EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kesän mittaan vieraillut useissa maissa sorvaamassa uusia energiasopimuksia.

EU:lla ja yksittäisillä jäsenmailla on kiire korvata venäläinen energia. Erityisen kova kiire on kaasun kanssa.

Von der Leyen ei olekaan ainoa maailmalla sukkuloinut johtaja. Esimerkiksi Saksan ja Italian johtajat ovat etsineet uusia energiakumppaneita viime kuukausina.

EU-komissio on arvioinut, että noin kolmannes venäläisestä kaasusta on mahdollista korvata. Se ei kuitenkaan tule olemaan helppoa.

Kansainvälisen politiikan Jean Monnet -professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta vertaa tilannetta palapelin rakentamiseen.

- Tarvitaan ainakin puolen tusinaa merkittävää toimittajaa, jotta saadaan edes iso osa Venäjän maakaasusta korvattua, Aalto arvioi.

Nesteytetty maakaasu eli lng on ainakin lyhyellä aikavälillä tärkeässä roolissa, jotta edes osa venäläisestä kaasusta saadaan korvattua.

Merkittävien lng-toimittajien joukkoon, joilla on mahdollisuus lisätä tuotantoaan, lukeutuvat muun muassa Australia ja Yhdysvallat, Aalto luettelee. Keväällä EU ja Yhdysvallat sopivat, että Yhdysvallat lisää lng-toimituksiaan Eurooppaan.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää kaasutoimitusten hajauttamista tärkeänä.

- Oleellista onkin, että ei mennä ojasta allikkoon ja yhden ison kaasuntoimittajan syliin samalla tavalla kuin Venäjän kanssa.

Listasimme maita, joiden kanssa EU on neuvotellut kaasusta viime kuukausina.

Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit

Persianlahden Qatar on Australian ohella yksi maailman suurimpia nesteytetyn maakaasun tuottajia. Se on myös yksi energiakriisin hyötyjistä, kun kysyntä Euroopassa on kasvanut.

- Qatarilla ja Persianlahdella ylipäätään on ollut kyky nostaa volyymeja, Aalto sanoo.

Maaliskuussa Saksan talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck vieraili Arabian niemimaalla Qatarissa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Matkan tarkoituksena oli neuvotella muun muassa Qatarilta lisää nesteytettyä maakaasua, saksalaislehti Der Spiegel kirjoittaa.

Pari kuukautta myöhemmin toukokuussa Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Qatarin emiiri Tamim bin Hamad al-Thani allekirjoittivat energiakumppanuutta koskevan sopimuksen Berliinissä.

Persianlahden valtioiden fossiilinen energia kiinnostaa myös Ranskaa. Yhdistyneiden Arabiemiraattien presidentti, kruununprinssi Mohamed bin Zayed al-Nahyan vieraili presidentti Emmanuel Macronin luona Pariisissa kesäkuussa. Presidenttien tapaamisen tuloksena syntyi sopimus kaasusta ja polttoaineista.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on kritisoinut EU:ta turvautumisesta Persianlahden alueen energiaan. Järjestö muistutti bin Zayed al-Nahyan vierailun alla, että energian ei tulisi sivuuttaa puuttumista ihmisoikeusloukkauksiin.

Sekä Yhdistyneet Arabiemiraatit että Qatar ovat mukana Jemenin sodassa. Ongelmallisten sotatoimien lisäksi Persianlahden alueella maat ovat autoritaarisia, mihin liittyy aina omia riskejä, professori Aalto toteaa.

Israel ja Egypti

Ainakin EU-komission puheenjohtaja von der Leyen, Italian pääministeri Mario Draghi sekä Saksan talous- ja ilmastoministeri Habeck ovat vierailleet hiljattain Israelissa.

Valtaosa Israelin maakaasusta käytetään kotimaisilla markkinoilla, mutta pieni osa toimitetaan Jordaniaan ja Egyptiin.

Von der Leyenin matkalla EU, Israel ja Egypti allekirjoittivat aiepöytäkirjan kaasunviennistä. Tarkoituksena on että Israel ja Egypti lisäisivät kaasunvientiään EU-alueelle.

Israelista viety maakaasu muunnetaan Egyptissä nesteytetyksi maakaasuksi. Sopimuksen myötä lng-tuonnin Egyptistä Eurooppaan uskotaan kasvavan.

Tosin merkittävä kasvu vienee vuosia, ja vaatii suuria pitkän aikavälin investointeja, uutiskanava France24 huomauttaa.

