Ukraina on keskittänyt viime aikoina voimiaan Etelä-Ukrainan Hersonin alueelle. Kuva: Niall Carson / PA Images / MVPhotos, Dmytro Smolienko / Reuters, Alex Chan Tsz Yuk / SOPA Images / ZUMA Press, Alexander Ermochenko / Reuters

IS keräsi 11 olennaista asiaa, jotka Ukrainan sodasta tulisi tällä hetkellä tietää.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo viisi kuukautta. Nopeaan Kiovan valtaamiseen tähdännyt hyökkäys on vaihtunut kuluttaviin taisteluihin Itä-Ukrainan hallinnasta.

Kesän aikana Ukraina on saanut käyttöönsä uusia, tehokkaita aseita ja maan viranomaiset ovat väläytelleet laajamittaisia vastahyökkäyksiä venäläisten hallussa olevien alueiden valtaamiseksi.

IS keräsi 11 olennaista asiaa, jotka Ukrainan sodasta tulisi tällä hetkellä tietää.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi heinäkuussa käskyn vallata takaisin Venäjän miehittämät rannikkoalueet. Eteläisen Ukrainan alueet ovat maalle tärkeitä kauppayhteyksien ja Mustanmeren yhteyksien vuoksi. Alueella on myös paljon maanviljelysmaata ja isoja kaupunkeja.

-?Ukraina voi periaatteessa menettää itäisen Donbasin alueen. Mutta jos Ukraina tahtoo tulevaisuudessa selviytyä, se ei saa menettää eteläisiä alueita, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustus­korkeakoulusta kertoi IS:n haastattelussa heinäkuussa.

Ukrainalaissotilas partioimassa Butshassa heinäkuun alussa. Kuva: Niall Carson / PA Images / MVPhotos

HyökkäysSodaSSA on kuitenkin omat haasteensa. Hyökkäävän osapuolen katsotaan tarvitsevan vähintään kolminkertaisen ylivoiman puolustajaan nähden. Jos Ukrainalla ei ole merkittäviä reservejä, on vaikeuksia edessä etenkin vallattujen alueiden haltuun palauttamisessa.

Puolustuskannalle joutuva Venäjä puolestaan saa etuja, jotka aiemmin olivat Ukrainalla. Käihkön mukaan Ukrainan strategia vaikuttaa perustuvan pitkälti siihen, että se olettaa länsimaisen aseavun virtaavan maahan jatkossakin.

Jos Hersonin ja muiden helmikuun hyökkäyksen jälkeen miehitettyjen eteläisten alueiden palauttaminen Ukrainan hallintaan onnistuu, korteissa voi olla myös vuonna 2014 menetetyn Krimin niemimaan takaisin­valloitus, maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) erikoistutkija Jukka Viitaniemi arvioi aiemmin STT:lle.

Venäjä näyttää jopa pelkäävän mahdollisuutta, että Ukraina yrittäisi iskeä Krimin niemimaan sotilaskohteisiin tai jopa yrittää niemimaan takaisinvalloitusta. Näin voi ainakin päätellä siitä, että Venäjän ex-presidentti Dmitri Medvedev koki tarpeelliseksi esittää uhkauksen, että Krimin niemimaalle kohdistetut hyökkäykset käynnistäisivät "tuomiopäivän".

Lue lisää: Tutkija: Ukraina voi onnistua jopa Krimin valtaamisessa - Venäjä uhkaa "tuomiopäivällä"

Länsimaiden toimittamat pitkän kantaman asejärjestelmät ovat osoittautuneet Ukrainalle elintärkeiksi Venäjän asevoimien hyökkäyskapasiteetin tuhoamisessa, ja näyttelevät tärkeää roolia myös nyt Etelä-Ukrainassa etenevässä vastahyökkäyksessä.

Yhdysvalloilta saadut M142 Himars -raketinheittimet ovat aiheuttaneet tuhoa venäläisten puolella, kun Ukraina on onnistunut tuhoamaan esimerkiksi ammusvarastoja. Lisäksi taistelukentillä on jo nähty myös ukrainalaisten saamia uusia M270-raketinheittimiä.

