Suomessa on yksi äänestysalue, jossa alle puolet äänioikeutetuista äänesti viime eduskuntavaaleissa. Kysyimme Kotkan Karhuvuoren asukkailta, miksi niin harva heistä äänestää.

Kotka

Teemu Keveri muistaa äänestäneensä joissain vaaleissa - mahdollisesti 2011 - perussuomalaisten kotkalaista kansanedustajaa Juho Eerolaa.

- Se antoi mulle kerran vettä, kun mun oli pakko saada vettä tossa bussiasemalla, Keveri kertoo.

- Tästä meni vuosia eteenpäin, kun sitä pystyi äänestämään vaaleissa. Muistin silloin, että se oli antanut mulle vettä.

Keverin ystävä Tiia Vaittinen korottaa panoksia.

- Paras mitä oon kuullut, on kun joku sai äänen kun antoi kaks tupakkaa.

Olemme Kotkan Karhuvuoressa, jossa oli viime eduskuntavaaleissa Suomen kaikista äänestysalueista selvästi matalin äänestysprosentti: 48,4.

Fakta

Tilastossa otetaan huomioon Suomessa asuvat Suomen kansalaiset.

Suomessa oli viisi äänestysaluetta, joilla oli pienempi äänestysprosentti kuin Karhuvuoressa, mutta niihin oli merkitty kyseisten kaupunkien kaikki osoitteettomat ihmiset. Siksi ne eivät ole vertailukelpoisia.

Lähde: Tilastokeskus

Kuntavaaleissa 2021 karhuvuorelaisista äänioikeutetuista äänesti vain 29 prosenttia ja viime vuoden aluevaaleissa 24,1 prosenttia.

Kaikissa näissä vaaleissa Karhuvuoren äänestysaktiivisuus oli yli 20 prosenttiyksikköä valtakunnan tasoa matalampi.

Kun Kotkaa lähestyy Helsingin suunnasta E18-moottoritietä pitkin ja kääntyy kohti merenrantaa ennen keskustaan johtavaa risteystä, päätyy Karhuvuoreen.

Kotkan Karhuvuoressa on hyvät palvelut. Vasemmalla yläkoulu, keskellä ostoskeskus ja oikealla terveyskeskus. Kuva: Jussi Nukari / IS

Karhuvuori on pienen mäen päälle rakennettu lähiö, jonka rakennuskantaa hallitsevat 60- ja 70-luvulla rakennetut kerrostalot. Vielä silloin kaupunki kasvoi, satamat tarvitsivat ahtaajia ja paperikoneet käyttäjiä.

Nyt Karhuvuorella ei näytä menevän kovin hyvin. Sen keskellä ovat rivissä urheilutalo, nuorisotalo, yläkoulu, ostoskeskus ja terveyskeskus. Julkiset palvelut ovat siis kunnossa, mutta yrityksiä ei montaa ole.

S-market ja R-kioski tyydyttävät Karhuvuoren 3?100 asukkaan perustarpeet, mutta kaksi baaria ja kaksi pizzeriaa lopettivat kaikki viimeistään koronan jäljiltä. Keskustaan on noin seitsemän kilometriä. Sinne pääsee tiheästi kulkevilla busseilla.

R-kioskin edessä on kourallinen miehiä ja naisia Rainbow-oluttölkit kädessään. Kello on hieman yli kymmenen aamulla, ja oppaaksemme Karhuvuoreen lupautunut Petri Rissanen on juuri ehtinyt sihauttaa auki päivän ensimmäisen oluensa.

- Meillä on tässä aamuvuoro elikkä myö, ja iltavuoro tulee erikseen, Tiia Vaittinen sanoo.

- Kesällä on yövuoro. Kyllä tässä on hommaa loppujen lopuksi, Teemu Keveri vitsailee.

Molemmilla on olut kädessään ja edellinen työpäivä kaukana menneisyydessä.