Algeria ja Marokko

Algeria on jo nyt merkittävä maakaasuntuoja EU-alueella. Noin 8 prosenttia EU-alueen maakaasusta tuli Algeriasta vuonna 2020.

Algeria vastaa noin neljäsosasta Espanjan kaasusta. Maiden välit ovat kuitenkin olleet jäiset sen jälkeen, kun Espanja tunnusti keväällä Marokon ja Algerian kiistakapulana olleen Länsi-Saharan kuuluvan Marokolle.

Italia on pyrkinyt syventämään energiayhteistyötä aktiivisesti Algerian kanssa. Italian pääministeri Draghi vieraili maassa jo huhtikuussa hieromassa kaasusopimusta, uutiskanava France24 kertoo.

Heinäkuussa italialainen energiayhtiö Eni allekirjoitti yhtenä osapuolena miljardien sopimuksen koskien yhteiskaasutuotantoa Algerian kaakkoisosassa.

Senegal ja Nigeria

Saksan liittokansleri Olaf Scholzaloitti toukokuussa Afrikan-matkansa Senegalissa. Maassa on merkittäviä kaasuesiintymiä, ja Senegalista odotetaan tulevan yksi alueen suurista kaasuntuottajista lähitulevaisuudessa.

Scholz kertoi matkallaan, että Saksa haluaa toteuttaa Senegalin kanssa kaasuun ja uusiutuvaan energiaan liittyviä projekteja.

Saksan toimia on myös kritisoitu. Esimerkiksi saksalainen ympäristöjärjestö DUH (Deutsche Umwelthilfe) sanoo, että Saksan toimet uusien fossiilihankkeiden aloittamiseksi eri puolilla maailmaa vahingoittavat Pariisin ilmastosopimuksen henkeä.

Kaasunporaus vaikuttaa myös alueen luontoon, ihmisiin ja heidän elinkeinoihinsa, järjestö huomauttaa.

EU kertoi puolestaan heinäkuun loppupuolella aikeistaan laajentaa kaasuntuontiaan Nigeriasta. Jo nyt arviolta 14 prosenttia EU-maihin tuodusta nesteytetystä maakaasusta on Nigeriasta.

Azerbaidzan ja Turkmenistan

Heinäkuussa Von der Leyen ja Azerbaidzanin presidentti Ilham Aliyev allekirjoittivat Bakussa sopimuksen putkikaasun määrän tuplaamisesta viiden vuoden sisällä.

Niin ihmisoikeusjärjestöt kuin eurooppalaiset poliitikotkin ovat kritisoineet sopimusta. Ranskalaisessa Le Monde -lehdessä julkaistun vetoomuksen mukaan sopimus heikentää unionia ja vahvistaa Aliyevin yksinvaltiutta.

Professori Aallon mukaan tilannetta Azerbaijanissa on vaikea ennakoida pitkälle tulevaisuuteen. Alue on potentiaalisesti epävakaa. Tälläkin viikolla Vuoristo-Karabahin alueella on raportoitu levottomuuksista.

Maan kaasumäärät ovat kuitenkin pieniä, jos niitä verrataan esimerkiksi Turkmenistaniin, Aalto muistuttaa. Kaasurikkaalla Turkmenistanilla on kuitenkin iso intressi Kiinaan.

- EU ei ole pystynyt pärjäämään tässä kilpailuasetelmassa.

Kuinka käy EU:n ilmastotavoitteiden?

Yhtenä pullonkaulana kaasutoimituksille on lng-markkinan pieni koko.

- Se ei kata koko Venäjän volyymia vaan osan, toinen osa joudutaan kattamaan säästötoimilla ja siirtymällä muihin energianlähteisiin, Aalto sanoo.

Uusien kaasusopimusten solmiminen nostaa esiin myös kysymyksen EU:n vihreän siirtymän tavoitteista, huomauttaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

EU-parlamentti puolsi heinäkuun alussa maakaasun sisällyttämistä määräajaksi ympäristöystävällisen taloudellisen toiminnan piiriin. Unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

- On EU:n kannalta tärkeä kysymys, kuinka pitkäksi ajaksi voimme sitoutua siihen, että hankimme maailman ääristä maakaasua, Leskelä sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Lue mistä EU:n energiakriisissä on kyse - Yle selvitti vastaukset viiteen tärkeimpään kysymykseen (26.7.)