VINNYTSJA Kun 14. heinäkuuta Venäjä iski Kalibr-ohjuksilla Ukrainan lounaisosassa sijaitsevaan Vinnytsjan kaupunkiin, uhrien joukossa oli kahdeksanvuotias poika.

Hän oli yksi kahdestatoista tuhannesta entisestä Hersonin asukkaasta, jotka ovat löytäneet uuden kotinsa Vinnytsjasta.

Herson on tällä hetkellä Venäjän miehityksessä. Noin puolet väestöstä on lähtenyt kaupungista. Muita kotiinsa jääneitä Ukrainan viranomaiset kehottavat poistumaan mitä pikimmiten, sillä sen joukot suunnittelevat vastahyökkäystä etelärintamalla.

Vinnytsjassa toimii Ukrainan ainoa tukikeskus, joka auttaa Hersonista lähteneitä selviämään uudessa asuinpaikassa. Sitä pyörittää Hersonin valtuuston sihteeri Halyna Luhova.

Rehtorista poliitikoksi

Vuoden 2016 syyskuussa Hersoniin saapui Suomen silloinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) avaamaan Ukrainan ensimmäisen vihreän koulun.

Energiatehokas koulurakennus rakennettiin suomalaisten voimin osana kehitysapua Krimin miehityksestä ja Donbasin konfliktista kärsineelle maalle.

Koulun rehtorina toimi silloin Halyna Luhova. Hän otti vastaan suomalaisen delegaation ja oli erittäin toiveikas koulun tulevaisuuden suhteen. Hän itsekin valmistui aikoinaan tästä koulusta, kun se toimi vanhassa neuvostorakennuksessa.

Vuonna 2020 Luhova, joka oli aktiivinen politiikassa, valittiin Hersonin kaupunginvaltuuston sihteeriksi. Mutta sota muutti kaiken.

Heti hyökkäyksen alussa venäläiset valtasivat Hersonin ja monet virkamiehet vaihtoivat Venäjän leiriin. Heidän joukossaan oli kaupungin entinen pormestari Volodymyr Saldo, joka nousi miehittäjien nukkehallinnon johtoon.

Halyna ei halunnut tehdä yhteistyötä miehittäjien kanssa. Ensin hän yritti jatkaa työtä, mutta pian kävi ilmi, että se ei ollut turvallista.

- Meidän talomme poltettiin, minua alettiin uhata tappamisella, perheeni joutui kätyreiden mustalle listalle, luettelee Luhova.

Silloin perhe päätti lähteä pois kaupungista. Sadan kilometrin matka Mykolajyviin kesti 12 tuntia ja kulki kuuden tarkastuspisteen kautta. Rintamalinjan läheisyyden vuoksi Mykolajyvissakaan ei ollut turvallista, joten Luhovan perhe muutti Vinnytsjaan.

Siirtolaisilla monia haasteita

Vinnytsjassa Luhova päätti jatkaa kansalaisaktivismia ja avasi kaupunkiin hersonilaisten tuki- ja auttamiskeskuksen.

- Kun tulin tänne, tajusin, kuinka paljon ongelmia on Hersonista paenneilla. Ne piti jollain tavalla ratkaista.

Vinnytsjan viranomaiset löysivät keskukselle tilat, mutta kaikki muu apu piti järjestää itse. Luhova vetosi Vinnytsjan asukkaisiin, jotta he antaisivat materiaaliapua, esimerkiksi vaatteita tai lasten leluja.

- Täällä olevien on vaikeaa löytää töitä, siksi rahat on kortilla.

Luhovan puoleen käännytään monissa käytännön asioissa. Keskus tukee hersonilaisia työnhaussa, antaa oikeusapua, neuvoo eläkeasioissa ja auttaa löytämään lapsille paikkoja päiväkodeista ja kouluista.

- Tuli sellainenkin yllättävä ongelma, että lapset eivät saa koulutodistuksia, sillä ne ovat fyysisesti miehitetyllä alueella. Koska matka sinne olisi tällä hetkellä erittäin vaarallinen, autamme myös todistusten saamisessa, Luhova sanoo.

