Pentti Salmi osallistui vuonna 1986 BOC Challenge -yksinpurjehduskilpailuun. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Pentti Salmi kiersi toisena suomalaisena yksin purjeveneellä maapallon ympäri vuosina 1986-1987. Kisan jälkeen hän lopetti purjehduksen ja keskittyi siviilityöhönsä. Salmi oli purjehduskisan sankari, jonka tarinaa ei ole koskaan kunnolla kerrottu.

Lahti

Lauantaina 30. elokuuta 1986 alkoi tapahtuma, joka jätti pysyvän jäljen kahden suomalaisen elämään.

Harry Harkimo ja Pentti Salmi osallistuivat BOC Challenge -nimiseen yksinpurjehduskilpailuun maailman ympäri. Kisaan lähti 25 venettä, joista 16 pääsi maaliin.

Harkimo sai yksinpurjehduksestaan valtavasti julkisuutta ja nosteen uralleen. Hänestä tuli jääkiekkoseura Jokerien omistaja, urheilun liikemies ja kansanedustaja.

Salmi oli purjehduskisan sankari, josta ei ole koskaan oikein kunnolla kerrottu.

Pentti Salmi kotonaan Lahdessa. Taustalla on valokuvasta tehty maalaus, jossa hän ohittaa Kap Hornin. Kuva: Markku Niskanen / HS

Maaliin Harkimo tuli kolmantena veneenä luokassaan. Se on saavutus, jota ei tähän päivään mennessä ole lyöty Suomen purjehdushistoriassa. Salmi oli samassa 40-50-jalkaisten (12-15 metriä) veneluokassa seitsemäs.

Parhaillaan maapallon ympäri Golden Globe -kilpailussa (GGR) yksin purjehtiva Tapio Lehtinen kiertää maapalloa pysähtymättä, kun Harkimolla ja Salmella oli kolme välipysähdystä. BOC Challenge alkoi Newportista Yhdysvalloista. Ensimmäinen parin kolmen viikon pysähdys oli Kapkaupungissa, sitten Sydneyssä ja kolmas Rio de Janeirossa.

Maali oli Newportissa, jonne Harkimo pääsi 168 päivässä ja Salmi 175 päivässä, kun lasketaan vain purjehdukseen käytetty aika. Lehtinen tuli maaliin 322 päivässä edellisessä GGR-kisassa toukokuussa 2019.

Kolmas pysähdys oli koitua Salmelle kohtalokkaaksi, mutta palataan siihen myöhemmin.

Köysien trimmausta yksinpurjehduksessa. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Pentti Salmi, 76, selaa vanhoja lehtileikkeitä ja valokuvakansioita kotonaan Lahdessa, jossa hän asuu kerrostalossa amerikkalaissyntyisen vaimonsa Rochelle Stein-Salmen kanssa.

Lahtelaisena Salmi rakensi kotikaupunkiinsa omakotitalon eläkepäiviksi, mutta Parkinsonin tauti muutti suunnitelmat.

Historialliset yksinpurjehdusvarusteensa - kuten autenttisen Henry Lloydin purjehdusasun, sekstantteja, suojakypärän, turvavaljaat, varasekstantin, käsikompassin ja sponsorin tupakka-askin - Salmi on antanut Kotkan merimuseoon.

Yksi Salmen sekstanteista kiertää uudelleen maapalloa Tapio Lehtisen veneessä. Salmi antoi sen pysyvästi hänen käyttöönsä.

- Sekstantin käyttö on vaikeaa, jos ei ole kirkkaita ilmoja. Meillä oli onneksi apunamme myös kisajärjestäjien satelliittinavigointi, jolla he seurasivat meitä. Se ei ollut kiellettyä, Salmi sanoo.

Maailmanympärimatkan jälkeen Salmi jätti purjehduksen ja muutti töihin ulkomaille. Hän oli pitkään vanhan työnantajansa, lahtelaisen Makronin palveluksessa Kaukoidässä, jossa hän kokosi koneiden tuotantolinjoja.

