Riikka Purra "ajautui" opiskelemaan valtiotieteitä. Perussuomalaisissa hänestä tuli Jussi Halla-ahon manttelinperijä. Kuva: Elina Rajala

Äidin kuolema vaikutti 12-vuotiaaseen Purraan suuresti, ja tragediasta tuli "irrottamaton osa" hänen persoonaansa.

Juttusarjassa kerrotaan, millaisia puolueiden puheenjohtajat olivat nuorina ja kuinka heistä kasvoi vallankäyttäjiä. Tämä on sarjan 4. osa. Aiemmin julkaistu jutut Li Anderssonista, Maria Ohisalosta ja Annika Saarikosta.

Vaalea otsatukka ja hymyilevät silmät. Kiltti ja varhaiskypsä lapsi, joka ei koskaan pyrkinyt joukon keskipisteeksi. Hänen lähellään oli helppo olla.

Tällaiseksi lapseksi perussuomalaisten nykyistä puheenjohtajaa Riikka Purraa kuvaa hänen lapsuuden perhetuttunsa, toimittaja Markus Kajo sekä Purraa 1980-luvun alussa päiväkodissa hoitanut lastentarhanopettaja.

-?Muistan miten Maisa kertoi ajasta, kun hän odotti Riikkaa. Maisa söi silloin erittäin paljon omenoita. Voi sanoa, että Riikan juuret ovat kotimaisissa omenoissa, Kajo nauraa.

Kajo muutti vaimonsa Sirkun kanssa Tampereelle Yle TV2:n viihdetoimituksesta Tohlopista saadun työn perässä 1980-luvun alussa. Riikka Purran äiti Maisa Purra oli kyseisen viihdetoimituksen sihteeri, Kajon mukaan eräänlainen toimituksen keskushenkilö.

-?Riikasta voi sanoa, että hän oli aurinko äitinsä Maisan elämässä. Maisan kasvoille piirtyi aina valo, kun hän puhui tyttärestään. Maisa saattoi kertoa Riikan koulumenestyksestä minulle ja virnuilla, että mistä ihmeestä tyttö on tuon lukupään perinyt, Kajo muistelee.

-?Riikasta voi sanoa, että hän oli aurinko äitinsä Maisan elämässä, Markus Kajo kertoo. Kuvassa Purra noin 3-vuotiaana. Kuva: Riikka Purran kotialbumi

Maisa ja hänen Riikka-tyttärensä olivat Kajojen ensimmäisiä ystäviä Tampereelta. Purrat asuivat Tampereen Armonkalliolla, joka sijaitsi aivan lähellä Kajojen silloista kotia Tampereen Pikilinnassa. Purrat kävivät usein Kajoilla kylässä, ja pieni Riikka kyläili heillä myös yksin.

-?Riikan kanssa esimerkiksi kerrottiin kummitusjuttuja ja piirreltiin. Lisäksi pelasimme meillä sen ajan vaatimattomia, merkkigrafiikalla eli ASCII-grafiikalla tehtyjä tietokonepelejä. Kun katsoimme yhdessä videoita ja söimme pizzaa, Riikka tykkäsi usein istua Sirkun vieressä ja letittää hänen tukkaansa, Kajo kertoo.

-?Älykäs tyttö. Ei sellainen pikkuvanha, vaan varhaiskypsä. Kohtelias myös - ei sellainen lapsi, joka ryntää kylässä ensimmäisenä tutkimaan yöpöydän laatikot.

Vaikka Purran äiti oli yhteiskunnallisesti valveutunut ihminen, Kajojen kotona puhuttiin harvoin politiikkaa, kun Riikka oli kylässä. Huumori oli ollut keskeinen elementti Kajojen lapsuudenkodeissa, ja sellaista oli myös elämä heidän yhteisessä kodissaan.

Markus Kajo ei kuitenkaan pidä yllättävänä sitä, että Purran ura urkeni aikuisiällä politiikassa. Jos Kajon olisi pitänyt veikata 1980-luvulla, mikä Purrasta tulisi isona, hän olisi veikannut lääkäriä.

Ensikosketuksen julkisuuteen 7-vuotias Purra sai Ylen Paljonko on paljon -ohjelmassa. Lisäksi hän esiintyi Dingon Sata rohkeaa laivaa -musiikkivideolla.

Vanhalla videolla näkyy, kuinka Ylen ohjelmassa valkoiseen raitapaitaan pukeutunut Purra istuu muiden fanien seurassa haastattelemassa Dingo-yhtyettä. Hän hymyilee suuren pöydän toisessa päässä.

