Annika Saarikko on kouluikäisestä lähtien hoitanut tomerasti muidenkin asioita. Kuva: Elina Rajala

Annika Saarikko eteni Vampulasta valtioneuvostoon "valloittavan persoonansa" voimin, lähipiiristä kerrotaan.

Juttusarjassa kerrotaan, millaisia puolueiden puheenjohtajat olivat nuorina ja kuinka heistä kasvoi vallankäyttäjiä. Tämä on sarjan kolmas osa. Aiemmin julkaistu jutut Li Anderssonista ja Maria Ohisalosta.

Reitti aktiivisesta koululaisesta ja seurakuntanuoresta opiskelijapolitiikkaan, puolueen johtotehtäviin, eduskuntaan ja ministeriautoon on kuin poliittisen broilerin oppikirjasta.

Tämän jutun päähenkilön elämänpolkua ei silti väitä arvanneen edes yläasteen tarkkasilmäinen opettaja Sirkka Keuru.

- En ajatellut, että hän politiikkaan suuntautuisi. Muistan vain ajatelleeni, että tuosta tytöstä voi tulla ihan mitä tahansa hän vain haluaa, sanoo Keuru.

Hyvin harvalla on pahaa sanottavaa ihmisestä nimeltä Annika Virpi Irene Saarikko. Poliitikko Saarikkoa kritisoidaan kyllä, mutta henkilöstä tuntuvat pitävän melkein kaikki. Tätä juttua varten haastatellut ihmiset ovat äitelyyteen asti yhtä mieltä siitä, että Saarikko on valloittava persoona ja sosiaalisilta taidoiltaan poikkeusyksilö.

Annika Saarikko äitinsä sylissä. Kuva: Annika Saarikon kotialbumi

Tuomas-veli Annika Saarikon sylissä. Kuva: Annika Saarikon kotialbumi

Entinen opettaja Keuru kuvailee Saarikon olleen yläasteiässä poikkeuksellisen reipas ja hyväkäytöksinen.

- Hän hoiti muidenkin asioita. Hän oli kaikkien kaveri. Tomeruus oli nähtävissä jo silloin.

Keurun mukaan Saarikon erityisominaisuus on hänen tapansa kommunikoida.

- Hän ei koskaan loukkaa ketään. Politiikassakin hän osaa esittää oman eriävän näkemyksensä asiallisesti.

Keuru ja Saarikko pitävät edelleen tiivisti yhteyttä.

- Viestitellään. Tsemppaan häntä.

Keurun arvion mukaan Saarikko on muuttunut ihmisenä hämmästyttävän vähän.

- Tunnistan ihan sen saman Annikan. Sosiaalinen ja vallan verraton persoona.

Keuru on erityisen ylpeä siitä, että hän sai opettaa sittemmin valtiovarainministeriksi päätyneelle Saarikolle kirjanpidon perusteet.

- Kyllä sillä kelpaa kehuskella, Keuru naurahtaa.

Annika Saarikko Eduskuntatalon portailla huhtikuussa 2010. Hän tavoitteli tuolloin paikkaa keskustan varapuheenjohtajistossa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Saarikko ei ole keskustalaisesta perheestä sanan varsinaisessa merkityksessä. Keskustahenkiseksi Saarikon perhetaustaa voi silti kutsua, arvioi Saarikon pitkäaikaisin ystävä Terhi Torikka.

Vaikka kotoa ei työntöä keskustaan tullutkaan, vastenmielistä Saarikon puolesta kampanjointi ei ole perheelle ollut.

- Etenkin hänen edesmennyt isänsä oli hyvin aktiivinen tukija ja kampanjoissa mukana, Torikka kertoo.

Myös Annikan äiti ja hänen puolisonsa ovat olleet aktiivisesti mukana tukemassa Saarikon uraa.

Saarikko ja Torikka ovat olleet ystäviä esikoulusta saakka. Ystävyys on pysynyt syvänä siitä lähtien. Saarikko on Torikan lapsen kummitäti ja Torikka Saarikon lapsen kummitäti.

Terhi Torikka ja Annika Saarikko urheilukentällä. Kuva: Terhi Torikan kotialbumi

Saarikko oli eroperheen lapsi, mutta se ei vaikuttanut Torikan arvion mukaan millään tavoin Saarikon elämänlaatuun.

- Silloin ei ollut niin tavallista, että oli eronneita vanhempia. Se ei kuitenkaan ollut mikään juttu, kun kaikki oli hoidettu asiallisesti ja aikuismaisesti.

Saarikko asui äitinsä ja tämän uuden miehen kanssa Vampulassa, joka on nykyisin osa Huittisia. Toiseen kotiin Oripäähän ei ollut pitkä matka, ja siellä Saarikko vierailikin usein, silloin tällöin Torikan kanssa.

