Lappeenrantalaisen Aura Sallan työtehtävänä on lobata maailman suurimman someyhtiön sanomaa EU-päällystölle.

Suomalainen Aura Salla on Meta Platformsin EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja. Kuva: Janne Aaltonen

Facebook on tätä nykyä Meta Platforms, mutta amerikkalaisen teknologiajärkäleen mainetta nimi ei ole muuttanut. Sosiaalisen median aikakauden käynnistänyt yhtiö on pioneeri, mutta kohuista toiseen kulkeva sellainen, jonka nimi ei pysy poissa otsikoista moniakaan päiviä.

Muuten kokoluokaltaan kovin etäisen konsernin ääni Euroopassa on meille suomalaisille kuitenkin yllättävän lähellä. Metan airut Brysselissä on nimittäin lappeenrantalainen Aura Salla, joka on yhtiön EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja. Käytännössä hänen työtehtävänään on siis lobata Metan ilosanomaa Euroopan päällystölle.

Tehtävä ei ole helppo, kun puolustettavana on yhtiö, joka jopa omalla kohuntäyteisellä alallaan pistää ajoittain silmään. Viime aikoina on jopa vihjailtu, että Meta ja samalla sen Instagram-, Facebook- ja WhatsApp-alustat olisivat lähdössä Euroopasta.

Lue lisää: Facebook ja Instagram voivat sulkeutua Euroopassa

Lue lisää: Asiantuntija: Facebookin ja Instagramin sulku ajautuu vuosien limboon

Onko tästä syytä olla huolissaan? Ei ole, vakuuttelee Salla.

- Emme ole missään vaiheessa uhanneet lähteä Euroopasta mihinkään. Miksi uhkaisimme lähteä, kun se olisi liiketoiminnallemme haitallinen ratkaisu, Salla kysyy ääneen.

Aiemmin politiikassa toiminut Salla aloitti nykyisessä työssään vuonna 2020. Kuva: Janne Aaltonen

Syynä spekuloidulle lähtemiselle on Irlannin tietosuojaviranomaisen kuun alussa lähettämä ilmoitus kollegoilleen Euroopassa. Sen mukaan viranomainen estää Facebookin omistavaa Metaa lähettämästä käyttäjien tietoja Euroopasta Yhdysvaltoihin.

Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että Meta olisi erityisemmin muuttanut toimintaansa. Taustalla on EU:n tuomioistuimen vuoden 2020 päätös, joka mitätöi Yhdysvaltain ja EU:n välisen datasiirtosopimuksen yksityisyyssuojaan liittyvien huolien vuoksi.

Sopimus liittyi Facebookin kaltaisiin palveluihin, mutta se koski käytännössä kaikkia yrityksiä, jotka siirtävät EU-kansalaisten henkilötietoja tai muuta dataa Yhdysvaltoihin. Tätä tekee myös Meta, jolle datan käsittely Atlantin tuolla puolen on liiketoiminnan elinehto prosessointikapasiteetin sijainnista johtuen.

- EU ja Yhdysvallat pääsivät tänä keväänä poliittiseen yhteisymmärrykseen uudesta sopimuksesta, mutta sopimuksen synty vaatii sitä, että Yhdysvaltojen on otettava käyttöön uusia suojatoimia varmistaakseen, että dataa koskevien signaalien valvontatoimet ovat kansallisten turvallisuustavoitteiden mukaisia. Tämä ei ollut aiemmin mahdollista heidän laissaan, Salla kertoo.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden (vas.) sekä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (oik.) kertoivat uuden Privacy Shield -sopimuksen etenemisestä tänä keväänä. Kuva: EVELYN HOCKSTEIN

Tekninen riski Metan lähdöstä on siis olemassa, mutta todennäköisestä todellisuudesta ei puhuta, sillä poliittinen tahto päästä uuteen sopimukseen datansiirrosta löytyy sekä EU:n komission että Yhdysvaltain hallinnon ylimmiltä tasoilta. Sopimuksen odotetaan syntyvän vuoden loppuun mennessä.