-?Nipa, tykkäätkö lukemisesta ja ehditkö nykyään lukemaan, Purra kysyy Pertti Neumannilta.

-?Joo, kyl mä vähän luen. Mä en ole ikinä ollut kovin hyvä lukemaan. Mulla on sellainen tapa, että sit kun mä luen jonkun kirjan, niin mä en lue sitä vähään aikaan. Jos se on hyvä, niin mä luen sen loppuun. Mulla on semmoisia kirjoja kuin Orm Punainen, joka on semmoinen viikinkitarina. Ja sit Merisusi. Ne mä olen lukenut neljä kertaa, Neumann vastaa Purralle.

Purra nyökyttelee.

Toisin kuin Neumann, Purra oli aina hyvä lukemaan ja kirjoittamaan. Näin Purraa kuvaavat hänet tuolloin tunteneet ihmiset.

Tamperelaisessa päiväkodissa 1980-luvulla Riikkaa "Nyyteissä ja Hemuleissa" hoitanut lastentarhanopettaja muistaa erityisesti Purran "ihanan hymyn."

-?Hän oli suloinen ja hiljainen, hymyilevä ja otsatukkainen tytöntyllerö. Ei sellainen päällepäsmäri. Riikka ei ollut ryhmässä niin näkyvä, mutta oli aina mukana kaikessa. Sovitteleva myös. Muilla lapsilla oli hänen kanssaan varmasti kiva olla.

Kuva: Riikka Purran kotialbumi

Vain 12-vuotiaana Riikka Purra kohtasi tragedian, joka vaikutti häneen suuresti.

Maisa-äiti menehtyi äkillisesti helmikuun 20. päivän vastaisena yönä vuonna 1990 heidän kotonaan Armonkalliolla. Äidin kuoltua Purran isä muutti tyttärensä luo Armonkalliolle, josta he sitten muuttivat vuoden kuluttua Tampereen Härmälään.

Esimerkiksi Markus Kajo kertoo, että vaikka Kajot näkivät Riikkaa heti Maisan kuoleman jälkeen useasti, tapaamiset harvenivat myöhemmin.

-?Viihdetoimituksessa aina joku kysyi, että mitä Riikalle kuuluu. Aina oli joku, joka oli tavannut hänet ja kertoi, että kuuluu hyvää. Oli ehkä olemassa jonkinlainen näkymätön turvaverkko, Kajo sanoo.

Purra on aiemmin kertonut julkisuudessa, että tuo tragedia ei ollut vain yksittäinen elämäntapahtuma, vaan se on irrottamaton osa hänen persoonaansa. Elämästä tuli puurtamista, myös lukiossa.

18-vuotias Purra lakkiaispäivänä. Kuva: Riikka Purran kotialbumi

Lukion jälkeen Purra piti välivuosia opiskelusta. Hän teki töitä Tampereella McDonald's-ravintolassa kouluttajana ja vuoropäällikkönä.

Turun yliopiston valtiotieteelliseen tiedekunnan ovet aukenivat ensi yrittämällä vuonna 1999. Purra on kertonut IS:lle, että hän ei ollut suunnitellut opintoja valtiotieteellisessä, "vaan sinne tuli ajauduttua".

Alun perin Purran piti muuttaa Helsinkiin, mutta silloinen poikaystävä lähti Turun kasarmille armeijaan. Purra muutti Turun keskustaan ja ajan kuluessa avioitui silloisen kumppaninsa kanssa.

Yliopistossa Purra opiskeli valtio-oppia, politiikan tutkimusta ja kansainvälistä politiikkaa, myös ympäristötiedettä. Opiskelukavereissa Riikka Purran nimi kuitenkin herättää edelleen yllätystä.

-?Opiskelimme samaan aikaan, mutta en muista häntä. Ei osunut samoille kursseille, eikä ollut ainejärjestössä aktiivinen ainakaan samaan aikaan, kertoo eräs noihin aikoihin ainejärjestö P-klubin hallitukseen kuulunut henkilö.

-?En muista Purrasta mitään. Muistan olleeni häkeltynyt, kun kuulin, että hän on p-klubilainen, enkä muista häntä ollenkaan, eräs toinen sanoo.

Noihin aikoihin Turun yliopistossa toimistosihteerinä työskennellyt naishenkilö kertoo, että aluksi Purran nimen kuuleminen Turun yliopiston yhteydessä ei soittanut kelloja. Sitten hän muisti, että Purra oli noihin aikoihin ottanut puolisonsa sukunimen; hän oli nimeltään Riikka Niskakari.