Nyt Saarikko asuu perheineen samassa talossa, jossa hänen isänsä ja tämän vanhemmat asuivat.

Anna Jaatinen, Annika Saarikko, Terhi Torikka ja Sini Ilvonen viettivät kaverinelikon satavuotissynttäreitä vuonna 2008. Kuva: Terhi Torikan kotialbumi

Saarikon pitkäaikaisin "kepuystävä" on Tuomas Vanhanen. Saarikko otti ensimmäiset askeleet politiikassa yhtä aikaa Vanhasen kanssa. Vuoden 2005 Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa molemmat tulivat valituiksi. Sen jälkeen yhteistyö on tiivistä. Tällä hetkellä Vanhanen on Saarikon erityisavustaja ja keskustan ministeriryhmän sihteeri.

Saarikko on Vanhasen mukaan parhaimmillaan ihmisiä tavatessaan.

- Politiikan maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ovat sosiaalisesti ulospäin suuntautuneita, mutta Annika on tässäkin sarjassa omaa luokkaansa.

Vanhanen vakuuttui Saarikon mahdollisuuksista nousta politiikan huipulle Lahdessa vuonna 2010 järjestetyssä puoluekokouksessa. Kokouksessa Saarikko 26-vuotiaana käytännössä puhui itsensä puolueen varapuheenjohtajistoon. Vanhanen luki Saarikon puheen vain hetkeä ennen kuin Saarikko meni sitä pitämään. Itku tuli.

- En ollut ainoa, jonka silmät kostuivat siitä puheesta.

Puheessa Saarikko vertasi keskustaa puuhun, jonka istuttivat Santeri Alkion aikalaiset.

"Itse istun puussa tyttärien oksalla. Yritän katsoa kauas. Tukka heiluu tuulessa, mutta päätä ei huimaa."

Puhe on saanut tietyissä keskustapiireissä suorastaan myyttisen aseman. Silloin moni ymmärsi, että lavalla seisoo puolueen tuleva puheenjohtaja.

Turun keskustaopiskelijoiden Maija Ahonen (vas.), Annika Saarikko ja Tuomas Vanhanen keskustaopiskelijoiden valtakunnallisessa liittokokouksessa. Kuva: Annika Saarikon kotialbumi

Vanhasen mielestä poliitikko Saarikon toimintatavoista kertoo vuoden 2011 vaalikampanja. Saarikko ei vielä ollut tuolloin kansanedustaja, mutta oli jo puolueensa varapuheenjohtaja.

Mitä Saarikko sitten vaalikamppailun aikana teki? Valloitti oman vaalipiirinsä eli Varsinais-Suomen nurkka kerrallaan ja teki kaikkensa varmistaakseen pääsyn eduskuntaan? Ei.

Saarikko kiersi ympäri maata. Ei jäänyt omaan vaalipiiriin, vaan halusi osoittaa hänelle luottamuksensa antaneelle kenttäväelle kiitollisuuttaan. Tämä sinänsä jalo tyyli lähestyä luisussa tuolloinkin olleen puolueen vaalikampanjaa oli likellä siirtää kansanedustajuuden alkamista hamaan tulevaisuuteen.

Miten Saarikolle kävi vaaleissa? Hän ylsi eduskuntaan 11 äänen erolla: Annika Saarikko 4?185 ääntä, Timo Kaunisto 4?174 ääntä. Saarikko sisään, Kaunisto ulos.

Kerttu-verkosto. Tämä Saarikon ideoima yhteenliittymä toistuu taustakeskusteluissa ja haastatteluissa usein, kun puheeksi tulee nuorisopoliitikko Saarikko. Naisverkosto oli eräänlainen Saarikon vastaisku keskustanuorten silloiselle kulttuurille, jossa nuoret miehet tukivat toisiaan eri tehtäviin, ja nuorille naisille jäi usein sivurooli.

Kerttu-verkostoa oli Saarikon kanssa perustamassa muun muassa Eeva Kärkkäinen. Hän oli tutustunut Saarikkoon keskustanuorten liittohallituksessa. Usein toistunut huonekaveruus teki kaksikosta ystäviä.

- Muistan Annikasta siltä ajalta hänen valtavan valovoimansa. Hän kykeni keräämään ihmisiä ympärilleen ihan spesiaalilla tavalla.