Mervi Laakkonen ja Petri Rissanen keskustelevat. Taustalla Tiia Vaittinen ja Teemu Keveri. Kuva: Jussi Nukari / IS

Rissasen tarina on Karhuvuoressa melko tavallinen: hänelläkin on ollut pitkiä työttömyysjaksoja, joiden aikana oluen juonti ystävien kanssa täyttää päivät.

Epätavallista on se, että Rissanen on poliittisesti aktiivinen. Hän oli viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana. Ääniä tuli kymmenen.

- Ei ollut mitään hyviä vaalilupauksiakaan, hän sanoo.

Ääniä olisi voinut tulla kolme enemmän, mutta Rissanen kokee, että hänen ystäviään kohdeltiin vaalipäivänä väärin.

Rissanen oli kuullut, että äänen voi antaa myös ilman henkilöllisyystodistusta, jos joku oman henkilöllisyytensä todistanut tunnistaa äänestäjän. Niinpä hän nappasi R-kioskin kulmalta kolme ystäväänsä ja käveli näiden kanssa äänestyspaikalle.

- Ne rupes heti vaatimaan henkkaria kaikilta. Minä sanoin, että minulle sanottiin, ettei henkkaria tarvitse. Minä todistan heidän henkilöllisyytensä, Rissanen kertoo.

- Ne oli hirveen tiukkana, että henkkari pitää olla. Sitten ne kaverit lähti pois.

Rissasen puoluetoveri ja kaupunginvaltuutettu Joona Mielonen valitti tapauksesta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Apulaisoikeusmies totesi vastauksessaan, että "vaalilain säännökset jättävät vaaliviranomaisille merkittävästi harkintavaltaa sen suhteen, milloin äänestämään ilman henkilöllisyystodistusta ilmoittautuvan henkilön henkilöllisyyden voidaan katsoa tulleen selvitetyksi".

Asiaa ei tutkittu enempää.

Petri Rissanen on työskennellyt bussikuskina ja vahtimestarina. Nyt hän on työtön. Kuva: Jussi Nukari / IS

Kolmen ihmisen äänestämisen estäminen ei heilauttanut merkittävästi Karhuvuoren äänestysprosenttia, mutta henkilöllisyystodistuksen puuttuminen on joissain tapauksissa aito este äänestämiselle.

Moni karhuvuorelainen ei matkustele ulkomailla tai aja autoa, eikä siten kalliita henkilötodistuksia arjessaan tarvitse.

Rissanen näkee kaksi muutakin syytä Karhuvuoren matalalle äänestysprosentille.

- Täällä on niin paljon näitä alkoholin väärinkäyttäjiä, joita ei kiinnosta se homma. Ja aika paljon maahanmuuttajia, jotka saisivat äänestää, mutta joita ei se äänestäminen kiinnosta, hän toteaa.

Karhuvuoren äänioikeutetuista asukkaista 13 prosenttia on vieraskielisiä. Koko Suomessa heidän osuutensa äänioikeutetuista oli viime eduskuntavaaleissa vain 2,5 prosenttia. Vieraskielisten äänestysprosentti koko Suomessa oli 40,0.

Karhuvuoren suurimman maahanmuuttajaryhmän muodostavat venäläistaustaiset ihmiset.

Olga Sharamaeva, Albina Kasterina ja Aljona Volkova ovat kahvittelemassa korttelikotiyhdistys Muorikassa, jota pyöritetään tukityöllistettyjen voimin.

Naisista jokainen on ollut useita vuosia Suomen kansalainen, mutta vain Sharamaeva kertoo äänestäneensä. Kerran.

- En äänestä, koska täytyisi tietää kenelle antaa oman ääneen, Volkova sanoo.

Volkova puhuu suomea varsin hyvin, mutta hän kaipaa ehdokkaista tietoa venäjäksi.

- Jokaisesta voisi olla pieni tausta: mitä hän haluaa ja mitä aikoo tehdä.

