Työelämässä on käynnissä jännittävä muutos: yli viisikymppisetkin alkavat olla kysyttyjä työntekijöitä. Se voi tarkoittaa loppua työelämää vaivanneelle ikäsyrjinnälle.
Piatta Miettinen, 51, perusti oman vaateliikkeensä Kuopion keskustaan seitsemän vuotta sitten entisen asiakkaansa houkuttelemana. Liki ensitöikseen hän palkkasi sinne itseään kymmenen vuotta vanhemman työntekijän. Kuva: Akseli Muraja
Kuopiolainen Piatta Miettinen, 51, tuli seitsemän vuotta sitten irtisanotuksi yt-neuvotteluiden päätteeksi.
Hänellä oli yli 30 vuoden kokemus vaatealalta, jossa hän oli työskennellyt sisäänostajana ja sitä ennen myyjänä, myymäläpäällikkönä sekä ketjuvastaavana.
Piatta ei jäänyt irtisanomisen jälkeen tyhjän päälle. Hänelle ehdittiin tarjota uutta työtäkin, mutta hän päätti sen sijaan perustaa oman vaateliikkeen Kuopion keskustaan.
- Mietin, että minulla on kokemusta ja kontakteja alalta, joten miksi en perustaisi omaa yritystä, Piatta sanoo.
Vaatealalla myyjiksi palkataan usein nuoria. Piatta päätti omassa liikkeessään tehdä toisin: hän palkkasi ensimmäiseksi alaisekseen kymmenen vuotta itseään vanhemman ihmisen. Pari vuotta myöhemmin hän houkutteli töihin samanikäisen entisen kollegansa.
- Tiesin, että hän on äärimmäisen ammattitaitoinen ja pyysin, että tule minulle töihin. Hän tuli ja työskentelee meillä edelleen, Piatta kertoo.
Nyt vaateliike Piattacó on toiminut Kuopion keskustassa melkein seitsemän vuotta. Yksi liikkeen menestyksen salaisuus ovat juuri sen työntekijät, Piatta sanoo.
Työelämän ikäsyrjinnästä on puhuttu pitkään. Naisten kertomukset ovat olleet rajumpia kuin miesten. Esimerkiksi Me Naisten kyselyssä kaksi vuotta sitten moni viisikymppinen nainen kertoi, ettei edes saanut kutsua työhaastatteluihin.
Lue lisää: "Törmäsin ilmiöön, kun täytin 49 vuotta" - Nyt puhuvat keski-ikäiset naiset, joille työllistyminen on yhtä tuskaa
Toisaalta, kun kysyimme tätä juttua varten naisyrittäjien verkostolta yli 50-vuotiaiden työntekijöiden palkkaamisesta, vastauksissa poikkeuksetta ylistetään yli viisikymppisiä työntekijöitä:
"Kyllä jää moni nuorempi jalkoihin. Kova työmoraali ja ahkeria! Ja mikä ammattitaito!"
"Palkkaan jatkuvasti yli viisikymppisiä. Sitoutuneita, joustavia ja kokemus näkyy kaikessa. Tosin koulutus ja osaaminen pitää olla tätä päivää."
"50+ on juuri täydellinen ikä töihin! Olen itse 35-vuotias yrittäjä."
Ainakin naisvaltaisissa pienyrityksissä vanhempia työntekijöitä tunnutaan arvostavan. Onko jokin yleisemminkin muuttumassa työelämässä?
Kyllä on, sanoo työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen. Hän on perehtynyt erilaisiin työuriin sekä ikääntyvien työntekijöiden asemaan ja työhyvinvointiin.
Muutos näkyy Ruokolaisen mukaan esimerkiksi yli 55-vuotiaiden naisten työllisyysasteessa, joka on noussut vuoden takaiseen verrattuna. Sekä miehillä että naisilla työllisyys on nyt yli 72 prosenttia. Se ei enää jää kovin paljoa jälkeen koko väestön työllisyysasteesta, joka on hieman vajaat 74 prosenttia.
Ainakin yksi tekijä ilmiön taustalla on monia aloja kurittava työvoimapula. Työnantajilla ei ole enää varaa syrjiä yli viisikymppisiä työnhakijoita.
Työvoimapula ei kuitenkaan selitä koko muutosta, vaan myös työnantajien suhtautumisessa on tapahtunut selvä muutos. Viisikymppisyys ei ole enää uhka vaan mahdollisuus.