Carita Maisila, Eeva Kärkkäinen ja Annika Saarikko olivat Kerttu-verkoston perustajajäseniä. Maisila järjesti myöhemmin sokkotreffit Saarikolle ja Erkki Papuselle. Saarikko ja Papunen ovat naimisissa ja heillä on kaksi lasta. Kuva: Annika Saarikon kotialbumi

Kärkkäinen sanoo, että Saarikko on aina suhtautunut suvaitsevaisesti erilaisiin ihmisiin. Keskustan sisällä on monenlaisia arvovirtauksia, mutta Saarikko tuli jo nuorena poliitikon alkuna toimeen kaikkien kanssa.

- Annikahan on puhunut paljon puheenjohtajaksi noustuaan tällaisesta keskustaliitosta, jossa tietyt suuret politiikan asiakysymykset yhdistäisivät ihmisiä, vaikka liberaali-konservatiivi-akselilla olisikin erilaisia näkemyksiä.

Kerttu-verokoston perustamiskokouksessa vuonna 2009 Katja Asikainen tapasi Saarikon ensimmäistä kertaa.

- Annikan nostaminen vuonna 2010 puolueen varapuheenjohtajaksi oli Kerttujen kliimaksi ja taidonnäyte.

Asikaisen mukaan Saarikko oli poliitikkona "valtavan kyvykäs ja karismaattinen jo silloin".

- Todella idealistinen. Sivistys, ihmisyys, perheet olivat hänen arvojaan ja teemojaan.

Asikaisen ylisanaluettelo on pitkä, kun häneltä kysyy, millainen ihminen Saarikko oli tuolloin.

-Ihastuttava, vilpitön, avoin, poikkeuksellisen taitava kohtaamaan ihmisiä. Aina kun hänen kanssaan jutteli, hän muisti ja oli kiinnostunut. Aurinkoinen ja myönteinen.

Liisa Hyssälä onnitteli Annika Saarikkoa keskustan varapuheenjohtajan paikasta vuonna 2010. Kuva: Joel Maisalmi

Asikaisen mielestä Saarikon suosion salaisuus keskustan sisällä liittyy hänen kykyynsä yhdistää keskustalaisten eri laidat. Saarikko on saanut kiedottua pikkusormensa ympärille myös muut kuin omankaltaisensa liberaalit ja edistykselliset keskustalaiset, Asikainen analysoi.

Asikainen sanoo suoraan, että hän pettyi Saarikkoon edellisen, Juha Sipilän hallituskauden aikana. Samalla hän pettyi koko puolueeseen.

- Vuoden 2015 vaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen Annikassa, kuten koko puolueessa ja sen johdossa, tapahtui muutos. Sosiaaliset ja alueelliset arvot eivät olleet enää sellaisia, joita Annika halusi pitää esillä. Hän ryhtyi korostamaan talousoikeistolaista linjaa ja puhumaan konservatiivisemmin äänenpainoin.

- Annika oli aina ollut aatepoliitikko. Minulle oli valtava pettymys, että hän ei kyseenalaistanut Sipilän linjaa.

- Tämä on pysyvä arpi minun sydämessäni Annikaa kohtaan.

Saarikon ensimmäisellä eduskuntakaudella avustajana noin vuoden toimi Anssi Kekkonen. Saarikkoon hän oli ehtinyt tutustua jo keskustanuorten toiminnassa 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä.

- Ensimmäisenä mieleen nousee se, että hän on sosiaalinen tyyppi, jonka kanssa on helppo olla. Hänestä pidetään. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä hän on hirmu hyvä. Sillä hän on noussut niihin asemiin, joihin on noussut.

Kekkonen sanoo, että Saarikko osaa myös tulistua, jos asiat eivät mene niin kuin hän toivoisi niiden menevän. Toisaalta Saarikko osaa suhtautua vakaviinkin asioihin huumorilla.

- Hän varmasti ajattelee niin, että kaikki politiikan tehtävät ovat ihmisen kokoisia ja siksi hän on pystynyt ottamaan raskaitakin tehtäviä vastaan.

Kekkonen on seurannut Saarikon poliittisen uran vaiheita nuorisopolitiikan ajoista saakka. Hänen mielestään Saarikko oli nuorempana liiankin varovainen pyrkimään eteenpäin. Nostetta oli, mutta pyrkyä liian vähän.

- Varmasti häntä kyseltiin jo silloin puheenjohtajakisaan, kun Sipilä valittiin. Odotuksia oli, Kekkonen mainitsee.

Kekkosen mielestä Saarikko on asioita nopeasti omaksuva ja vakuuttava. Asioiden nopeasta omaksumisesta Kekkosella on konkreettinen esimerkki omilta avustaja-ajoiltaan.

Saarikko oli menossa tilaisuuteen, jossa hänen oli määrä keskustella turpeesta ja bioenergiasta konkaripoliitikkojen kanssa. Keskusteluun osallistuivat Kekkosen muistikuvien mukaan ainakin Osmo Soininvaara (vihr) ja Kari Rajamäki (sd).