Olga Sharamaeva, Albina Kasterina ja Aljona Volkova ovat kaikki muuttaneet Venäjältä Karhuvuoreen. Kuva: Jussi Nukari / IS

Karhuvuoressa lähes jokainen sanoo, että kaupunginosa on mainettaan parempi. Niin ei sanota paikoissa, joilla on hyvä maine.

Maine on subjektiivinen käsite, joten pysytään faktoissa. Karhuvuoren työttömyysprosentti on noin 35, kun koko Suomen työttömyysaste on 7,6 prosenttia. Aikuisväestöstä vain peruskoulun käyneitä on 32 prosenttia, kun koko Suomessa osuus on 22 prosenttia.

Karhuvuoren asukkaiden mediaanitulot ovat 16?400 euroa vuodessa. Suomalaisista postinumeroalueista sillä sijoittuu heikoimpaan kahteen prosenttiin. Etelä-Suomessa ei montaa yhtä köyhää aluetta ole.

Rissasen mukaan kaupunginosassa on paljon paitsi alkoholismia, myös huumeriippuvuutta. Lääkkeiden väärinkäyttökin on yleistä.

- Korvaushoidossa käy aika moni, Rissanen sanoo.

- Yhdessä vaiheessa ne, jotka kävivät siellä korvaushoidossa, myivät lääkkeitä eteenpäin. Nyt siihen on puututtu. Heidän täytyy käyttää näytillä niitä saamiaan lääkepulloja.

Usea karhuvuorelainen toteaa, että polkupyörät pysyvät huonosti tallessa alueella. Jopa bensiinin ryöstämisestä autoista puhutaan.

Rissanen myöntää, että heidän porukkansa on toisinaan äänekäs. Hän kuitenkin korostaa, että riidat ovat porukan sisäisiä eivätkä uhkaa ulkopuolisia.

Muorikan esihenkilö Anita Maaskola pitää ostoskeskuksen ympärillä pyörivää joukkoa kuitenkin pelottavana. Hän myös mainitsee, että korttelikodin tiloja sotketaan usein spraymaalilla, ja ennen vuodenvaihdetta sinne murtauduttiin ja vietiin rahaa.

- Enemmän voisi kiinnittää huomiota siihen, että puututtaisiin näihin ongelmiin ajoissa. Nykyään nuoret voi tosi pahoin, Maaskola sanoo.

Anita Maaskola johtaa korttelikoti Muorikkaa, joka kärsii usein ilkivallasta. Kuva: Jussi Nukari / IS

On selvää, että Karhuvuoreen on keskittynyt huono-osaisuutta yhdelle kaupunginosalle vähintään riittävästi. Se selittää äänestysprosentin mataluutta.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Hannu Lahtinen tutki väitöskirjassaan suomalaisten koulutuksen, yhteiskuntaluokan ja tulojen vaikutusta heidän äänestysaktiivisuuteensa. Tulokset olivat hämmästyttäviä.

Esimerkiksi äänestäjien koulutustaso määritti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuuden paljon selvemmin kuin vuoden 1987 vaaleissa.

Lahtinen ei täysin osaa selittää, mikä kehityssuunnan aiheuttaa.

- Ehkä jonkinlainen yhtenäiskulttuurin mureneminen. Jonkinlainen kulttuurinen etäisyys rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut, Lahtinen pohtii.

Lahtinen havaitsi myös, että äänestämättömyys periytyy. Hän vertaili 18-24-vuotiaiden äänestysaktiivisuutta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Erot olivat valtavia.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista äänesti 69 prosenttia, kun vain peruskoulun käyneiden vanhempien lapsista äänesti 28 prosenttia.

Lahtinen puhuukin "sukupolvien yli kestävästä poliittisesta syrjäytymisestä". On vaarana, että eriytymisen kierre vain syvenee.

