Työväentaloja ehdotetaan mukaan Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Myös Suomi on mukana hankkeessa.

Suomessa on yhä lähes 300 työväentaloa, joista monet ovat säilyneet kansainvälisesti verrattuna hyvin. Näistä suomalaisista työväentaloista 12 on päässyt seuraavalle valintakierrokselle.

Mukana ovat esimerkiksi Kotkan konserttitalo sekä Lauritsalan työväentalo Lappeenrannassa.

Tilausta työväenliikkeen historialle

Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan työväenliikkeen rakennusta, ja siksi niiden huomioiminen tasapainottaisi luetteloa. Työväenliike ja työväentalot ovat olleet ratkaisevassa roolissa monien maiden historiassa.

Talojen valinnassa tarkasteltiin muun muassa niiden rakennushistoriallista arvoa, merkitystä työväenliikkeen historiassa, tämän päivän käyttöä sekä suojelutilannetta. Talot sijaitsevat eri puolilla maata, ne ovat eri aikakausilta ja kertovat työväenliikkeen erilaisista vaikutuksista yhteisöissään.

Kuluneen kesän aikana hankkeen projektitutkija, taidehistorioitsija Marja Lähteenmäki on vieraillut kohteissa. Syksyn aikana hän kirjoittaa raportin suomalaisista työväentaloista ja arvioi samalla kohteiden maailmanperintöarvoa.

Kartoitus on käynnissä kansainvälisesti

Työväentalojen nimeäminen maailmanperintölistalle on käynnissä eri puolilla maailmaa.

Kansainvälistä selvitystä johtaa Kööpenhaminassa toimiva Tanskan työväenmuseo.

Suomalaisten työväen- ja kansantalojen kartoituksesta huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseksi vastuumuseoksi nimeämä Työväenmuseo Werstas. Se julkistaa jouluun mennessä suosituksensa Suomen ehdokkaasta. Raportti luovutetaan Tanskan työväenmuseon lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Museovirastolle.