Eläketurvakeskus on selvittänyt työnantajien asenteita vuosina 2011 ja 2021. Erikoistutkija Noora Järnefeltin mukaan työnantajien halukkuus työllistää yli 55-vuotiaita on selvästi kasvanut kymmenessä vuodessa.
Lähes 80 prosenttia työnantajista vastasi vuonna 2021 voivansa palkata uudeksi työntekijäksi yli 55-vuotiaan. Halukkuuteen ei vaikuttanut työpaikan koko.
Julkisella puolella kiinnostus varttuneiden työllistämiseen oli hieman korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. Myönteisimmin suhtauduttiin terveydenhuollossa ja sosiaalialalla, koulutuksessa sekä informaatio- ja viestintäalalla.
-Kokonaisuutena tulokset kertovat, että työnantajat pitävät varttuneempia työntekijöitä sopivina työelämään, Järnefelt kertoo.
Yli viisikymppisten valtteina työnantajat pitivät Eläketurvakeskuksen kyselyssä etenkin ongelmanratkaisukykyä, luotettavuutta sekä taitoa selvitä hankalissa vuorovaikutustilanteissa.
Ikään on työelämässä liittynyt paljon myyttejä ja väärinkäsityksiä.
Vanhempia työntekijöitä on pidetty esimerkiksi kalliimpina kuin nuoria. Piatta Miettinen arvelee, että hänet itsensä irtisanottiin yt-neuvotteluissa juuri siksi, että häntä pidettiin kokemuslisien takia kalliina. Mutta onko asia niin yksinkertainen? Piatan mielestä ei.
-Kalleus voi pitää paikkansa, jos kustannuksia katsotaan suppeasti palkkakustannuksien mukaan. Mutta jos katsotaan, millaista tulosta kokeneet myyjät tekevät esimerkiksi myyntien keskiostoissa, niin he maksavat itsensä monin verran takaisin, Piatta sanoo.
Piatta Miettisen mielestä työantajat katsovat liian kapeakatseisesti työnantajakustannuksia. Kokeneet myyjien myyntien keskiostot voivat olla kovia. Kuva: Akseli Muraja
Toinen myytti liittyy sairaspoissaoloihin. On totta, että ikä tuo mukanaan erilaisia vaivoja. Työnantaja ehkä ajattelee, että iäkkäämpi jää nuorempaa useammin sairauslomalle. Työterveyslaitoksen Mervi Ruokolainen kertoo, että oletus ei saa tukea tilastoista.
- Nuoremmilla työntekijöillä on enemmän lyhytaikaisia, alle 10 päivää kestäviä sairauspoissaoloja ja vanhemmilla taas tilastollisesti hieman enemmän pidempiä, yli 10 päivää poissaoloja, mutta nämä erot ovat pienentyneet koko ajan.
Ylipäätään työikäiset ovat terveempiä kuin ennen, Ruokolainen muistuttaa.
Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin 55-vuotiaaksi, on miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta. Naisten elinajanodote on pidentynyt lähes yhtä paljon, 61 vuodesta lähes 85 vuoteen.
Ikä vaikuttaa myös osaamiseen ja motivaatioon. Ikä ja kokemus yhdistyvät sitoutumiseen ja työn hallintaan. Toisaalta työstä palautuminen voi vaatia hieman enemmän aikaa. Työhyvinvointiin kuitenkin satsataan työpaikoilla aiempaa enemmän.
Työkyvyssä on tietysti isoja eroja yksilöstä riippuen, ja eri alat kuormittavat eri tavalla. Ammattijärjestö STTK:n kyselystä kävi ilmi, että yli 51-vuotiaita uuvuttaa työn murros ja teknologinen kehitys. Alle 35-vuotiaita kuormittaa työsuhteen määräaikaisuus.
Kolmas ikää koskeva myytti liittyy siihen, että ihmisen oppimiskyky heikkenisi iän myötä. Eläketurvakeskuksen selvityksessä 40 prosenttia työnantajista ajatteli, että vanhemmilla työntekijöillä kyky oppia uutta ja sopeutua muutoksiin olisi heikompi kuin työntekijöillä keskimäärin.
Tästä myytistä voi moni keski-ikäinenkin tunnistaa itsensä. Iäkkäämpi todella oppii asioita hitaammin silloin, kun opetellaan jotain, jossa uusi tieto kumoaa vanhaa. Uuden oppiminen on työläämpää, koska se vaatii ensin poisoppimista jo juurtuneesta tiedosta.