Kun lähes 80 ihmistä kuoli hotellipalossa Pattayalla Thaimaassa, Salmen vaimo ja tytär pelastettiin hotellin ikkunasta helikopterilla.

- Äiti ja tytär saivat lievän savumyrkytyksen mutta selvisivät tulipalosta suuremmitta vammoitta -?- Palon sattuessa tytön isä ei ollut hotellissa, HS uutisoi tulipalosta 12. heinäkuuta 1997.

Salmi oli tulipalon sattuessa työmatkalla Kiinassa, jonne hänelle soitettiin sairaalasta.

- Tilanne oli dramaattinen. Emme kertoneet kenellekään Suomessa, että kyse oli meidän perheestämme. Yhdysvalloissa vaimoni sen sijaan oli kuuluisa, kun amerikkalaiset tv-yhtiöt haastattelivat häntä.

Suomeen Salmi palasi perheineen vuonna 2003, mutta julkisuudessa hän ei ole paljon esiintynyt sitten vuoden 1986 yksinpurjehduksen. Suomessa hän purjehti H-veneellä, jonka hän myi viisi vuotta sitten.

- Se oli kimppavene, jolla osallistuttiin muutaman kerran Päijänne-purjehdukseen, Salmi kertoo.

Jo Ennen vuoden 1986 BOC Challenge -kisaa Salmi oli purjehtinut paljon mutta avomerellä vain vähän. Vuonna 1973 hän purjehti yksin Atlantin yli Ohlson 29 -veneellä.

- Silloin maailmassa oli öljykriisi ja talous oli huono. Minulla ei ollut muuta tekemistä, rakennusmestariksi kouluttautunut Salmi kertoo.

- Tarkoituksena oli viettää talvi veneellä Välimerellä, mutta silloinen vaimoni sanoi, että "mene kuule ihan yksin". Purjehdin kaverin kanssa Hangosta Kanariansaarille, josta jatkoin yksin Puerto Ricoon. Atlantin ylitys kesti 29 päivää. Se meni ihan omaan harrastuspiikkiin.

Salmi jäi töihin Puerto Ricoon, jossa hän tapasi sinne ystävättärensä kanssa lomalle tulleen nykyisen vaimonsa.

- Se oli ihastusta ensi silmäyksellä, Rochelle Stein-Salmi muistelee.

Puerto Ricossa Salmi kuuli ensi kertaa yksinpurjehduksesta maapallon ympäri. Se alkoi kiinnostaa seikkailuhenkistä miestä.

- Joku osti minulle kirjan yksinpurjehduksesta, mutta eihän minulla ollut varaa sellaiselle lähteä. Oli pakko kartuttaa kassaa työhommissa Puerto Ricossa, mutta puu kaatui päälleni. Molemmat lonkat murtuivat, ja olin kolme kuukautta sängyssä, Salmi kertoo.

- Minulla alkoi olla jonkin verran ylimääräistä rahaa, mutten edes tiennyt, paljonko sellainen yksinpurjehdus maksaa. Koko omaisuus oli tiukilla. Puerto Ricossa apuun tuli paikallinen kiinteistömoguli.

Täysissä purjeissa. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Suomesta Salmen oli lähes mahdotonta saada kisaan sponsoria. Apu löytyi Suomen ruotsinkielisiltä, joita Salmi tunsi.

Tupakkayhtiö Rettig lupasi sponsoroida, jos Salmi nimeää veneen Coltiksi ja jos se purjehtii Nauvon pursiseuran nimen alla.

Salmi sai Rettigiltä 900?000 markkaa eli noin puolet yksinpurjehduksen budjetista, nykyrahassa runsaat 300?000 euroa. Loput rahat hän keräsi muilta sponsoreilta ja suomalaisilta purjehdustutuiltaan.

Colt oli yksi Rettigin tupakkamerkeistä. Myös Harkimon veneen nimi Belmont Finland tuli tupakkamerkistä.

1980-luvun puolivälissä oli tavallista, että tupakkayhtiöt tukivat urheilua. Savukemerkki oli tyypillinen näky esimerkiksi F1-auton kyljessä, kunnes tupakkamainonta kiellettiin Euroopassa.

