyli: Sanna Silander, vaatteet: Vimma, Uhana, Vuokko ja kengät Monki, meikki: Miia Ollula.