Suomalaisten turvallisuuden tunne on järkkynyt koronapandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan johdosta. Ylen teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat erityisen huolissaan sodan uhasta ja kansainvälisen politiikan vaikutuksesta heidän elämäänsä.

• Lue myös: "Jos puoliso joutuukin rintamalle" - sodan uhka on noussut yhdeksi suomalaisten suurimmista huolenaiheista

Mieli ry:n aikuisten mielenterveyskokonaisuuden johtaja, asiantuntijalääkäri Meri Larivaara kertoo Ylen aamussa, kuinka ihmiset ovat palanneet perusasioiden äärelle eräänlaisena pelkojen hallintakeinona.

Suomalaisten kyselyssä esiin nostamat haaveet olivat perusasioita, kuten työ, toimeentulo, rauha, terveys ja läheiset ihmissuhteet.

Larivaaran mukaan on kuitenkin välitöntä ahdistusta ja vaikeaa oloa, jossa tarvittaisiin enemmänkin kykyä kannatella omaa mieltä ja kykyä maadoittaa itsensä rauhoittumisen äärelle. Vaikean olon kanssa selviämiseen tarvittaisiin tietoisia läsnäolon taitoja ja tietoisuutta siitä, mikä auttaa juuri itseä palautumaan ja rauhoittumaan.

Kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta nostaa esiin myös ihmisten auttamisen halun.

Koronapandemian vaikutuksia naapurustoihin ja yhteisöihin tutkinut Grönlund kertoo, kuinka kriisitilanne aktivoi ihmisen myötätunnon, auttamishalun ja hyväntahtoisuuden, jotka ovat syviä ihmisyyden perusasioita.

Grönlundin mukaan nämä asiat lisäävät hallinnan tunnetta pelkojen keskellä.

Grönlund mainitsee myös yhteen tulemisen tärkeäksi omien ja toisen pelkoja käsitellessä. Hänen mukaansa me ihmiset yhdessä muutamme maailmaa ja vaikutamme pelottaviin asioihin.

Kiitollisuus asioista, jotka ovat elämässä hyvin, on myös tärkeää, Larivaara lisää.

Nuoret naiset tyytymättömimpiä elämään

Kyselyn mukaan 79 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä elämään, mutta tyytyväisyys on laskenut alle 45-vuotiaiden keskuudessa. 15-29-vuotiaat naiset olivat kyselyssä tyytymättömimpiä.

Larivaara ei usko, että sukupuoliero on yhtä voimakas kuin tulokset näyttävät. Tyytymättömimmät miehet jäävät usein kyselyiden ulkopuolelle.

Nuoren polven tyytymättömyyden taustalla on epävarmuus tulevaisuudesta. Larivaaran mukaan vanhempien tulisi pohtia, miten he voisivat luoda toivoa nuorten tulevaisuuteen.

Grönlund huomauttaa, kuinka nuoret kokevat monesti toimivimmaksi vaikuttamisen tavaksi suoran vaikuttamisen, jopa kansalaistottelemattomuuden. Poliittiset toimenpiteet eivät ole saaneet aikaan riittäviä tuloksia esimerkiksi käsitellessä ilmastonmuutosta.

Grönlundin mukaan nuorten huoli täytyy ottaa tosissaan.

- Nämähän ovat niitä ihmisiä, joille pandemia saattoi olla ensimmäinen iso kriisi. Vanhemmilla on kokemusta siitä, että kriiseistä selvitään. Siinä meidän pitäisi tukea nuoria, Grönlund sanoo.

Yhteydenottojen määrä noussut

Suomalaisten turvallisuuden tunne tuli järkkyneeksi jo koronapandemian aikaan, ja sota Euroopassa on vahvistanut sitä entisestään. Larivaara kertoo, kuinka Mieli ry:ssä kriisiauttamisen palveluissa ja Sekasin-chatissa yhteydenottojen määrä on noussut pysyvästi korkeammalle tasolle.

Larivaaran mukaan syyt ovat yhä pitkälti samoja. On pahaa oloa, ahdistuneisuutta, työhuolia, opiskeluhuolia, ihmissuhdehuolia ja uupuneisuutta.

Tutkimuksessa yli puolet suomalaisista olivat sitä mieltä, että heidän maailmankuvansa on muuttunut.

Grönlundin mukaan taustalla on voimakas pelästyminen sodasta. Arjessa on pakko ajatella, että elämä rullaa.

- Sitten kun tapahtuu Venäjän aloittama hyökkäyssota ja pandemia, se ravistelee sitä maailmankuvaa, että maailma on turvallinen ja ennustettava, Grönlund sanoo.

Ylen huhtikuussa teettämään Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselytutkimukseen vastasi 2 033 suomalaista. Tutkimus toteutettiin nyt neljännen kerran.

Voit keskustella aiheesta 3.8. kello 23:een saakka.