- Tilanne oli vähän hankala, kun en ole koskaan itse tupakoinut. Leikkisästi siitä minulle keljuiltiin, muttei tullut isompaa hälinää.

Sirena 44 -tyypin veneen Salmi hankki nimenomaan yksinpurjehdusta varten. Vene rakennettiin Tammisaaressa ja modifioitiin sopivaksi BOC Challenge -kisaan. Harkimon vene oli Swan.

Pentti Salmen vene rakennettiin telakalla Tammisaaressa. Vene muokattiin sopivaksi yksinpurjehdukseen. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Totta kai kävi sitten niin, että Salmi lähti matkaan keskeneräisellä veneellä.

- Oli ongelmia, jotka paljastuivat vasta merellä, Salmi sanoo.

Ensimmäisellä legillä Newportista Kapkaupunkiin moni vene kärsi vahinkoja ja jotkut kääntyivät muista syistä takaisin.

Salmen veneestä menivät sähköt. Moottoriin menevät sähköjohdot paloivat, eikä se käynnistynyt. Moottori oli vain hätävara, mutta sillä tuotettiin sähköä eikä erillistä generaattoria ollut.

- En sulkenut moottorin pakoputken venttiiliä. Moottori ruostui, ja se korjattiin Kapkaupungissa.

Salmen luokassa Kapiin tuli kymmenen venettä, Salmi seitsemäntenä.

Toinen legi Kapkaupungista Sydneyyn oli paha. Jo lähdössä oli kova myrsky.

- Oli valtava sumu, ja näin jäävuoren. Oli iso riski törmätä, koska veneessä ei olla kannella koko aikaa. Käänsin veneen toiseen suuntaan.

Kovassa kelissä Salmen veneen riki rasittui sen verran, että vanttien vaijereista katkesi useita lankoja. Salmen piti kiivetä mastoon tukemaan sitä.

- Jouduin hidastamaan vauhtia rikin takia, ja myös toinen legi meni läskiksi.

Riki on iso osa venettä, joka käsittää mastot, puomit, vantit, staagit ja köysistön. Vantit ovat mastoa sivusuunnassa tukevia ja staagit eli harukset mastoa pituussuunnassa tukevia vaijereita tai köysiä.

- Tietyssä mielessä pääsin kohtuuajassa Sydneyyn [39 päivää ja 18 tuntia]. Siellä taas huollettiin venettä. Moottori korjattiin toisen kerran, akut uusittiin, ja masto saatiin kuntoon. Paljastui, että vaijereiden laadussa oli jo alkujaan puutteita.

Salmi oli toisen osuuden seitsemänneksi nopein. Harkimo tuli legin maaliin toisena. Yksi vene oli jälleen jäänyt matkalle.

Pentti Salmi saapui Sydneyyn joulupäivänä vuonna 1986. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Välitelakalla Sydneyssä. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Kolmannelle osuudelle Sydneystä Rioon Salmi lähti täynnä intoa. Epäonneksi Salmen veneen pohjaan oli alkanut kerääntyä kirottuja barnakkeleita. Samoja äyriäisiä, jotka hidastivat myös Tapio Lehtisen matkaa neljä vuotta sitten.

Rioon Salmi tuli 52 päivän jälkeen. Hän hävisi Harkimolle vain vuorokauden.

Satamassa Salmen peukalo nirhautui, kun hän puhdisti veneen pohjaa barnakkeleista.

- Olin niin hölmö, että pesin peukalon Riosta tulleessa joessa, jossa oli miljoonien ihmisten jätevedet. Merellä peukalo tulehtui, ja käsivarressa kulki musta viiva.

Verenmyrkytys.

Salmi sai yhteyden Yhdysvaltojen rannikkovartiostoon ja sanoi, että "nyt on tositilanne".

- Kyselin, kenellä olisi lääkettä. Itselläni oli jotain pillereitä, mutta ne eivät olleet niin voimakkaita, että verenmyrkytys olisi talttunut.

