Teollisuusliiton Riku Aalto on kovan paikan edessä, kun hänen liittonsa aloittaa syksyn palkkaneuvottelut. Luisuuko Suomi myös palkkainflaatioon kunta-alan anteliaan sopimuksen jälkeen?

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on kovan paineen edessä, kun syksyn palkkaratkaisu pitäisi kasvavan inflaation aikana sopeuttaa kunta-alan anteliaaseen sopimukseen. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Kun suomalaiset palaavat elokuussa kesälomiltaan töihin, tunnelma tulevan syksyn ja talven alla on pelottavan odottava. Venäjän sotimisen aiheuttama energiakriisi kärjistyy, sähkön hinta kallistuu rajusti, inflaatio pahenee, hinnat ja korot nousevat.

Vanhan kansan pelkorekisterin mukaan vain heinäsirkat puuttuvat painajaisten luettelosta.

Listalle kannattaa nostaa myös syksyllä alkavat yksityisen puolen palkkaneuvottelut. Niistä odotetaan ennätyksellisen vaikeita. Vaarana on ennen muuta palkkainflaation ryöstäytyminen käsistä.

Syksyn palkkakierroksen vaikeuskerrointa nosti entisestään alkukesästä sovittu kunta-alan palkkaohjelma, joka takaa kunta-alan työntekijöille yleisen palkkalinjan päälle viiden prosentin korotukset viiden vuoden ajan. Syksyllä nähdään, miten lyhytnäköinen ratkaisu oli Suomen kansantalouden kannalta, jopa vaarallinen. Korotukset jaettiin kaikille, ei vain pienipalkkaisille, mikä on herättänyt myös kritiikkiä.

Ratkaisulla yritettiin lakaista kunta-alan palkkaongelmat maton alle, mutta edes siinä ei onnistettu. Terveysalan Tehy ja Super eivät ratkaisua hyväksyneet - saavat toki sopimuskorotukset - vaan vaativat vielä sovitunkin päälle 3,6 prosentin ekstrakorotuksia omilleen viiden vuoden ajan. Kaiken päälle vuoden vaihteessa aloittavat hyvinvointialueet ja niiden myötä tuleva palkkaharmonisointi nostavat hoitoalan palkkoja muutenkin. Hoitoalan neuvottelut kärjistyvät vuodenvaihteessa, ennen kevään eduskuntavaaleja.

Työmarkkinavaikuttajat kuvailevat tulevaa palkkakierrosta pirulliseksi, jossa ovat kaikki katastrofin ainekset.

Katseet kohdistuvat teollisuuteen ja erityisesti Teollisuusliittoon ja Teknologiateollisuuteen, perinteisiin päänavaajaliittoihin. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon (sd) päätehtävä on turvata liiton jäsenten ostovoima haastavassa inflaatiotilanteessa. Samaan aikaan Teollisuusliitolta odotetaan vastuullisuutta Suomen viennin ja työllisyyden nimissä. Yleensä teollisuus ei jää kakkoseksi palkankorotuksissakaan.

Entinen pääministeri Antti Rinne (sd) väläytti ratkaisuksi Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 30. 7.) sitä, että keskusjärjestöt tekisivät jonkinlaisen palkkapohjan tuleville vuosille, jonka varassa liitot voisivat rakentaa työehtosopimuksiaan. Valtio voisi kohdentaa sopimusta tukevan veroratkaisun yksityiselle sektorille.

Rinteen tupon ajatusmalli muistutti lähinnä omasta päästä heitettyä tuulentupaa, ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok) tyrmäsi sen saman tien mahdottomana. EK:lle tupot eivät käy.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) aloittaa ministeriönsä sisäiset budjettivalmistelut tällä viikolla harvinaisen haastavassa tilanteessa, jota pahentaa valtion krooninen velkaantuminen ja valtion velkojen korkojen nousu.