-?Muistan Riikan. Hän valmistui maisteriksi sinä aikana, kun minä olin töissä yliopistolla. Välillä juttelimme niitä näitä. Silloinkin hän oli jollain tapaa oman tiensä kulkija ja sanavalmis ihminen, toimistosihteerinä työskennellyt nainen kertoo.

-?Ja muistaakseni pärjäsikin opinnoissaan ihan mukavasti. Riikka ei ollut opiskelija-aikoinaan tyly tai epäkohtelias, mutta osasi kyllä pitää puolensa. Jos hän jotain halusi sanoa tai tuoda julki, niin sen hän myös teki.

Lomamatkalla Kreikassa 19-vuotiaana. Kuva: Riikka Purran kotialbumi

Purra teki opintojensa ohella töitä ravintola-alalla. Vuonna 2002 hän aloitti korkeakouluharjoittelijana Turun yliopistossa ja sai yliopistolta töitä jo ennen valmistumistaan.

Vuonna 2004 valmistui Riikka Niskakarin gradu "NGO:t ja Globalisoitu tieto : ei-valtiollinen toimijuus valtioidenvälisessä ympäristöpolitiikassa." Kriittisellä otteella tehty gradu oli myös ehdolla Turun yliopiston parhaaksi graduksi.

Purran entinen Turun yliopiston opettaja sanoo, että hänellä on Purrasta noilta ajoilta neutraali kuva.

-?Hän oli sympaattinen ja iloinen ihminen. Ihan hyvä opiskelija, kuten monet muutkin opiskelijat. Hän oli esimerkiksi tutkimusapulaisena yliopistolla. En muista Riikan opiskeluajoilta erityistä linkkiä hänen nykyiseen uraansa.

Vuodet vierivät, ja Purra tutustui yliopistolla nykyiseen aviomieheensä Mikko Välimaahan. Vuonna 2006 he muuttivat pääkaupunkiseudulle.

Samoihin aikoihin Purra selaili Scripta-blogin perustaneen Jussi Halla-ahon ajatuksia ja alkoi itsekin kirjoittaa blogitekstejä verkkoon. Hän on sittemmin poistanut ensimmäisen bloginsa verkosta kokonaan. Lisäksi Purra osallistui muutaman kerran äärioikeistolaisen Suomen Sisu -yhdistyksen Keskiviikkokerhoon.

Eräs Suomen Sisussa vaikuttanut henkilö kuvaa Keskiviikkokerhon toimintaa seuraavasti:

-?Sisun Keskiviikkokerho oli harrastustoimintaa. Se oli hyvin erilaista, jotain sellaista, mitä en ollut vielä missään nähnyt tai kokenut. Käsivarren päässä oli porukka, jolla oli hirveästi tietoa yhteiskunnasta, hän kertoo.

-?En voi puhua muiden kerholaisten puolesta, mutta itseäni Suomen Sisua kohti veti traumaattinen kokemus maahanmuuttajiin liittyen. Uskon että kaikilla jokin sellainen trauma tai herätys sai nämä ajatukset liikkeelle.

Myös Perussuomalaisten entinen puoluesihteeri ja nykyinen Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kuului Suomen Sisuun. Hän muistelee törmänneensä Purraan Keskiviikkokerhossa.

Grönroos kuvaa, että Keskiviikkokerhossa juteltiin kaljatuopin äärellä ja päiviteltiin ajankohtaisia politiikan asioita.

-?Jo niihin aikoihin näkyivät Ruotsin maahanmuutto-ongelmat, ja tilastotietoa maahanmuuttajien rikollisuudesta Suomessa oli saatavilla. Kyllä ne oli varsin selvät kuviot. Julkisessa keskustelussa taas toitotettiin, että maahanmuutto on hyvä asia ja monikulttuurisuus rikkaus. Varmasti ne asiat vaikuttivat moneen meistä. Riikka taas oli yliopistoihmisiä ja kaivoi tietoa myös itse, Grönroos muistelee.

22-vuotias Riikka Purra lomailemassa Kreikassa. Kuva: Riikka Purran kotialbumi

Vuonna 2008 Purra palasi yliopistoon ja toimi ensin tutkijakoulutettavan ja sitten tohtorikoulutettavan nimikkeellä.

Tuolloin hän veti myös nykyisen kansainvälisen politiikan professorin Juha Vuoren kanssa työryhmää "Tieteenfilosofia ja metateoria kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa".

Purra ei kuitenkaan koskaan väitellyt tohtoriksi, eikä häntä nähty yliopistolla enää vuoden 2010 lopulla.