- Tavallaan ne, joita äänestäminen voisi eniten hyödyttää, äänestävät vähiten. Mutta niin ihmiset toimivat. He eivät ehkä halua luottaa sellaiseen järjestelmään, joka potkii heitä päähän, mikä on ihan luonnollista.

Miksi juuri Karhuvuoreen on pakkautunut niin paljon pahoinvointia?

Monet arvelevat syyn johtuvan kaupungin vuokra-asuntojen keskittymisestä alueelle. Kotkan kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivalla Kotkan asunnot oy:llä on Karhuvuoressa 485 vuokra-asuntoa. Se on 19 prosenttia yhtiön kaikista vuokra-asunnoista, kun Karhuvuoren asukasluku on vain 6 prosenttia koko Kotkan asukasluvusta.

R-kioski on yksi Karhuvuoren harvoista yrityksistä. Kuva: Jussi Nukari / IS

Petri Rissanen arvioi, että Kotkan kaupunki on tahallaan sijoittanut moniongelmaisia asukkaita juuri Karhuvuoreen.

- Kaupunki haluaa keskittää ne samaan paikkaan, että häiriöt jäävät yhteen alueeseen, Rissanen sanoo.

Kotkan asunnot oy:n toimitusjohtaja Juha Tiitta kiistää näkemyksen.

- En ainakaan tunnista tuollaista, hän sanoo.

Tiitan mukaan asukasvalinnoissa otetaan huomioon, millainen asukasrakenne kuhunkin taloon syntyy. Hänen mukaansa Kotkan asunnot pyrkii välttämään sitä, että ongelmat kasautuisivat samoihin kohteisiin.

- Ei meillä tällä hetkellä ole siellä isompia ongelmia missään talossa.

Tiitan mukaan Karhuvuoren asukaskannan muodostumiseen vaikuttaa se, että Kotkan asuntojen kohteet alueella ovat verrattain vanhoja kerrostaloja. Neliövuokra on kaupungin halvin.

Hintataso näkyy myös omistusasunnoissa. Karhuvuoressa myydään yksiöitä 20?000 eurolla.

Eivät kaikki karhuvuorelaiset tietenkään vietä päiväänsä pussikaljalla. Eläkkeellä oleva merimies Harri Löyttynen ulkoiluttaa tyttärensä koiria. Hän on asunut Karhuvuoressa yli 30 vuotta.

- Täällä on hyvä. Ei mulla ole ikinä ollut mitään hankaluuksia. Turhaan meuhkaavat, että tämä on huono paikka. Onhan täällä tietty juoppoja niin kuin on muuallakin, Löyttynen sanoo ja kehuu Karhuvuoren palveluita.

Harri Löyttynen viihtyy Karhuvuoressa. Kuva: Jussi Nukari / IS

Löyttynen äänestää ja on yrittänyt muutenkin nostaa Karhuvuoren äänestysprosenttia.

- Mie yritin houkutella äänestämään, kun tossa istui ja ryyppäsi porukkaa. Yks lähtikin mukaan, mutta näki sitten toisen juopon ja lähti.

Löyttysen mielestä äänestäminen on tärkeää.

- Helvetti kokoomuslaiset rikkaat äänestää kaikki. Ne, jotka valittaa, että viedään köyhältä kaikki pois, menisivät äänestämään perkele.

Miten Karhuvuoren äänestysprosentti sitten saataisiin nousuun?

R-kioskin edessä aamuvuoroaan viettävällä porukalla on ratkaisu.

- Jos tuolla koululla, missä on äänestyspaikka, olisi keskiolutta tarjolla, niin jumalauta siellä olisi helvetinmoiset jonot, eräs mies väittää.

- Mutta jos puhutaan, että siellä on kahvitarjoilut, niin ei moni viitsi mennä pelkän kahvin takia. Se on ihan tosiasia.

Osallistu Ilta-Sanomien verkkosivujen kuvitusta koskevaan kyselyyn tästä linkistä.