Eläkekorotukset voivat jäädä hyvinkin vaatimattomiksi.

Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Eläkkeiden ennätyksellisen isosta indeksikorotuksesta on tiedotettu ja uutisoitu näkyvästi. Vaikka korotus on poikkeuksellinen, moni eläkeläinen kokee korotuspuheet ärsyttävinä, kun ne suhteuttaa eläkkeen suuruuteen, niiden kehitykseen tai elinkustannusten nousuun.

Vuoden vaihteessa työeläkeindeksiin tulee 6,8 prosentin korotus. Sen saa ensi vuonna vain jos eläke alkaa tänä vuonna viimeistään joulukuun alussa.

Prosentti ei vielä kerro paljoa. Miten korotus näkyy kukkarossa?

-?Indeksimuutosten ja sote-uudistuksen johdosta eläkkeensaajien veroprosentit kiristyvät ja kevenevät hyvin sattumanvaraisesti tulotasosta riippuen vuonna 2023, Janne Kalluinen, Veronmaksajain keskusliiton ekonomisti sanoo.

Ison indeksikorotuksen takia suurituloisen eläkkeensaajan bruttoeläke kasvaa reippaasti ja verotus kiristyy muutamalla prosentin kymmenyksellä. Toisaalta edellisvuosina suurempien työeläkkeiden veroprosentit hieman laskivat.

Nettoeläke kasvaa kaikilla eläketulotasoilla, mutta paraneeko ostovoima yhtään ensi vuonna, sitä on vielä hyvin vaikea arvioida.

Kuluvana vuonna ostovoima heikkenee joka tapauksessa useita prosentteja, mutta pienituloisella eläkeläisellä vähemmän, suurituloisella enemmän verotuksen takia.

-?Omalta osaltani voin sanoa, että pienellä eläkkeellä kun on, niin ei se eläke paljon nouse. Saan työeläkettä 400 ja kansaneläkettä noin 300 euroa, kertoo 78-vuotias Liisa.

Hän ei halua kertoa toimeentulostaan koko nimellä.

Liisan tapauksessa korotus tuo vain noin viidenkympin lisäyksen eläkkeeseen.

-?Sehän siinä on, kun nousu on prosentuaalinen, niin raha menee rahan luo, eli isot eläkkeet nousee moninkertaisesti pieniin eläkkeisiin nähden.

Alle 1?500 euron työeläkkeillä voi mahdollisesti saada lisäksi kansaneläkettä, jota korotetaan erikseen kansaneläkeindeksillä.

Liisa edustaa eräällä tapaa väliinputoajaa. Häneltä vähennettiin työeläkkeestä sekä kansaneläkkeestä yhteensä 24 prosenttia, koska hän jäi 60-vuotiaana varhennetulle eläkkeelle vaikeiden kulumien takia.

Kela ei myöntänyt sairaseläkettä.

-?Näin kohdellaan vanhuksia. Jokainen koittakoon tulla mainitulla summalla toimeen. Varsinkin nyt on monella pieneläkeläisellä vaikeata, kun sähkö nousi, ruuan hinta nousi, plus kaikki muu mikä on elämässä pakollista.

Työeläkevakuutusyhtiö Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara katsoo, että sikäli Liisa tosiaankin on väliinputoaja että varhennetun vanhuuseläkkeen takia hänellä ei ole ollut oikeutta takuueläkkeeseen.

Nykyään ei enää saa varhennettua vanhuuseläkettä 60-vuotiaasta alkaen eli ongelma koskee henkilöitä, jotka ovat jääneet eläkkeellä jo vuosia aiemmin.

Korotuspuheet harmittavat myös toista lukijaa.

-?Inflaatio syö sen korotuksen saman tien. Mitään ei jää käteen. Minne se unohtui?

-?6,8 prosenttia ei todellakaan ole mikään jättikorotus, koska vuodesta 2004 on ollut puolitettu korotus. Nyt ensimmäisen kerran sen jälkeen on inflaatio ollut niin suuri, että myös eläkkeet nouseva, eikä vain palkat.

Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Eläkeläinen Hannele Klankki sanoo, että uutisointi valtavasta korotuksesta ottaa päähän.

Hän huomauttaa, että eläkkeiden verotus on noin 8-10 prosenttia ankarampaa kuin palkansaajien.

Klankin huomio on sinänsä oikeansuuntainen, mutta jos ottaa huomioon palkansaajan maksamat työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, ero on huomattavasti pienempi.

Hannele Klankki on vuonna 2015 eläkkeelle jäänyt Vaasan kaupungin taloussuunnittelija, jonka mielestä ikääntyneitä on kohdeltu huonosti eläkeasioissa. Kuva: Hannele Klankki

Nykyisen nopean kuluttajahintojen nousun ja hitaamman palkkojen kehityksen vuoksi työeläkkeet kasvavat nyt enemmän kuin palkat. Mutta vuonna 1996 säädetty taitettu indeksi jätti eläkkeet huomattavasti jälkeen palkkakehityksestä.

Tätä taustaa vasten korotus näyttää vaatimattomalta.

- 25 vuoden aikana palkat ovat nousseet 100 prosenttia, eläkkeet vain 51. Samaa ruokaa ostamme, samaa sähköä, bensaa tai dieseliä joudumme ostamaan, Klankki viittaa tilastoon.

Vuodesta 1996 palkat ovat nousseet noin kaksinkertaiseksi ja työeläkeindeksi suunnilleen reilu 1,5-kertaiseksi, Kalluinen vahvistaa.