Pakolaiskeskus on hersonilaisille tärkeä tapaamispaikka. Hersonilainen toimittaja Maryna Savtsenko vierailee siellä usein.

Hän pakeni Hersonista kesäkuun alussa sen jälkeen, kun hänen toimittajakollegansa siepattiin.

- Ihmiset ovat kiitollisia Vinnytsjalle ja vinnytsjalaisille vastaanotosta, mutta he eivät halua suunnitella täällä mitään pysyvää, koska odottavat kaupunkinsa vapautusta, Savtsenko sanoo.

Silta on hersonilaisille tärkeä symboli

Viime viikkoina Ukraina on pommittanut HIMARS-raketinheitinjärjestelmillä Antonivskyin siltaa. Se on tärkeä kulkuväylä Dnepr-joen yli, jonka kautta menee venäläisten ase- ja muut toimitukset Hersoniin. Iskun seurauksena silta vaurioitui pahasti, ja nyt sitä paikataan.

Sekä Luhova että Savtsenko asuivat ennen sotaa sillan lähellä. Molemmat näkivät ikkunasta venäläisen sotakaluston tulevan kaupunkiin siltaa pitkin.

- Silta on meille tärkeä symboli, lujuutemme merkki. Vaikka sitä pommittaa nyt oma armeija, sen tukipilarit pysyvät ehjinä. Se ei halua taipua, sanoo Savtsenko.

Vaikka vahvistettua tietoa Hersonin alueelta on vaikeaa saada, sieltä paenneet yrittävät seurata sitä, mitä tapahtuu vanhalla kotiseudulla, ja ovat yhteydessä siellä oleviin sukulaisiin ja tuttuihin.

- Olen huolissani ihmisistä miehitetyillä alueilla. Kun kuulen jostain iskusta, iloitsen ensin, jos se on Ukrainan armeijan tekemä, mutta sitten alan soitella tuttuja ja kysellä, onko heille käynyt jotain, kertoo Savtsenko.

- Sinne jääneet ovat minusta sankareita. Paitsi tietysti petturit, jotka ovat odottaneet venäläistä maailmaa ja jotka ovat loikanneet miehittäjien puoleen. Muilla ei ole valinnanvaraa, he eivät pääse kaupungista pois, hän jatkaa.

Toiveena uusivuosi Hersonissa

Halyna Luhovan mukaa tilanne Hersonissa on jännittynyt. Sinne jääneet yrittävät pysyä kotona ja käydä ulkona vain ostamassa ruokaa. Venäläiset painostavat opettajia ja muita ammattiryhmiä yhteistyöhön.

Heinäkuun alussa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi käskyn vallata takaisin miehitetyt rannikkoalueet etelässä. Ukraina haluaa tehdä sen kesän loppuun mennessä, sillä Venäjä kaavailee syyskuuksi kansanäänestystä näiden alueiden mahdollisesta liittämisestä itseensä.

- Hersonilaiset tajuavat, että taistelujen aikana ei ole turvallista olla siellä, mutta he myös iloitsevat tajutessaan, että Ukrainan armeija on pian tulossa vapauttamaan heidät, sanoo Luhova.

Pelkona kuitenkin, että taistelujen myötä kaupungista ei jää jäljelle juuri mitään, kuten aikaisemmin kävi Mariupolissa. Silti Luhova toivoo juhlivansa uuttavuotta Hersonissa.

- Tukiessamme toinen toistamme, vinnytsjalaiset ja hersonilaiset, voimme jaksaa voittoomme saakka. Uskomme, että palaamme pian kotikaupunkiimme ja kotiseudullemme ja että kaikki järjestyy.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Ukraina aikoo vallata Hersonin alueen takaisin syyskuuhun mennessä - amerikkalaisohjukset tärkeässä roolissa

Ari Mäntyvaara rehkii aamusta iltaan risteyskaupunki Vinnytsjassa, josta suomalaistenkin lahjoittama apu viedään Ukrainan eri kolkkiin