Olkiluoto 3:n käyttöönottoa odotetaan nyt kiivaasti. Toistuvien viivästysten takia reaktorin pitäisi olla täydessä käytössä joulukuussa. Kuinka varmaa on, että Olkiluodosta on silloin todellisuudessa helpotusta uhkaavaan energiakriisiin?

Kuva: Seppo Kärki

Suomea voi uhata ensi talvena pula sähköstä, jos pahimmat uhkakuvat toteutuvat.

Suomeen on tuotu sähköä pääasiassa Venäjältä ja Ruotsista. Sähköntuonti Venäjältä loppui toukokuussa pakotteiden takia, ja on epävarmaa, missä mittakaavassa tuonti ydinvoimaloitaan sulkevasta Ruotsista jatkuu.

Kotimaisesta sähköntuotannosta on tullut siis entistä tärkeämpää. Yksi suurista kysymyksistä on Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluoto 3:n käynnistyminen. TVO:n mukaan reaktori vähentää Suomen sähköntuontitarvetta alle puoleen.

Massiivisista viivästyksistä kärsineen ydinvoimalahankkeen reaktorin koekäytön on määrä alkaa vihdoin tällä viikolla ja säännöllisen sähköntuotannon joulukuussa.

Vielä alkuvuonna TVO arvioi, että kolmosreaktori pyörisi täydellä teholla jo kesällä, jolloin sen tuotanto olisi näkynyt myös pörssisähkön hinnassa. Näin ei käynyt, ja tänä kesänä pörssisähkön hinta on pysynyt poikkeuksellisen korkeana.

TVO:n viestintäpäällikkö Johanna Aho on joutunut useampaan kertaan selittämään Olkiluoto 3:n myöhästymisen syitä. Sähköä reaktorista saatiin jo maaliskuussa, mutta keväällä tuli teknisiä ongelmia.

Toukokuussa turbiinin välitulistimella havaittiin irto-osia.

-?Välitulistimen sisällä on ohuita ohjauslevyjä, jotka ohjaavat höyryä välitulistimen sisällä. Ne olivat koekäytössä irronneet, mistä oli tullut prosessiin irto-osia, Aho sanoo.

Nyt työt on saatu päätökseen, ja välitulistimen ohjauslevyjen rakennetta on hieman muutettu. Reaktorin koekäyttö on tarkoitus aloittaa uudelleen tällä viikolla, jolloin sähköä saadaan taas verkkoon.

Mutta mikä tämä välitulistin oikein on?

-?Voimalassa tuotettava höyry tulee reaktorilta korkeapaineturbiinille ja sieltä välitulistimeen, jossa höyryä kuivatetaan ja lämmitetään lisää. Välitulistimelta höyry jatkaa matkaansa matalapaineturbiineille, jotka on kytketty akselin välityksellä generaattoriin, joka tuottaa sähköä, Aho selittää.

Hän korostaa, ettei kyseessä ole ydinturvallisuuteen vaikuttava asia, vaan enemmänkin laitoksen tehoon vaikuttava seikka.

Tässä kuussa Olkiluoto 3:n pitäisi tuottaa sähköä enimmillään yli 80 prosentin teholla ja syyskuussa sadan prosentin teholla. Koekäyttövaiheessa tuotantoon tulee kuitenkin suunniteltuja katkoksia, kun reaktorin tehoja ajetaan välillä alas.

VTT:n reaktoriturvallisuuteen erikoistunut tutkimusprofessori Jaakko Leppänen ei ota kantaa siihen, voiko Olkiluoto 3 myöhästyä vielä lisää, mutta korostaa että nyt kyse oli pienemmän mittakaavan viasta.

Hänen mukaansa reaktorihankkeen näin suuri viivästyminen on koko maailman mittakaavassa harvinaista.

Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005, ja sen piti valmistua alun perin jo vuonna 2009. Valmistumisaikataulua on kuitenkin tämän jälkeen lykätty jopa useamman kerran vuodessa. Koko hankkeen mielekkyyttä on ehditty epäillä julkisuudessa moneen kertaan.