Toisaalta kokemus auttaa asettamaan uudenkin asian mittasuhteisiin. Ehkä samankaltainen tilanne on tullut työntekijälle vastaan työelämässä ennenkin. Tällaisia taitoja kutsutaan työelämän metataidoiksi. Niihin kuuluu myös kyky itsensä johtamiseen, oma-aloitteisuus, itsenäisyys ja asenne työhön. Vanhemmat työntekijät tietävät, miten töissä ollaan.
-On selvää, että jos työuraa on jo pidemmän aikaa takana, metataitoja on ehtinyt kertyä enemmän, Järnefelt sanoo.
Järnefelt muistuttaa, että enemmistö työnantajista on sitä mieltä, että yli 55-vuotias oppii uutta siinä missä muutkin.
Ikä ja kokemus tuo silmää, minkä vuoksi myyjä osaa palvella asiakasta, Piatta Miettinen kertoo. Kuva: Akseli Muraja
Neljäs myytti liittyy kykyyn uudistua. Ajatellaan, että ikä tekee väistämättä ihmisestä muutosvastarintaisen änkyrän, jonka mielestä ennen kaikki oli paremmin.
Mutta yli puolet työnantajista ei nykyään enää allekirjoita tätä, sanoo Järnefelt. Heidän mielestään yli viisikymppiset pärjäävät muutoksissa yhtä hyvin kuin muutkin, joskus paremminkin.
Piatta Miettinen kokee 51-vuotiaana olevansa parhaassa työiässä. Siksi hän osaa arvostaa myös yli viisikymppisiä työtekijöitään. Hän ei toisaalta ajattele, että eri-ikäisten välille tarvitsisi edes luoda vastakkainasettelua.
Piatan liikkeessä työskentelevistä myyjistä nuorimmalla ja vanhimmalla on yli 30 vuoden ikäero. Se tuo Piatan mielestä työporukkaan erilaista osaamista. Pienessä yrityksessä kaikki tekevät kaikkea, mutta rooleja on erilaisia. Joku päivittää enemmän verkkokauppaa, toinen osallistuu enemmän sisäänostoon.
- Vanhemmalla työntekijällä voi olla lyömätön silmä asiakaspalvelussa, ja nuorilla voi taas olla tuoreita ideoita vaikkapa somemarkkinointiin.
Miltä asia näyttää kokeneen rekrytoijan silmin? Rekry- ja hr-ammattilainen Saana Rossi on työskennellyt henkilöstöjohtajana teknologia-alalla, jossa osaajavaje on näkynyt jo pidempään.
Tällä hetkellä Rossi ei tee itse suoria rekrytointeja, mutta hän vaikuttaa eri yhtiöiden hallituksissa sekä toimii rekrytointialan startupissa.
Työelämä on Rossin mukaan aiempaa suuremmassa murroksessa. Osaajapula on vain yksi ulottuvuus. Työn tekemisen paikat, tavat ja muodot kehittyvät, ammatit muuttuvat, odotukset työelämää kohtaan muuttuvat.
Jos yrityksillä on ennen voinut olla aika ylimielinenkin suhtautuminen työnhakutilanteisiin, se aika on ohi, hän sanoo.
-Varsinkin suurimmissa yrityksissä on kasvava paine monimuotoisuuteen, ja siinä ikä on yksi vaikuttava asia.
Työyhteisön monimuotoisuuden on tutkittu parantavan kannattavuutta. Yrityksissä tarvitaan sekä työelämän alkupäässä ja loppupäässä olevia, Rossi sanoo.
-Vanhempien työntekijöiden ammattitaito ja kokemus vakiinnuttaa murrosta, kun taas nuoremmat tuovat uusia näkökulmia.
Työelämästä ja iästä puhutaan usein rekrytoinnin näkökulmasta, mutta Rossi muistuttaa, että työnantajalle on aina kalliimpaa yrittää houkutella uusia työtekijöitä ja perehdyttää heitä kuin pitää kiinni jo olemassa olevista.
- Tällä hetkellä valta on osaajilla. Silloin se tarkoittaa, että työnantajien tulisi alkaa tehdä asioita, joilla saa pidettyä heidät talossa.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että sekä nuorista että myös vanhemmista työntekijöistä pidetään huolta.
Ikä tuo kokemusta, kokemus tuo malttia ja taitoja. Ehkä harmaa on työelämän uusi musta?
Lue lisää: Tuhansia ihmisiä palkannut Saana Rossi kertoo työhaastattelusta, jota hän ei unohda ikinä - antaa nyt vinkit jokaiselle uutta työtä etsivälle
TetraSys Oy.