M142 Himarsin tulivoimaa esiteltiin sotaharjoituksessa Marokossa 2021. Kuva: Fadel Senna / AFP

Lue lisää: Himars-raketinheitin kääntää Venäjän ylivoiman päälaelleen - Pekka Toveri: "Saa mittavasti tuhoa aikaan"

Ukraina saa Yhdysvalloilta lähiaikoina vielä neljä Himars-järjestelmää, minkä jälkeen niitä on yhteensä 16, Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi heinäkuussa. Ukraina odottaa saavansa jatkossa näihin myös pidemmän 300 kilometrin kantaman raketteja.

Ukraina on keskittänyt voimiaan Etelä-Ukrainan Hersonin alueelle. Tavoitteena on iskeä Dnepr-jokea ja sen sivuhaaroja ylittäviin siltoihin ja pyrkiä näin venyttämään venäläisten huoltolinjoja.

Brittitiedustelu on kertonut vastahyökkäyksen muodostavana kasvavan uhan Venäjän huollolle joen länsirannalla. Venäjä on varautunut hyökkäykseen siirtämällä joukkojaan kohti Hersonia.

Alueella käytiin heinäkuun lopulla raskaita taisteluita. Viime tiistaina Ukraina aloitti Venäjälle tärkeän Antonivskyin sillan moukaroinnin yhdysvaltalaisaseilla. Silta on iskujen seurauksena vaarassa romahtaa.

Antonivskyin silta on merkittävä kuljetusreitti Dnepr-joen yli Hersonin alueella. Kuva: ALEXANDER ERMOCHENKO

Brittitiedustelu on luonnehtinut siltaa merkittäväksi haavoittuvuudeksi Venäjän kannalta, sillä se on toiminut hyvin tärkeänä huoltoreittinä Dnepr-joen länsipuolisille joukoille.

Kaksi päivää aiemmin Ukraina teki iskun myös Nova Kakhovkan vesivoimalan padon sillalle, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Hersonista. Silta on kuitenkin edelleen käytössä, ja toiminee Venäjän huoltolinjana Antonivskyin sijaan.

Venäjä on brittitiedustelun mukaan sittemmin rakentanut Dnepr-joen yli kaksi ponttonisiltaa ja lauttajärjestelmän korvaamaan vaurioituneita siltoja.

Venäjä on keskittynyt viime aikoina sotatoimissaan Ukrainan itäosiin ja pyrkinyt ottamaan haltuunsa Donbasin alueen. Eteneminen on ollut hidasta, mutta Venäjä on onnistunut hivuttamaan etulinjaa kohti Donbasin länsirajaa.

Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomon mukaan Venäjän joukot keskittyvät nyt hyökkäämään Donetskin alueella Bahmutin ja Siverskin kaupunkien tuntumassa. Ukraina on ISW:n mukaan mahdollisesti käynnistämässä vastahyökkäystä Izjumin lounaispuolelta. Harkovan kaupungin pohjoispuolella käydään edelleen taisteluita.

Palava viljapelto Zaporizzjan ja Donetskin alueiden välisen rajan tuntumassa. Kuva: Dmytro Smolienko / Reuters

Ukrainan etelässä tapahtuvien vastahyökkäysten vaikutuksia idän linjoihin on tässä vaiheessa hankalaa arvioida. Merkittäviä itäisten joukkojen siirtoja ei vaikuta toistaiseksi tapahtuneen.

Venäjä on sodan kuluessa muuttanut julkisuudessa lausuttuja tavoitteitaan Ukrainan suhteen sotatilanteen mukaan. Venäjän todelliset tavoitteet ovat edelleen jokseenkin hämärän peitossa.

- Venäjä on retorisesti sitoutunut Donbasin alueen "vapauttamiseen" eli miehittämiseen, koska sillä oikeutetaan sotaa. Voidaan siis olettaa, että se on edelleen painopiste ja Venäjä yrittää ottaa idän haltuun, Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö arvioi.