- Automatkalla eduskunnasta Messukeskukseen Annika kysyi minulta, että mitä sillä turpeella oikein tehdään, Kekkonen muistelee naurahtaen.

- Hän sai siinä sitten pienen briiffauksen minulta ja sitten vielä silloiselta Bioenergia ry:n toimitusjohtajalta Jyrki Peisalta pienen lisäbriiffauksen. Kun paneeli alkoi, hän oli erittäin vakuuttava ja sai omilla kommenteillaan suurimmat aplodit.

- Tämä mielestäni kuvastaa hyvin sitä, millainen kyky hänellä on omaksua asioita nopeasti, asettaa ne asiayhteyteen ja puhutella vielä yleisöäkin.

Edellä mainitun turvebriiffaaja Peisan puoliso Katri Kulmuni tuli syksyllä 2020 Saarikon jyräämäksi.

Jotkut keskustalaiset ajattelevat yhä sen olleen Saarikon poliittisen uran härskein temppu.

Vielä vuotta aiemmin Saarikko oli kieltäytyessään Juha Sipilän seuraajakisasta sitä mieltä, että keskustan kannattaa etsiä itselleen puheenjohtaja pidemmäksi ajaksi. Saarikko vakuutti vuonna 2019, ettei aio havitella puheenjohtajan tehtävää vuonna 2020.

Saarikko teki tasan päinvastoin kuin oli sanonut vuotta aiemmin: haastoi vain vuoden pestissä olleen Kulmunin ja voitti tämän murskalukemin. Keskustalaiset toki saivat haluamansa, mutta ei kovin kauniilla tavalla.

Annika Saarikko haastoi vastoin aiempia puheitaan Katri Kulmunin keskustan puheenjohtajakisassa ja voitti sen selvin lukemin. Kuva: Rio Gandara

Saarikko on brändiltään pullantuoksuinen kepuemäntä, mutta poliitikkona hän on tarvittaessa kaikkea muuta kuin aurinkoinen kuuntelija ja yhteishengen luoja.

Toimittajille Saarikko on helposti lähestyttävä ja tuttavallinen hahmo. Hän ei luiki karkuun tai välttele. Toisinaan hän kuitenkin polttaa toimittajillekin kääminsä.

Politiikan kulisseissa hän on tarpeen vaatiessa hyvinkin jyrkkä ja joidenkin mielestä myös epäluotettava.

- Kepu pettää aina, myös Saarikon johdolla, sanoo eräs demari.

Hallituskauden viimeinen syksy ja talvi meni sekoiluksi suurilta osin keskustan vuoksi. Saarikko ei joko halunnut pitää tai ei kyennyt pitämään eduskuntaryhmää hallitusrivissä. Muiden hallituspuolueiden näkemys oli se, että Saarikko ei osannut johtaa. Keskustasta arvioidaan, että Saarikko antoi luvan päästellä höyryjä.

Saarikon uskottavuutta on nakertanut puheiden ja tekojen epäsuhta. Keskusta on nykyisessä hallituksessa esittänyt Saarikon johdolla jämäkkää kirstunvartijaa. Kirstu on revitty kuitenkin lähes poikkeuksetta auki, kun kenttäväki tai puolueen ulkoparlamentaariset jatkeet ovat sitä vaatineet.

Ihan aina ei hymyilytä. Valtiovarainministerinä Annika Saarikko on toiminut keväästä 2021 saakka. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Puolueen gallup-kannatus on laahannut läpi Saarikon puheenjohtajakauden vielä heikommissa lukemissa kuin Kulmunin aikana. Toisaalta keskusta teki Saarikon johdolla siedettävän tulokset kuntavaaleissa ja aluevaaleissa jopa erinomaisen. Puolueen johtohahmot laskevat paljon sen varaan, että keskusta selättää gallupit myös eduskuntavaaleissa.

- Kaikkein pahinta, mitä voisi näissä vaaleissa keskustalle käydä, olisi se, että tulos olisi sellainen siedettävä 12-13 prosenttia ja sitten mentäisiin taas hallitukseen, sanoo eräs keskustalainen.

Saarikon asemaa arvioidaan keskustan sisällä vahvaksi.

- Ei tämä ole Annikasta kiinni. Jos Annika ei tätä käännä, ei käännä kukaan muukaan, keskustasta sanotaan.

Lahden puoluekokouksessa 2010 itsensä puolueen tähdeksi puhunut Saarikko voi kuitenkin olla pian entinen tähti. Niin arvaamaton puolue keskusta on.

Annika Saarikko tapasi äänestäjiä Salossa ennakkoäänestyksen toisena päivänä. Kuva: Antti Hämäläinen / Lehtikuva