Kahden vuoden määräaikaisten sopimusten hinnat huitelevat yli 20 sentissä kilowattitunnilta.

Sähkösopimusten hinnat ovat paikoin yli kolminkertaistuneet verrattuna viime vuoteen. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Sähkösopimusten hinnat ovat nousseet ryminällä tämän vuoden aikana. Energiaviraston tilastojen mukaan sähkösopimusten tarjoushinnat ovat paikoin yli kolminkertaistuneet vuodessa.

Esimerkiksi kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen hinta omakotitalolle 20?000 kilowattitunnin sähkönkulutuksella vuodessa on tämän vuoden heinäkuussa ollut keskimäärin 18,20 snt/kWh, kun se vuosi sitten oli 5,70 snt/kWh.

2?000 kilowattituntia vuodessa kuluttavalle kerrostalohuoneistolle hinta puolestaan oli viime vuoden heinäkuussa 7,66 snt/kWh ja nyt 20,56 snt/kWh.

Verrattuna vuoteen 2020 ero on vieläkin suurempi. Energiaviraston markkinoista vastaavan johtajan Antti Paanasen mukaan kaksi vuotta sitten sähkön hinta oli alimmillaan 5 sentin luokkaa. Ero nykyisiin hintoihin voi olla jopa lähes kuusinkertainen.

- Niiden, joilla kaksi vuotta sitten tehty määräaikainen sopimus on nyt katkolla, on hyvä varautua aivan toisenlaiseen hintatasoon, Paananen sanoo.

Tällä hetkellä määräaikaisten kiinteähintaisten sähkösopimusten hinnat liikkuvat reilusti 20 snt/kWh:n yläpuolella.

Sunnuntaina 31.7. kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen edullisin hinta oli Energiaviraston ylläpitämän sahkonhinta.fi -sivuston mukaan Herrfors Oy:n 23,29 snt/kWh.

Helenin kahden vuoden sopimuksessa hinta on 24,16 snt/kWh, Fortumilla puolestaan 29,02 snt/kWh. Oomi tarjoaa sopimusta hintaan 27,90 snt/kWh. Vattenfallin kahden vuoden määräaikainen sopimus maksaa puolestaan 28,50 snt/kWh.

- Koska markkinoilla on paljon epävarmuuksia tulevasta, hinnoittelee myyjä todennäköisesti riskiä määräaikaisten sopimusten hintoihin, Paananen sanoo

Määräaikainen sopimus tehdään 1-2 vuodeksi ja siinä hinta pysyy kiinteänä koko sopimuksen ajan. Sopimusta ei myöskään voi yleensä irtisanoa kesken sopimuskauden.

Uusien määräaikaisten sopimusten hinnat voivat muuttua päivittäin sähkön markkinahinnan muutosten mukaan. Paananen sanoo, että hinnat voivat vaihdella nyt hyvinkin nopeasti.

Määräaikaiset sopimukset ovat suomalaisilla yleisimpiä. Viime vuodenvaihteessa 54 prosentilla sähkökäyttäjistä oli määräaikainen sopimus, 37 prosentilla toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja 9 prosentilla pörssisähkösopimus.

Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa sähkön hinta seuraa tukkumarkkinahintoja viiveellä.

- Myyjät harkitsevat, milloin, millä tavalla ja kuinka paljon hintaa muutetaan. Hinnannousu voi tapahtua markkinoita hitaammin, mutta toisaalta jos hinnat laskevat markkinoilla, voi myös lasku tapahtua loivemmin, Paananen sanoo.

Myyjä voi muuttaa sopimuksen hintaa ilmoittamalla siitä esimerkiksi kuukautta etukäteen. Sopimuksen voi yleensä irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla.

Sunnuntaina toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen sai sahkonhinta.fi:n mukaan halvimmillaan hintaan 13,86 snt/kWh KSS Energialta. Esimerkiksi Fortumin toistaiseksi voimassa oleva sopimus maksoi sunnuntaina 15,45 snt/kWh.

Pörssisähkösopimuksissa hinta vaihtelee sähkön markkinahinnan mukaan.

- Vaihtelu voi olla vuorokauden sisälläkin hyvin suurta. Tällä hetkellä hinnat voivat olla päiväaikaan korkeita, pitkälle yli 20 tai 30 senttiä kilowattitunnissa, mutta yöaikaan voi olla alle sentinkin hintoja.

Paanasen mukaan pörssisähkö voi teoriassa olla kuluttajalle pitkällä aikavälillä edullisinta, koska asiakas kantaa riskin hintavaihtelusta, eikä myyjän tarvitse hinnoitella sitä.

Tuulivoimalan tuulimyllyjä Porissa 11. heinäkuuta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Merkittävin tekijä sähkön kallistumisen taustalla on maakaasun saatavuuden heikentyminen, mikä on nostanut kaasun hintaa.

Tämä on ollut ongelma erityisesti Keski-Euroopassa, jossa kaasua käytetään merkittävästi sähköntuotantoon. Vaikka Suomessa kaasun merkitys on vähäisempi, heijastuu hintojen nousu yhteisten sähkömarkkinoiden kautta myös tänne.

Sähkön hintaa ovat nostaneet Paanasen mukaan myös muun muassa kivihiilen hinnannousu ja vesivarastojen alhainen taso Pohjoismaissa. Lisäksi tuulivoimaa on ollut aikaisempaa heikommin saatavilla.

Tulevaan talveen liittyy Paanasen mukaan paljon epävarmuuksia, joten hintojen ennakoiminen on erittäin vaikeaa.

- Sen voi sanoa, ettei näytä siltä, että hinnat lähtisivät merkittävästi laskemaan.

Paanasen mukaan esimerkiksi joulukuussa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaan kohdistuu kysymysmerkkejä. Voimala on tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa.

- Jos voimala käynnistämiseen tulee ongelmia ja samaan aikaan tulee kovia pakkasia, jolloin sähkönkulutus nousee, ollaan tiukemmassa tilanteessa ja pörssihinnat voivat nousta hyvinkin korkealle.