Suomen menestynein koripalloilija on nyt entistä räjähtävämpi. Valmentaja kertoo, miten Lauri Markkanen saatiin "tikimpään kuntoon".

Lauri Markkanen on noussut uudelle tasolle. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Puolitoista vuotta sitten koripalloilija Lauri Markkasella meni monin tavoin hyvin. Takana oli neljäs kausi tarunhohtoisen Chicago Bullsin riveissä. Paikka maailman parhaassa koripallosarjassa NBA:ssa oli vakiintunut.

Markkanen halusi kuitenkin enemmän.

Kahdella viimeisellä kaudella hänen roolinsa kentällä oli muuttunut, ja peliaikaa oli tullut vähemmän. 213-senttisen suomalaisen tehtävä oli usein vain seistä kentän kulmassa odottamassa syöttöä ja luomassa heittouhkaa.

Heittojen määrä oli vähentynyt, pistekeskiarvo pudonnut.

Alavire johtui osin valmennuksesta, joka peluutti Markkasta yksipuolisesti ja rajoitetussa roolissa.

Peilistä katsoi joka tapauksessa pelaaja, joka voisi olla vielä nopeampi, vielä räjähtävämpi ja vielä parempi liikkumaan.

Markkasen vahvuus on aina ollut heittokyky. Isokokoiseksi pelaajaksi hän on taitava ja hyvä heittämään. Koreja syntyy monipuolisesti läheltä ja kaukaa.

NBA-uran alkuvuosina myös liike laskettiin hänen vahvuudekseen, mutta vähitellen tämä muuttui. Fysiikka kehittyi, muttei tavalla, joka olisi palvellut pelaamista parhaiten.

Markkanen pelaa pienen laitahyökkääjän paikalla. Hänen on pärjättävä oman pelipaikkansa vastustajia vastaan, ei siis vääntää NBA:n isoimpien miesten kanssa.

Lauri Markkanen tammikuussa 2019 (vas.) ja lokakuussa 2022. Kuva: Chris Sweda / ZUMA, Rob Gray / Lehtikuva

Kun Markkanen aloitti yhden yliopistokauden jälkeen NBA-uransa Chicagossa vuonna 2017, hän painoi sata kiloa. Se voi kuulostaa paljolta, muttei Markkasen pituiselle ammattikoripalloilijalle sitä ole. Lihasmassaa kasvatettiinkin vuosi vuodelta.

Kaudella 2020-21 paino oli noussut 112 kiloon. Samalla nopeus kentällä oli alkanut kärsiä. Pelaaminen vaikeutui, ja Markkasen rooli kentällä kapeni.

Niinpä keväällä 2021 Markkanen otti yhteyttä Jyväskylään.

Siellä asuu entinen koripalloilija, nykyinen urheilufysio­terapeutti ja fysiikka­valmentaja Jani Parkkinen.

- Hänellä oli tunne, että pitäisi olla nopeampi, räjähtävämpi ja paremmin liikkuva, Parkkinen kertoo ensimmäisistä keskusteluistaan Markkasen kanssa.

Kaksikon yhteistyö alkoi yksityissalilla Jyväskylän keskustassa alkukesällä 2021. Asuinkerrostalon katutasossa sijaitseva sali ei ole iso, mutta sieltä löytyy kaikki tarpeellinen - myös yksityisyyttä. Parkkisella on asiakkainaan muitakin koripalloilijoita.

- Voisimme treenata millä salilla tahansa, mutta tämä on tietoisesti valittu. Täällä saadaan olla rauhassa pienellä porukalla, jossa kaikki potkivat toisiaan eteenpäin.

Fysiikkavalmentaja Jani Parkkinen Jyväskylässä yksityisellä kuntosalilla, jossa Lauri Markkanen kesäisin harjoittelee. Kuva: Petteri Kivimäki

Parkkisen valmennuksessa fysiikkaharjoittelun pääpaino suunnattiin pois massan keräämisestä. Tavoitteeksi otettiin räjähtävyys, maksimivoiman kehittäminen ja ehjänä pysyminen pitkän kauden aikana.

Salilla tankoon alettiin lisätä painoa.

- Kun puhutaan nopeusvoiman kehittämisestä, niin yhdistelmä maksimi­voimaharjoittelua sekä nopeus- ja räjähtävyystreeniä on paras tapa, Parkkinen sanoo.

Yksittäisiä tuloksia tärkeämpää on oikea suunta.

Parkkinen huomauttaa, että tavallisen saliharjoittelijan ei kannata verrata omaa harjoitteluaan ammattilais­koripalloilijaan. Markkasen kehon mittasuhteet ovat toisenlaiset, ja työskentely pitkillä vipuvarsilla on erilaista.

Harjoittelu sisälsi myös paljon erisuuntaisia hyppyjä, kyykkyjä, keskivartalon monipuolista vahvistamista, spurtteja, painokelkan työntämistä ja vetämistä. Lisäksi tehtiin penkkipunnerrusta ja muita ylävartaloa vahvistavia liikkeitä.

Koripallossa puolustajat joutuvat liikkumaan paljon sivuttaissuunnassa. Sitä treenattiin erikseen. Erilaiset sivuttaiset hypyt vastuksella ja ilman kuuluivat ohjelmaan.

