Kuluttajia kehotetaan nostamaan käteistä poikkeustilanteiden varalta. Vaikka nyt harva maksaa seteleillä tai kolikoilla, kauppa vakuuttaa pystyvänsä ottamaan jopa kaikki maksut käteisellä. Vakava häiriö johtaisi silti kauppojen sulkemiseen.

Nykyisin harvempi kuin joka kymmenes suomalainen maksaa ostoksensa pääasiassa käteisellä. Kuva: Markus Jokela

Kansalaisia on kehotettu varautumaan mahdollisiin poikkeustilanteisiin ja pitämään kotona käteistä rahaa.

Kaupalle tilanne, jossa maksupäätteet jumittaisivat, ja kaikki käyttäisivätkin euroja, olisi kuitenkin melkoinen mullistus, sillä kolikoita ja seteleitä tarjotaan kassoilla enää harvoin. Suomen Pankin maaliskuisen muistion perusteella enää harvempi kuin yksi kymmenestä käyttää pääasiassa käteistä rahaa ostoksiinsa.

Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö ja Kauppa- ja jakelupoolin poolisihteeri Lauri Kulonen muistuttaa, että myymälät on kuitenkin suunniteltu tilanteeseen, jossa käteistä käytetään.

-?Meillä on edelleen hyvät edellytykset ottaa vastaan käteismaksuja, Kulonen sanoo.

Samaa kerrotaan myös suurimmista päivittäistavaraketjuista. SOK:n riskienhallinnan päällikkö Mikko Koskinen kertoo, että S-ryhmässä on kapasiteettia tarvittaessa käsitellä suurempia summia käteistä kuin nyt tarjotaan.

Myynnin osastopäällikkö Petteri Nystén Lidlistä sanoo, että ketjun myymälöissä voi maksaa käteisellä aina ja myös mahdollisten maksupäätehäiriöiden aikana.

-?Asiakkaat voivat tavalliseen tapaan asioida myymälässä käteistä käyttäen, mikäli maksupäätteet eivät toimi, hän sanoo.

Käteismaksujen suurentuessa kauppa ei Kulosen mukaan kuitenkaan pärjää yksin, vaan se tarvitsee pankkien ja rahahuoltoyritysten tukea. Kassoissa pitäisi olla nykyistä enemmän vaihtorahaa, mutta summat eivät saisi olla niin suuria, että ne houkuttelevat varkaita.

-?Jos kerralla alkaa tulla merkittäviä määriä rahaa, asia pitää ottaa huomioon paitsi rahahuollossa myös henkilöstön toiminnassa, vartioinnissa ja kaikissa muissakin kohdissa, Kulonen kuvaa.

Mikään optimitilanne paluu seteli- ja kolikkoaikaan ei kaupalle olisi. Kulonen sanoo, että erilaiset maksutavat ovat varautumisen kannalta vahvuus. Käteinen on niistä yksi, mutta on hyvä, että asiakkailla on myös erityyppisiä ja eri pankkien kortteja ja mahdollisuus mobiilimaksamiseen.

Digitaaliset häiriöt voivat jumittaa maksupäätteitä. Ongelman voi aiheuttaa esimerkiksi tekninen vika tai vaikkapa palvelunestohyökkäys. Myös laaja sähkökatko hyydyttäisi maksujärjestelmät.

Järjestelmät käyttävät teleoperaattoreiden verkkoja. Operaattoreiden pitää varautua sähkökatkoksiin, mutta Kulonen huomauttaa, että sähkökatkoksen venyessä televerkotkin ovat käyttökelvottomia.

-?Yksittäisenä asiana sähkökatko on varmaan vakavin kauppoja häiritsevä tilanne, sillä kaupat tarvitsevat sähköä toimiakseen, hän sanoo.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid, energiateollisuus ja viranomaiset ovat varoittaneet, että talvella sähkökatkot ovat mahdollisia, jos sähkön kysyntä näyttää ylittävän tarjonnan. Jos sähköpula uhkaa, virrat on tarkoitus panna poikki eri alueilta eri aikaan.

Lue lisää: Kiertävät sähkökatkokset uhkaavat Suomea talvella - näin niistä päätetään

Fingrid ja sähköyhtiöt pyrkivät mahdollisuuksien mukaan ilmoittamaan katkoista ennalta. Kulonen sanoo, ennakkotieto on kaupalle erittäin tärkeä, jotta ehditään esimerkiksi sulkea pakastealtaat ja ehkä siirtää pilaantuvat ruuat varastoihin.

Sähkökatkos voi aiheuttaa kaupalle suuren hävikin, jos pakasteet pääsevät sulamaan. Kuva: Harri Nurminen

Kaupat pystyvät jatkamaan toimintaansa varsinkin, jos niillä on varavoimaloita, mutta pitkä sähkökatko olisi kaikille ongelmallinen. Nystén muistuttaa, että sähköttömyys vaikuttaa paitsi kassojen toimintaan myös valaistukseen, oviin ja kaikkeen muuhunkin.

-?Kauppoja jouduttaisiin sulkemaan, Kulonen sanoo.

Kauppojen mahdollisuudet kohdata häiriöitä ovat erilaisia. Koskinen painottaa turvallisuutta ja kertoo, että S-ryhmässä moni kauppa pannaan kiinni melko nopeasti sähkökatkon yllättäessä. Koskinen sanoo, että myymälässä olevat asiakkaat pyritään palvelemaan loppuun.

-?Jos katko kestää viisi, kymmenen minuuttia, on todennäköistä, että se jatkuu pidempään ja toimipaikkaa aletaan hallitusti sulkea, hän lisää.

Aiemmissa poikkeustilanteissa asiakkaat ovat Koskisen mukaan olleet ymmärtäväisiä. Hän toivoo, että yhteispeli toimii vastaisuudessakin, jos häiriöitä ilmaantuu.

Päivittäistavarakaupoilla on iso rooli poikkeustilanteessa ja alan keskeiset toimijat ovat osa huoltovarmuutta. Keskon päivittäistavarakaupan tietohallinnosta vastaava johtaja Pekka Valkearanta kertoo, että K-ryhmässä on varauduttu erilaisiin tilanteisiin.

-?Teemme erityyppisiä skenaarioita ja suunnitelmia, ja olemme myös aktiivisesti mukana koko päivittäistavarakaupan yhteisessä varautumisessa, hän lisää.

Häiriöiden yllättäessä kotivara voi silti tulla tarpeeseen.

-?Varautuminen on viisasta. Kotona olevalla ruualla ja juomalla pitäisi tulla toimeen 72 tuntia, Kulonen sanoo.