Pelastustyöntekijöitä kantamassa kuollutta naista pois raunioista Harkovan alueella Venäjän tekemän ohjusiskun jälkeen. Kuva: Nacho Doce / Reuters

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi heinäkuussa, että Venäjän strategia on muuttunut lännen Ukrainalle toimittaman pitkän kantaman aseistuksen, etenkin Himars-raketinheitin­järjestelmien, seurauksena. Hänen mukaansa Venäjän on nyt työnnettävä Ukrainan joukot kauemmas etulinjasta oman turvallisuutensa takaamiseksi.

Lavrov nimesi eteläiset Hersonin ja Zaporizzjan alueet Venäjän uusimmiksi tavoitteiksi. Länsimaisten viranomaislähteiden mukaan mahdollisena kohteena on myös pitkään saarrettuna ollut Odessan satamakaupunki, Foreign Policy kertoo.

Yhdysvaltain rauhaninstituutti USIP arvioi, että Venäjä pyrkii edelleen valtaamaan merkittävästi suuremman osan Ukrainasta. Instituutin mukaan Venäjä on valmis pitkään sotaan, jossa se ottaa Ukrainan pala kerrallaan.

Tuhoa Odessassa Venäjän raketti-iskujen jäljiltä. Kuva: NurPhoto / ZUMA Press

Kysymyksiä ovat herättäneet sodan aikana osapuolten kärsimät tappiot ja niiden vaikutukset taisteluvalmiuteen. Menetyksistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tappioista on esitetty monenlaisia arvioita.

Yhdysvaltain, Britannian ja muiden länsimaiden tekemien arvioiden mukaan venäläissotilaita on kuollut tai loukkaantunut sodan aikana 50?000-100?000. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti hiljattain arvion 75?000:sta kuolleesta tai loukkaantuneesta.

Britannian asevoimien komentaja, amiraali Tony Radakin arvioi myös kalustotappioiden olevan merkittävät. Hänen mukaansa sodassa olisi tuhoutunut lähes 1?700 venäläistä panssarivaunua ja noin 4?000 panssaroitua taisteluajoneuvoa.

Ukrainalaissotilaita pommitetussa Kramatorskissa. Kuva: Alex Chan Tsz Yuk / ZUMA / MVPhotos

Britannian puolustusministeri Ben Wallace arvioi Guardian-lehden mukaan perjantaina, että Venäjän armeijan taistelukyvystä olisi jäljellä enää vajaat puolet. Venäjä ei juuri ole kertonut tappioistaan maaliskuun jälkeen.

Venäjä on menettänyt runsaasti myös sodanjohtoaan. Tappioiden joukossa on ainakin kahdeksan kenraalia ja kymmeniä everstejä.

Ukrainan tappioista liikkuu merkittävästi vähemmän arvioita, ja Ukraina on ollut niistä varsin vaitonainen. Kesäkuussa raskaiden taisteluiden aikaan Zelenskyin neuvonantaja Mihailo Podoljak sanoi Ukrainan menettävän sadasta kahteensataan sotilasta päivässä.

Business Insider kertoi brittiasiantuntijan arvioineen, että sodassa oli kesäkuun loppuun mennessä kuollut yli 18?000 ukrainalaissotilasta.

Kauppias myymässä hautajaiskimppuja Venäjän miehittämässä Hersonissa. Kuva: Alexander Ermochenko / Reters

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on kertonut olevansa huolissaan siitä, onko Ukrainalla riittävästi joukkoja vastahyökkäyksen toteuttamiseen. Hän huomautti heinäkuussa, että vaikka Ukraina on saanut länneltä paljon apua, se on kärsinyt myös paljon tappioita.

-?Koko eteläisen rintaman hyökkäys ja valtaus vaatii melkoista määrää prikaateja, kun vastassa on venäläisiä joukkoja ja taisteluosastoja. Lisäksi Venäjä on valmistautunut pitkään vastahyökkäykseen Hersonin suunnassa, mikä tekee Ukrainan valloitusyrityksen vaikeammaksi, Toveri sanoi.