Samassa luokassa purjehtinut ranskalainen Jean-Luc van den Heede purjehti Salmen viereen ja heitti veneeseen langan päässä pussin, jossa oli vahvaa antibioottia ja miestenlehti.

- Lehdessä oli kuva naisen takapuolesta. Siihen oli piirretty kohta, johon minun piti pistää itseäni.

Van den Heede voitti viimeisen legin ja sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi.

Les Sables-d'Olonnen satamakaupungissa Biskajanlahdella asuva van den Heede on purjehtinut kuusi kertaa maapallon ympäri yksin. Neljä vuotta sitten hän voitti GGR-kisan, jossa Lehtinen pääsi maaliin viimeisenä ja viidentenä.

- Hieno mies ja tosi kova kaveri. Hän soitti minulle, kun Tapio lähti uudestaan maapallon ympäri syyskuun alussa. Kyseli kuulumisia, Salmi kehuu van den Heedeä.

Merellä ei myrskyä koko aikaa vaan välillä on hyvin rauhallista. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Kap Horn Pentti Salmen kuvaamana. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Viimeisen osuuden Salmi purjehti käytännössä yhdellä kädellä.

- Jokaisen asian piti osua kohdalleen, kun tein kaiken itse. Onneksi oli sellainen osuus, että tuulet olivat tasaiset.

Ennen maalia Salmi nosti mastoon suurimman purjeensa.

- Piti vielä näyttää, että täältä pesee.

Maalissa vastassa oli vaimo.

- Vaikea sanoa, miltä tuntui olla maalissa. Olin luvannut tulla maaliin hääpäivään mennessä. Myöhästyin pari päivää.

Sijoitukseensa Salmi ei ollut pettynyt. Joku vääräleuka ehdotti hänelle Riossa, että kannattaisi luopua kisasta ja lähteä viimeiselle osuudelle ennen Harkimoa.

Tarkoituksena oli, että Salmi olisi kiertänyt maapallon yksin ensimmäisenä suomalaisena.

Harkitsitko sitä vaihtoehtoa?

- Harkitsin. En kerro, kuka sitä ehdotti. Se ei ollut kukaan kilpailijoista vaan yksi suomalainen purjehduskaveri, joka heitti sen todennäköisesti vitsinä.

Pentti Salmi saapumassa maaliin. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Pentti Salmi maalissa toukokuussa 1987. Matka kesti 175 päivää, 18 tuntia, 2 minuuttia ja 39 sekuntia. Maalissa väsynyttä purjehtijaa odottivat vaimo Rochelle ja samppanjapullo. Kuva: Pentti Salmen kotialbumi

Pentti Salmi ja Rochelle Stein-Salmi kotonaan. Kuva: Markku Niskanen / HS

Kilpailun jälkeen Salmi piti venettään Martha's Vineyardin saarella Yhdysvaltojen koillisrannikolla. Hän yritti myydä venettään.

Ostaja löytyi Englannista. Salmen viimeisin tieto veneestä on, että se myytiin Sveitsissä asuvalle eteläafrikkalaiselle.

- Kerran olin näkevinäni jossain lehdessä kuvan, että se olisi ollut minun veneeni, mutta en ole varma. Rahoitin kisan velkarahalla. En saanut omiani pois, vaikka myin veneen. Tuli kerralla kymmenen vuoden purjehdus.

Myöhemmin Salmi yritti päästä vielä isojen veneiden Véndee Globe -kisaan, johon Ari Huusela osallistui vuosina 2020-2021.

- Ei minulla ollut mitään mahdollisuutta saada siihen rahoitusta.

Millaisia ajatuksia Salmella on siitä, että Harkimo sai yksinpurjehduksesta kaiken huomion?

- Minulle ei jäänyt katkeruutta. Olin kymmenen vuotta Harkimoa vanhempikin. Olin riittävästi esillä.

Pentti Salmi oli helpottunut, kun Suomen merimuseo Kotkassa otti taltioitavaksi hänen tavaroitaan ja esineitään vuosien 1986-1987 yksinpurjehdukselta.

Salmella ei ole mahdollisuutta niitä säilyttää.