- Koripallossa pitää juosta, hypätä, muuttaa suuntaa, liikkua sivuttain. Näitä pitää pystyä tekemään räjähtävästi ja toistuvasti, Parkkinen sanoo.

Kelkan työntäminen on koripalloilijalle hyödyllinen harjoitus.

- Siinä saadaan sellaiset nivelkulmat ja asennot, joita tarvitaan kiihdytykseen. On muutama terävä askel, joita pitää treenata.

Markkasen paino on pudonnut Parkkisen valmennuksessa seitsemän kiloa, vaikkei siihen erityisesti pyritty, eikä ruokavalioon koskettu. Kroppa on vain "vähän tikimmässä kunnossa".

- Jo ensimmäisen kesän jälkeen Laurilta tuli palaute, että vapariviivalta donkkaaminen tuntuu helpommalta kuin ikinä.

Parkkinen sanoo huomanneensa eron Markkasen liikkumisessa viime kaudella Clevelandissa, kun sitä vertasi Markkasen viimeisiin vuosiin Chicagossa.

Chicagossa Markkanen oli nelospaikan iso laitahyökkääjä, mutta viime kaudella Cleveland Cavaliersissa hän siirtyi kolmospaikalle eli niin sanotuksi pieneksi laitahyökkääjäksi. Uudella paikalla Markkanen joutui puolustamaan pienempiä, nopeampia ja kimmoisampia pelaajia vastaan.

Lauri Markkasen donkki lokakuussa 2021. Kuva: Matthew Stockman / Lehtikuva

Parkkinen uskoo, että parantunut liikkuvuus vaikutti pelipaikan vaihtumiseen. Ilman fysiikan kohentumista pysyvä paikka avausviisikossa olisi voinut jäädä haaveeksi.

NBA-kauden aikana pelejä kertyy noin kolme viikossa. Fysiikkaharjoittelulle ei ole aikaa, joten se on pikemminkin ylläpitävää kuin kehittävää. Voi siis sanoa, että suurin työ on tehty kahtena kesänä kerrostalon punttisalilla Jyväskylässä.

Koska harjoituskausi oli lyhyt, se piti suunnitella ja priorisoida huolellisesti. Markkasen tapauksessa se tarkoitti, että kestävyyspuolesta karsittiin hetkellisesti.

- Jos tehdään kovaa kestävyysharjoittelua samaan aikaan kun yritetään kehittää nopeus- ja voimaominaisuuksia, kumpikaan ei kehity optimaalisesti.

Sitten on vielä ehjänä pysyminen.

NBA-uran ottelumäärät paljastavat, että Markkaselta on jäänyt pelaamatta jokaisella kaudella vähintään toistakymmentä ottelua loukkaantumisten takia. Viime kaudella tammikuussa nilkan vääntyminen aiheutti hänelle reilun kuukauden tauon.

Parkkinen korostaa, että kaikkea tekemistä on ohjannut ajatus terveenä pysymisestä.

- Paras suorituskyky on pelikyky eli se, ettei ole pelipäivänä loukkaantuneena. Riittävä jalkojen maksimi­voimataso vaikuttaa tutkimusten perusteella olevan sellainen tekijä, joka suojaa loukkaantumisilta, hän sanoo.

- Laurilla nilkan, jalkaterän ja pohkeen kanssa tehdään ekstratyötä. Viime kesänä lantion ja lonkan alueella löytyi tekemistä, tällä kaudella ei niin paljon.

Kesäharjoittelulla on toinenkin merkitys. Jotta kovavauhtiseen lajiharjoitteluun ja peleihin voi hypätä mukaan, pitää treenaamisen kesällä olla tarpeeksi vaativaa. "Puolivillaisen punttien pyörittelyn" jälkeen kovempi kuormituspiikki voi aiheuttaa turhia vammoja, Parkkinen sanoo.

- Kesän edetessä vaatimustaso nousee jatkuvasti. Määrät kasvavat, intensiteetti kasvaa.

EM-kisoissa elokuussa Markkanen loisti ensimmäisistä hetkistä alkaen. Hän teki kisoissa kaikista pelaajista eniten pisteitä ja sijoittui ottelukohtaisessa pistevertailussa (27,9 pistettä) toiseksi Kreikan supertähden Giannis Antetokounmpon jälkeen (29,3).

Silmiinpistävää oli Markkasen nopeus samankokoisiin vastustajiin verrattuna.

Suomen ykköstähti teki kerta toisensa jälkeen pisteitä läheltä koria röyhkeillä läpiajoillaan ohi hitaampien vastustajien. Nopeampia mutta pienempiä vartioijia hän rankaisi korkealta lähtevillä heitoillaan.

Säkenöivin esitys nähtiin neljännesvälierässä Kroatiaa vastaan. Markkanen tuntui tekevän kentällä mitä tahtoi. Hän johdatti Suomen ensimmäistä kertaa pudotuspeliottelun voittoon ennätyksellisellä 43 pisteen saldollaan.

Lauri Markkanen on jo nyt Suomen kaikkien aikojen paras koripalloilija. Se ei kuitenkaan riitä, vaan hän haluaa olla vielä paljon parempi.

Miten paljon Markkanen voi vielä fysiikkaansa kehittää?

- On vaikea sanoa, missä katto on. Ei vielä tässä, Parkkinen sanoo.