Nato-jäsenyys näyttäisi lisäävän Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten työntekijöiden silmissä, arvioi useampi elinkeinoelämän edustaja. Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi on parhaillaan käynnissä, ja yli puolet liittokunnan jäsenmaista on jo hyväksynyt Suomen liittymisen Natoon.

Suomen imago kansainvälisten työnhakijoiden silmissä koki keväällä kolauksen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen naapuruus Venäjän kanssa sai rekrytointiammattilaisten mukaan osan kansainvälisistä työnhakijoista epäröimään Suomeen asettumista, kun Venäjän aiheuttama turvallisuusuhka koettiin liian suureksi.

Rekrytoinnin parissa työskentelevä Baronan seniorikonsultti Arja Martikainen huomasi keväällä työnhakijoiden epäröintiä Suomeen asettumisen suhteen. Martikainen on kuitenkin nyt aistivinaan luottavaisempaa suhtautumista Suomeen. Tilanne on Martikaisen mukaan kuitenkin kaksijakoinen.

- Suhtautuminen Suomea kohtaan riippuu siitä, katsovatko ihmiset karttaa ja ovatko he selvillä poliittisesta tilanteesta. Varmasti on niitä, joille Suomen Nato-tilanne ei sano yhtään mitään, ja sitten he katsovat mieluummin karttaa ja toteavat, että Suomi onkin todella lähellä Venäjää. Se voi herättää epäröintiä, Martikainen sanoo.

Nato-jäsenyyden myötä Suomi näyttäytyy vakaampana

Nato-jäsenyyden varmistuminen voi parantaa Suomen mainetta ulkomaisten osaajien silmissä - ainakin niiden, joita Venäjä huolestuttaa enemmän. EK:n johtajan Petri Vuorion mukaan Natoon liittyminen tuo Suomea yhä selvemmin osaksi länttä.

- Kyllä Suomen Nato-jäsenyys lisää ennakoitavuutta, turvallisuutta ja sitä kautta vakautta Suomen liiketoimintaympäristöön. Se vähentää maariskiä ja sitä kautta asemoidumme yhä selvemmin osaksi läntistä yhteisöä, Vuorio sanoo.

Natoon liittymisellä ei kuitenkaan välttämättä ole ihmevaikutuksia. Vuorion mukaan ulkomaiset investoinnit ovat myös tärkeä tekijä, joka lisää Suomen kiinnostavuutta.

- Näkisin, että Nato-jäsenyyden kautta meillä avautuu teknologisia yhteistyömahdollisuuksia sekä Suomen rajojen ulkopuolella että sen sisäpuolella. Tämä myöskin edesauttaa ulkomailta tulevien osaajien ja investointien houkuttelua meille, Vuorio sanoo.

Vuorio myös peräänkuuluttaa sujuvampia prosesseja sekä työperäisen maahanmuuton että ulkomaisten investointien luvitukseen.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mukaan Natoon liittyminen lisää Suomen kiinnostavuutta sekä osaajien että investointien kohdalla. Hän ei kuitenkaan osaa vielä arvioida pidemmän aikavälin vaikutuksia siihen, miten Suomi näyttäytyy jatkossa.

- Kyllä meillä on ollut koko ajan se ajatus, että Nato-jäsenyyden kuntoon hoitaminen olisi tärkeää puolustus- ja turvallisuusnäkökulmasta. Sen lisäksi sillä olisi positiivinen vaikutus myös Suomeen investointiympäristönä ja ulkomaalaisten osaajien kohdemaana, Valtonen sanoo.

Suomi-kuva on jo hyvä, mutta kehittämistyötä pitää jatkaa

Business Finlandin kehityspäällikkö Joonas Hallan mukaan siitä, edistääkö Suomen Natoon liittyminen ulkomaisten osaajien houkuttelua, ei ole vielä tarkempaa tutkimustietoa. Asia on vielä liian tuore. Hän kuitenkin arvioi Nato-jäsenyyden vaikuttavan myönteisesti Suomen maakuvaan.

- Ainakin niissä kohdin, kun tänne tulevat osaajat ovat Nato-maista ja heille itselleen on tärkeää Naton tuoma turvallisuus, niin kuvittelisin että sillä on positiivinen vaikutus myös Suomelle, Halla sanoo.

Halla muistuttaa, että Suomi on myös aiemmin koettu turvallisena paikkana.

- Suomi on jo entuudestaan koettu turvallisena maana asua ja elää, ja eikä se ole sinällään muuttunut tässä hetkessä niin radikaalisti. Voisin kuvitella että, että tuleva Nato-jäsenyys vahvistaa kuitenkin tätä brändiä.

Hallan mukaan työ Suomen maabrändin kehittämisen parissa jatkuu.

- Se on viestinnällinen asia, joka pitää paketoida hyvin ulkomaalaisille osaajille. Esimerkiksi työn ja vapaa-ajan tasapaino on täällä edelleen maailman huippuluokkaa, Halla sanoo.

Lue lisää:

Ulkomaiset työnhakijat suhtautuvat Suomeen epäröiden - "He ovat fiksuja ihmisiä ja osaavat katsoa karttaa"

Nato-jäsenyys pienentäisi maariskiä ja hyödyttäisi suomalaisyrityksiä, arvioivat puolustusteollisuus ja elinkeinoelämä