Lue lisää: Ukraina pyrkii valloittamaan etelän takaisin - asian­tuntijat näkevät valtavia riskejä

Venäjä ja Ukraina ovat käyneet sodan aikana useampaan otteeseen rauhanneuvotteluita, mutta tulokset ovat olleet toistaiseksi laihoja.

Venäjä on syyttänyt Ukrainaa toistuvasti neuvotteluprosessin keskeyttämisestä. Ukraina puolestaan on sanonut palaavansa neuvottelupöytään vasta sitten, kun sen asemat ovat riittävän vahvat.

Venäjälläkään ei vaikuta olevan kiinnostusta rauhaan. Ulkoministeri Sergei Lavrov totesi hiljattain, etteivät rauhanneuvottelut ole tällä hetkellä järkeviä.

Pahasti vaurioituneita kerrostaloja Harkovassa. Kuva: Nacho Doce / Reuters

Kovimpana kiistakapulana vaikuttavat olevan juuri alueluovutukset. Kiovan kansainvälisen sosiologisen instituutin (KIIS) hiljattain tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain kymmenen prosenttia ukrainalaisista hyväksyisi alueluovutukset Venäjälle.

Kokonaisuudessaan peräti 84 prosenttia tutkimukseen osallistuneesta 2?000:sta ukrainalaisesta vastusti sodan lopettamista, mikäli se edellyttäisi alueluovutuksia Venäjälle.

Venäjä on hyödyntänyt sodan aikana myös energia-asettaan, ja rajoittanut maakaasutoimituksia Eurooppaan. Maakaasu on elintärkeää esimerkiksi Saksan teollisuudelle ja lämmöntuotannolle.

Kaasuhanojen sululla Venäjän on arvioitu pyrkivän painostamaan energiasta riippuvaisia länsimaita muuttamaan pakotepolitiikkaansa ja rapauttamaan yhtenäisyyttä EU-maiden välillä.

Venäjä on rajoittanut kaasutoimituksiaan Eurooppaan vastatoimena pakotteille. Kuva: Stefan Sauer / Lehtikuva

Euroopassa on herätty tilanteeseen, jossa kaasua on jouduttu etsimään kuumeisesti muualta. Suurten toimittajien korvaaminen nopealla aikataululla on kuitenkin hyvin haasteellista, ja Euroopassa varaudutaan nyt kylmään talveen.

Kaasun käyttöä pyritään myös energiakriisin seurauksena vähentämään. EU-maat saavuttivat 26. heinäkuuta poliittisen sovun kaasun käytön vähentämisestä 15 prosentilla ensi talvena.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on erottanut sodan aikana useita valtionhallinnon viranomaisia joko epäpätevyyteen tai Venäjä-mielisyyteen nojaten.

Heinäkuussa Zelenskyi kertoi uskovansa yli 60:n syyttäjänviraston ja Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n virkamiehen työskennelleen Ukrainaa vastaan Venäjän valtaamilla alueilla. Presidentti erotti samalla SBU:n johtajan Ivan Bakanovin ja valtionsyyttäjä Iryna Venediktovan.

Ukrainan presidentti on esittänyt sodan aikana lukuisia maanpetossyytteitä. Kuva: Ukrainan presidentinkanslia / Zuma

Zelenskyin mukaan Ukrainan oikeuslaitoksen tietoon on tullut sodan aikana 651 tapausta, joissa syyttäjänvirastojen, esitutkintaelinten ja muiden lainvalvonta­viranomaisten työntekijöiden epäillään syyllistyneen maanpetokseen ja yhteistyöhön Venäjän kanssa.

Lue lisää: Zelenskyi syyttää kymmeniä virkamiehiä Ukrainan vastaisesta salaliitosta - jopa lapsuuden­ystävä sai potkut

Kesäkuussa lähteä sai Krimin alueen turvallisuusjohtaja Oleh Kulinitsh, joka myös pidätettiin. Huhtikuussa Zelenskyi erotti kaksi SBU-johtajaa heidän "rikottuaan valansa ja petettyään kotimaansa".