Samana vuonna Kirkkonummella asuva kansainvälisen politiikan tutkija Riikka Purra kirjoitti humanitaarisesta maahanmuutosta HS:n julkaisemassa mielipidekirjoituksessa seuraavaa: "Mikä merkitys on kokonaisuuden kannalta sillä, että kourallinen valtioita majoittaa alueelleen joukkion huono-osaisia ihmisiä?".

Kirjoitus huomattiin Hommaforumilla. Keskustelupalstalla pantiin merkille, että Purra oli julkaissut aiemminkin maahanmuuttokriittisiä mielipidekirjoituksia Helsingin Sanomissa.

"Taitaa Riikka lukea Hommaa, koska maahanmuuttobisnes on täällä yleinen käsite", nimimerkki FadeAway aprikoi.

"Lienee tarpeetonta sanoakaan, että Riikka olisi loistava ehdokas Muutos 2011:lle tai mille tahansa muulle suomalaisten etua ajavalle puolueelle", nimimerkki Kokoliha kirjoitti.

"Minusta ei kannata ryhtyä keräämään kaikkia maahanmuuttokriittisiä saman sateenvarjon alle -- Riikka Purran tapaiset henkilöt menettävät kaiken uskottavuutensa, jos heidät päästään leimaamaan "rasistisen liikkeen" edustajaksi", nimimerkki JR huolestui.

"Lähetetään sähköpostia Riikalle", nimimerkki Maailmanmies kirjoitti.

Vielä tuolloin suhteellisen tuntemattoman kansainvälisen politiikan tutkijan Riikka Purran maahanmuuttokriittiset näkemykset oli huomattu. Ne olivat kuin musiikkia hommaforumilaisten korville.

Vain vuoden päästä, vuonna 2011 tuolloisen puheenjohtajan Timo Soinin luotsaama puolue perussuomalaiset voitti eduskuntavaaleissa kuuluisan "jytkyn".

Kului taas muutama vuosi, kun Simo Grönroos tapasi Riikka Purran maahanmuuttoseminaarissa. He keskustelivat siitä mahdollisuudesta, että Purra tekisi raportin ajatuspajalle.

Purra luonnehti kyseistä maahanmuuttoseminaaria blogissaan lokakuussa 2016 seuraavasti:

"Osallistuin jälleen yhteen maahanmuuttoseminaariin, jossa yhteen ottivat aktivistit ja "väärä maailma". Väärää maailmaa paikalla edustivat muun muassa sisäministeri ja poliisihallitus ja osin myös "liian paljon valtiota myötäilevä" tutkimus, muutamaa populistia unohtamatta."

Grönroos sai Purran kirjoittamaan ajatuspaja Suomen Perustalle raportin "Kansainvälinen pakolaisinstituutio ja valtioiden mahdollisuudet". Se julkaistiin Työmiehen tuumaustunnilla.

-?Ajatuspajan toiminnanjohtajana koko ajan katsoo, missä olisi kirjoittajia tarjolla. Silloin jo näki, että tässä naisessa on potentiaalia, Grönroos sanoo.

Oli selvää, että Purra haluttiin töihin perussuomalaisiin.

-?Yhteiskunta antaa äijille enemmän mahdollisuuksia puhua näistä asioista. Jos nainen liittyy perussuomalaisiin, hän tekee rajun investoinnin. Sillä on vaikutusta ystäviin, ehkä sukuunkin. Naiset eivät tule meille pienistä syistä ja jos tulevat, he pistävät lujaa menemään, eräs perussuomalaisiin kuuluva henkilö sanoo.

Riikka Purra kirjoittamansa raportin "Kansainvälinen pakolaisinstituutio ja valtioiden mahdollisuudet" julkistuksessa perussuomalaisten mediatilaisuudessa 2016. Kuva: Irene Stachon

Tästä huolimatta Purra teki päätöksen ja aloitti perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana.

Eräs perussuomalaisten ytimessä ollut henkilö muistaa Purran etäisesti noilta ajoilta.

-?Jossain kokouksissa hän kävi jonkun paperin esittelemässä. Hiljainen ja vaatimattoman oloinen ihminen, eikä tuonut itseään esiin, hän muistelee.

-?Riikka toi jo varhain ilmi, että erityisesti maahanmuutto oli hänelle ratkaiseva peruste liittyä perussuomalaisiin. Hän on sittemmin kyllä petrannut ja laajentanut skaalaa, mutta kova ydin on siinä, että Riikka näkee kaikki asiat maahanmuuton kautta.

Toinen Purran kanssa matkalla aikaa viettänyt henkilö muistaa Purran mukavana ihmisenä, vaikka he olivat monista asioista täysin eri mieltä.