Sen sijaan suurempia haasteita yhtiölle löytyy, ja yksi näistä liittyy suoraan Sallan työhön.

Amerikkalaisena yrityksenä Meta joutuu väistämättä tasapainottelemaan Euroopan erilaisen toimintaympäristön kanssa. Rapakon takana pelisäännöt ovat lähtökohtaisesti löyhemmät, mutta vanhalla mantereella Meta joutuu muiden internet-jättien tapaan pelaamaan sekä EU:n että unionin yksittäisten maiden vaihtelevan lainsäädännön ehdoilla.

Tilanne on nyt muuttumassa. Aiemmin heinäkuussa hyväksytty uusi EU:n digipalvelusäädös velvoittaa teknologiayhtiöt suojaamaan käyttäjiä laittomalta sisällöltä, lisää avoimuutta ja rajoittaa jättiyritysten valta-asemaa markkinoilla. Salla pitää muutosta lähtökohtaisesti positiivisena käänteenä.

- Digitaalisten palveluiden lainsäädäntö selkeytti pelisääntöjä kaikille alan yrityksille. Olemme peräänkuuluttaneet tätä sääntelyä jo monta vuotta, koska kun sitä ei ole ollut, olemme joutuneet tekemään sitä itse, Salla kertoo.

Lue lisää: EU laittoi aisat netti­jäteille: uudet digi­säädökset hyväksyttiin

Tämä itsesääntely on usein johtanut myös kritiikkiin. Facebookia ja sittemmin Metaa on kritisoitu sekä sensuurista että vihapuheen mahdollistamisesta. Yhtiön alustojen moderointia haukutaan yhdestä leiristä liian lepsuksi, mutta toisesta liian tiukaksi.

Salla painottaa, että Metalla on alustojensa laajan käytön kautta mittava yhteiskunnallinen vastuu. Pörssiyhtiön perusluonnetta se ei kuitenkaan silti muuta, ja käyttöehdoille, säännöille sekä moderoinnille on suhteellisen selkeä motivaattori.

- Meidän kaltaisemme yritys ei millään tavalla hyödy siitä, että alustallamme on esimerkiksi hirveä määrä vihapuhetta tai negatiivista sisältöä. Olemme yksityinen pörssiyritys, ja haluamme mainostajia. Se edellyttää sitä, että käyttäjät viihtyvät alustallamme, Salla toteaa.

Meta-pomo Mark Zuckerberg on joutunut puolustamaan yhtiönsä toimintatapoja jopa oikeudessa asti. Kuva: Mandel Ngan / AFP

Täten sääntelyä helpottava EU:n yhteinen lainsäädäntö on siis tavallaan helpotus, mutta kaikki uusissa säännöissä ei kuitenkaan ole täydellistä. Aiemmin politiikassakin mukana ollut Salla kantaa huolta siitä, että Eurooppa sääntelee oman mantereensa potentiaaliset suuryritykset pois markkinoilta.

- Kaltaisemme yritykset ovat hyväksyneet sen, että EU pilkkoo toimintaamme täällä, koska olemme heidän näkemyksensä mukaan liian suuria. Eurooppalaisten kannattaisi kuitenkin muistaa, että meille tämä ei ole ensisijainen markkina.

Salla painottaa, että Eurooppa on Metalle tärkeä markkina, mutta sen kaltaiset yhtiöt voivat kasvaa Yhdysvalloissa jättimäiseen kokoonsa käytännössä ilman EU:n markkina-aluetta. Täten amerikkalaisten pidättelyyn suunniteltu lainsäädäntö voi tietyllä tavalla haitata enimmäkseen eurooppalaisia yhtiöitä, siinä missä sen rajoittavat vaikutukset Yhdysvaltain teknologiajäteille ovat pitkälti marginaaliset.

- Olen huolissani siitä, että Euroopasta ponnistavien digijättien palkintona näyttää nyt olevan yhtiöiden pilkkominen. Täällä keskitytään liikaa siihen, että meidän kaltaisiamme yrityksiä saadaan 'nalkkiin', kun kannattaisi sen sijaan keskittyä omien teknologiajättien rakentamiseen, Salla harmittelee.