Venäjä on syyllistynyt sodan aikana lukuisiin sotarikoksiin. Järkyttävimpänä esimerkkinä voitaneen pitää Kiovasta luoteeseen sijaitsevaa Butshan kaupunkia, josta Venäjän joukot vetäytyivät maaliskuun lopulla.

Raunioituneilta kaduilta paljastui tuhoutuneiden panssarivaunujen lisäksi suuri määrä kuolleita siviilejä, jotka oli ammuttu teloitustyyliin. Ukraina on verrannut kaupungin tuhoa Srebrenican joukkomurhaan, jota pidetään Euroopan pahimpana väkivallan tekona toisen maailmansodan jälkeen.

Tapettujen siviilien joukohauta Butshassa. Kuva: Kalle Koponen / HS

Lue lisää: "Uusi Srebrenica" - Butshasta paljastui Ukrainan mukaan painajaismainen siviilien joukkotuho

Mariupolin satamakaupungin täydellistä tuhoutumista pidetään yhtenä sodan merkittävimmistä humanitaarisista katastrofeista. Kaupunkiin jääneet joutuvat edelleen taistelemaan selviytyäkseen kotikaupunkinsa raunioissa. YK:n mukaan 90 prosenttia kaupungin rakennuksista tuhoutui Venäjän tekemissä hyökkäyksissä.

Mariupolin tuhoaminen on aiheuttanut sodan kenties merkittävimmän humanitaarisen katastrofin. Kuva: LEHTIKUVA / AFP

Ukrainan syyttäjänviraston tiedossa on yli 21?000 epäiltyä venäläissotilaiden tekemää sota- ja hyökkäysrikosta, BBC kertoi heinäkuun alussa. Rikosten joukossa on esimerkiksi siviilien raiskauksia, kidutuksia, pahoinpitelyitä ja murhia.

YK:n mukaan sodassa on kuollut yli 5?000 ja loukkaantunut yli 7?000 siviiliä.

Sodan yksi merkittävimmistä sivuvaikutuksista on nähty globaaleilla ruokamarkkinoilla. Ukraina on Forbesin mukaan maailman suurin auringonkukkaöljyn tuottaja ja vie viidenneksi eniten vehnää ja neljänneksi eniten maissia maailmanmarkkinoille.

Sodan on pelätty aiheuttavan shokin maailman ruoantuotantoon ja pahimmillaan nälänhätää erityisesti köyhemmissä maissa, jotka ovat riippuvaisia ukrainalaisesta viljantuotannosta. YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman käyttämästä viljasta noin puolet on ukrainalaista alkuperää.

Ukraina on yksi maailman suurimmista viljantuottajista. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

Perjantaina 22. heinäkuuta ruokakriisin suhteen nähtiin valoa tunnelin päässä, kun Ukraina ja Venäjä allekirjoittivat Istanbulissa sopimuksen, joka mahdollisti viljakuljetukset Mustallamerellä. Ukrainassa on arvioitu olevan sodan takia jumissa noin 20-25 miljoonaa tonnia viljaa.

Lue lisää: Venäjä ja Ukraina sopivat vilja­toimitusten jatkamisesta Mustalla­merellä

Ukraina ilmoitti pian päätöksen jälkeen ensimmäisten viljalastien lähtevän maailmalle jo heinäkuun viimeisen viikon aikana.

Sovun aiheuttama helpotus vaihtui epävarmuuteen, kun lauantaina 23. heinäkuuta raportoitiin Venäjän iskeneen ohjuksilla Odessan satamakaupunkiin. Ukrainan mukaan risteilyohjusten kohteena olivat viljavarastot.

Odessan satamaan kohdistui ohjusisku lauantaina 23. heinäkuuta Kuva: AFP / Lehtikuva

Venäjä kiisti aluksi tehneensä iskun, mutta myönsi sen myöhemmin. Venäjä väitti tähdänneensä sotilasinfrastruktuuriin eikä viljavarastoihin. Isku on tuomittu maailmalla laajalti.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin tiedottaja Ibrahim Kalin kertoi kaikesta huolimatta sunnuntaina, että ensimmäinen viljalaiva lähtee Ukrainasta todennäköisesti jo maanantaina 1. elokuuta.