- Meidän tehtävänämme on tallentaa ilmiöitä. Yksittäiset tapahtumat ja henkilöt tarkentavat ilmiön yksityiskohtia, merimuseon intendentti Timo Kunttu sanoo.

Suomen merimuseon intendentti Timo Kunttu tarkastelee maailmanympäripurjehtija Pentti Salmen varusteita. Kuva: Markku Niskanen / HS

Kunttu on koonnut HS:n kuvausta varten merimuseon alakerran varastotilaan Salmen tavaroita. Suurin osa on vaatteita, joita Salmi käytti kisan aikana: t-paitoja, haalareita ja takkeja.

- Museaalista likaa, Kunttu sanoo ja nostaa Salmelle nimikoituja haalareita.

Vaikka Salmi on pessyt vaatevarusteitaan, niissä näkyvät patina ja ajan hammas.

- Niissä pitääkin näkyä käytön jälkiä. Museoesineille on tärkeää, että niillä on tarina. Tämä on oikea paikka "Penan" [Salmi] tavaroille, Kunttu sanoo ja esittelee Salmen muovista varasekstanttia.

- Tämä on ainutlaatuinen. Museossa ei ole vastaavaa.

Ainutlaatuinen on myös avaamaton tupakka-aski. Salmi ei itse tupakoinut, mutta tupakka-aski kiersi pääsponsori Rettigin pyynnöstä maapallon ympäri.

- Museossa on tupakkaa 1700-luvun laivoista tupakkarullina muttei askia.

Pentti Salmi ei tupakoinut, mutta pääsponsorin avaamaton tupakka-asti kiersi hänen veneessään maapallon ympäri. Aski on Merimuseon kokoelmissa. Kuva: Markku Niskanen / HS

Ennen päätymistään museoon tavarat on pakastettu tuholaisten varalta. Se on yleinen tapa, kun tavaroita museoidaan.

Salmi otti itse yhteyttä Kunttuun loppuvuodesta 2016. Kunttu kävi Lahdessa katsomassa ja valitsemassa tavaroita Merimuseoon. Salmi toi valitut esineet itse Kotkaan seuraavana vuonna.

Merimuseon kokoelmissa on noin 20?000 esinettä. Lain mukaan yli satavuotiaat aluksen hylkyihin liittyvät esineet kuuluvat korvauksetta valtiolle.

Meriarkeologisia esineitä museon esinekokoelmasta on noin puolet.

- Juuri se osa kokoelmasta erottaa meidät selkeimmin kaikista muista museoista ja niiden kokoelmista, Kunttu sanoo.

Pentti Salmen turvakypärä. Kuva: Markku Niskanen / HS

Pentti Salmen lokikirjan merkintöjä jouluaattona 1986. Kuva: Markku Niskanen / HS

Salmen purjehdustavarat ovat toistaiseksi varastossa. Kuntun mukaan on vaikea sanoa, koska ne pääsevät yleisön nähtäväksi.

- Meillä on päänäyttelyn lisäksi useampi vaihtuva näyttely vuodessa, joten mielenkiintoisena aiheena maailmanympäripurjehdus varmasti jossain vaiheessa nousee esiin. Tämänhetkisessä näyttelykalenterissa se ei vielä esiinny, mutta ehdokkaiden listalta se löytyy, Kunttu sanoo.

Nähdäänkö kolmen muun maapallon ympäri yksin purjehtineen suomalaisen - Harry Harkimon, Tapio Lehtisen ja Ari Huuselan - tavaroita merimuseossa?

- Salmen aineistot hieman korottavat kynnystä tallentaa lisää materiaalia saman ilmiön tiimoilta. Kokoelma on syytä pitää hallittuna. Kaikkea ei voida ottaa vastaan. Jokaisesta tarjouksesta ollaan kiitollisia ja se tutkitaan tarkasti.

Tapio Lehtinen esitteli Pentti Salmelta saamaansa sekstanttia ennen lähtöään yksinpurjehdukselleen Les Sables-d'Olonnesta 4. syyskuuta. Kuva: Juha Salminen / HS