-?Hän oli hyvin tarkka ja teki jatkuvasti muistiinpanoja. Maahanmuuttopoliittista aiheistoa testaava ja etsivä, asioihin perehtynyt. Tietyllä tavalla lammas suden vaatteissa, sillä joiltakin ajatuksiltaan ja demografialtaan hänen kuvittelisi olevan jotain muuta kuin persu, henkilö kertoo.

-?Riikka oli mukavaa seuraa, mutta vähän vetäytyvä. Kertoi, miten oli äänestänyt nuorempana vihreitä ja on kasvissyöjä, ehkä suhtautui myös metsästykseen kriittisesti. Eläimiin ja luontoon liittyvät arvot ovat tärkeitä. Muita hän saattoi kritisoida suoraan silmien ummistamisesta "maahanmuuton ongelmilta".

Muut Purran kohdanneet, ei-perussuomalaiset henkilöt kuvaavat Purraa seuraavasti:

"Ihan ok tyyppi".

"Elämässä kokenut rankkoja asioita. Riikka ei taatusti ole pehmeän leivän syöjä."

"Riikan voimakas tunteellinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaivaa minua. Voisin silti ajatella olevani hänen kanssaan hyvissä väleissä."

"Vaikka olemme eri puolueista, olen saanut häneltä joskus tsemppiviestejä."

Riikka Purra puhui toimittajille tarkoitetulla työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistolla syyskuussa 2016. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Vuonna 2017 perussuomalaiset hajosi kahteen leiriin, ja puolue joutui lähtemään hallituksesta. Muut hallituspuolueet eivät halunneet jatkaa yhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.

Purran ja Halla-ahon välejä kuvataan läheisiksi.

-?Heitä yhdistää Halla-ahon kanssa moni asia. Maahanmuutto-asia on syy olla politiikassa. Ovat äänestäneet nuorina vihreitä, nousseet omista vaikeuksistaan ja ovat molemmat kotoisin Tampereelta. En tiedä, miten Purraan on nuorempana suhtauduttu, mutta Halla-ahoa kiusattiin koulussa. He molemmat vaikuttavat aidosti uskovan siihen, mistä puhuvat. Lisäksi erikoinen piirre on se, että he osaavat sulkea kritiikin pois, perussuomalaisten ytimessä ollut henkilö pohtii.

Perussuomalaisiin kuuluvat henkilöt puolestaan kuvaavat, että kun Halla-aho ilmoitti vetäytyvänsä puheenjohtajan paikalta vuonna 2021, Purran nousu Halla-ahon manttelinperijäksi oli selvää.

"Ei muita vaihtoehtoja tullut mieleenkään."

"Yleinen ilmapiiri oli se, että persut ovat löytäneet synkeässä tilanteessa kultakimpaleen."

"Oli opetuslapsen tehtävänsä täyttänyt ja ollut luottamuksen arvoinen. Ei muilla ollut mitään mahdollisuuksia."

Elokuussa 2021 Riikka Purra nousi perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja lausui sanat: "Puolue joka ei ole valmis kiristämään maahanmuuttopolitiikkaa, ei ole valmis hallitukseen perussuomalaisten kanssa".

Vallankäyttäjänä Purra vaikuttaa vakiinnuttaneen asemansa perussuomalaisissa. Perussuomalaisiin kuuluvat henkilöt kuvaavat Purraa tarkaksi, mutta kärsivälliseksi johtajaksi.

"Purralla on paljon ominaisuuksia, jotka ovat käyttökelpoisia politiikassa. Soiniin verrattuna ilmiselvä ero on se, että Purra ei juuri puhu itsestään. Soini taas ei puhu muusta kuin itsestään. Soini oli taitava poliitikko, mutta liian kiinnostunut itsestään ja liian vähän kiinnostunut liikkeen asioista."

"Aluevaaleissa oli kireähkö henki. Nyt on hyvin erilainen vapautuneempi Purra."

"Jääräpäisyyttä ja kovuutta löytyy, mutta lämpöäkin tilanteen vaatiessa. Tehokas ihminen."

Perussuomalaisten ytimessä ollut henkilö puolestaan pohtii, että hänelle ei ole täysin selvää, mihin Purra pyrkii politiikassa.

-?Jos tavoite on maahanmuuton suitsiminen, se onnistuu hallituksesta, ei oppositiosta.

21. maaliskuuta 2023 Purralta kysyttiin IS:n vaalitentissä, onko hän henkisesti valmis pääministeriksi, jos sellainen tilanne tulee.

-?Henkilökohtaiseen kysymykseen hyvin yksin­kertainen vastaus: olen siihen erittäin valmis, Purra vastasi.