Leppänen löytää viivästymisen taustalta selittäviä tekijöitä.

-?Länsimaissa edellinen ydinvoima-aalto oli 1970-luvulla, mutta rakentamistahti alkoi hiipua 1980-luvulle mentäessä. Tämän jälkeen on ollut useamman vuosikymmenen tauko.

Taukoon on vaikuttanut ydinvoiman joutuminen poliittiseen vastatuuleen sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Tämän myötä rutiini ja perinne ydinvoimarakentamisesta länsimaissa ehti hapertua, kun rakentamisen työntekijöitä ja asiantuntijoita ehti eläköityä. Nyt asiat on pitänyt opetella uudestaan.

-?Esimerkiksi Kiinassa ei ole ollut vastaavaa tilannetta, missä rakentaminen olisi lopetettu, vaan ydinvoiman rakentaminen on jatkunut. Siellä ydinvoimalaitoksen keskimääräinen rakentamisaika on ollut noin kuusi vuotta.

Leppäsen mukaan Kaukoidässä on viety läpi Olkiluoto 3:n rakentamisaikana päätökseen kymmeniä ydinvoimahankkeita.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan Olkiluoto 3:n panos tuontisähkön korvaajana on merkittävä varsinkin sitten, kun laitos toimii täydellä teholla.

-?Se vähentää oleellisesti sähkön tuontitarvetta ja luo markkinoille kustannuksiltaan edullista sähköä, mikä alentaa suomalaisten sähkölaskua, Leskelä sanoo.

Tuontisähkön osuus on kuluneella vuosikymmenellä ollut kasvussa. Pohjoismaisilla markkinoilla on ollut viime aikoihin saakka tarjolla edullista tukkusähköä, minkä takia tuonti on ollut kannattavaa.

-?Sähkön hinnat ovat olleet alhaiset, ja sähköä on riittänyt tuontiin hyvin, Leskelä sanoo.

Hän arvioi, että Olkiluodon koekäytön myöhästyminen on näkynyt pörssisähkön hintatasossa kesällä. Muita syitä ovat tuonnin loppuminen Venäjältä ja Euroopassa maakaasun ja kivihiilen kallistuminen. Niitä käytetään paikallisessa sähköntuotannossa.

-?Tanskassa ja Saksassa sähkön tukkuhinnat ovat olleet vielä selvästi korkeammalla kuin Suomessa, Leskelä sanoo.

Vielä tammi-huhtikuussa sähkön tukkumarkkinahinnat olivat Suomessa Euroopan edullisimpia, jos Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja jätetään laskuista.

-?Venäjän tuonnin loppumisen jälkeen hinnat ovat olleet täälläkin korkeammalla.

Leskelä ei pidä ensi talveksi Suomeen povattuja, säännöstelystä johtuvia sähkökatkoja todennäköisinä, joskin mahdollisina.

-?On kuitenkin hyvä, että niistä keskustellaan realistisena mahdollisuutena, jotta kaikki osaavat varautua tilanteeseen ja siihen, mikä on oma tapa pienentää energialaskua.

Leskelä korostaa, että kulutuspiikkien tasaaminen auttaa myös välttämään sähkön säännöstelyn tarvetta. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos sähkön tuotannossa sattuu häiriöitä.

Olkiluoto 3

Olkiluoto on kolmosreaktorin käyttöönoton jälkeen maailman kolmanneksi suurin ydinvoimalaitos. Kaksi suurempaa sijaitsee Kiinassa.

TVO:n laitostoimittajana toimii Areva-Siemens -konsortio.

TVO:n mukaan Olkiluoto 3 maksaa 5,7 miljardia euroa, kun alkuperäinen arvio oli 3,2 miljardia. Koko laitoksen kustannuksiksi on arvioitu noin 10 miljardia euroa. Erotus jää Arevan ja Siemensin tappioksi.

Valmistuttuaan Olkiluoto 3 kattaa noin 14 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.