Kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri uskoo, että Ukrainan vastahyökkäyksen kantama tarkentuu elokuun aikana.

Nato-suurlähettiläänä työskennellyt Aapo Pölhö kommentoi Venäjän ja Ukrainan suhteita Ilta-Sanomille. Kuva: Maciek Musialek / ZUMA MVPhotos, Antti Hämäläinen / IS

Erinäisten viranomaisarvioiden mukaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ratkaisu voi siintää vuosien päässä.

Lopputulemalla on suuri merkitys koko Euroopan turvallisuuden kannalta, sillä arvioiden mukaan Venäjä aikoo tulevaisuudessa laajentaa läntistä etupiiriään. Sotatoimien pelätään laajenevan Ukrainan ulkopuolelle.

Suomen Nato-suurlähettiläänä työskennellyt Aapo Pölhö näkee, että kestävä rauha edellyttää Venäjän häviötä Ukrainassa.

- Kaikissa muissa mahdollisissa lopputulemissa tilanne jäisi kytemään, hän painottaa.

Venäjälle sodassa on kyse suurvaltapolitiikasta ja sen takia Ukraina ei pysty Venäjän nykyhallinnon kanssa neuvottelemaan rauhasta.

- En usko, että Venäjän johto haluaa neuvotella Ukrainan kanssa ollenkaan. He haluavat neuvotella Yhdysvaltojen ja Euroopan kanssa Ukrainan pään yli. Kyse on nyt etupiirien hankkimisesta, Pölhö kertoo.

Pölhön näkemys on, että Venäjä on sotatoimillaan tuhonnut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) periaatteisiin perustuvan turvallisuusjärjestelmän. Tätä järjestystä ei voida hänen mukaansa palauttaa ilman Venäjän tappiota.

Jos Venäjälle myönnettäisiin alueita Ukrainassa, se tyytyisi tilanteeseen Pölhön mukaan vain väliaikaisesti. Hyökkäykset kohdistuivat tulevaisuudessa Ukrainan ohella muihin valtioihin.

Tilanne on räjähdysherkkä esimerkiksi Moldovan Transnistrian separatistialueella, jossa on venäläisjoukkoja ja merkittävä osa kansasta sympatisoi yhä Venäjää.

- Muutaman vuoden Venäjä uudistaisi kalustoaan. Sen jälkeen esimerkiksi Moldova ja Baltia ovat haavoittuvassa maantieteellisessä asemassa. Toivon, ettei tällaisiin spekulaatioihin tarvitsisi koskaan mennä, Pölhö arvioi.

Myöskään valtaosa Ukrainan kansalaisista ei tuoreen kyselytutkimuksen mukaan ole halukkaita solmimaan rauhaa, jos se tarkoittaisi alueluovutuksia Venäjälle. Ukrainalasilehti Kyiv Indepententin uutisoimien tulosten mukaan tätä mieltä oli 84 prosenttia vastaajista.

Samaa mieltä oli myös 77 prosenttia niistä Etelä- ja Itä-Ukrainassa asuvista vastaajista, joiden kotiseuduilla taistelut jatkuvat yhä kiivaana.

Pölhö näkee, että sodan päättymiseksi Venäjän joukot on työnnettävä Ukrainan valtionrajojen ulkopuolelle.

- Tavoite on vaikea, mutta välttämätön. Keskusteluyhteys aukeaa vasta, kun Venäjä on perääntynyt.

Hänen mukaansa tällä hetkellä Ukrainaan tulisi toimittaa länsimaista aseapua huomattavasti enemmän ja nopeammin. Sodan lopputulemasta riippumatta Ukrainan ja Venäjän väliset jännitteet tulevat Pölhön mukaan jatkumaan "hamaan tulevaisuuteen".

- Luottamuksen rakentamiseen tulee menemään vuosikymmeniä.

Myös kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri arvioi maiden välisten jännitteiden jatkuvan kolme seuraavaa sukupolvea eteenpäin. Toverin mukaan keskusteluyhteys edellyttäisi vallanvaihdosta Venäjällä. Nykykehityksillä ratkaisua konfliktiin ei saada välttämättä vuosiin.

Toverin mukaan todennäköisintä on, että tilanne kehittyy asemasodaksi.

- Tästä näyttäisi tulevan samanlaisen konflikti kuin Donbasissa kahdeksan vuotta aiemmin. Silloin molemmat osapuolet hyytyvät useammalle rintamalinjalle, Toveri sanoo.

Ukraina on ottanut hiljattain aloitteellisen roolin sodassa. Heinäkuun alkupuolella maan presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi käskyn vallata takaisin Venäjän miehittämät rannikkoalueet.

Viimeisimpien tiedustelutietojen mukaan Ukrainan vastahyökkäys eteläisellä Hersonin alueella on tehostunut. Ukrainan kerrotaan käyttäneen esimerkiksi uusia pitkän kantaman raketinheittimiä vahingoittaakseen kolmea siltaa Dneprjoen varrella. Tiedustelutietojen mukaan ainakin kilometrin mittainen Antonivskin silta on tuhottu käyttökelvottomaksi.

Ukrainan iskut Venäjän huoltoreiteille Dnperjoen pohjoispuolelle Hersonissa aiheuttavat tukalan tilanteen Venäjän joukoille. Huoltoreittien katkaisun jälkeen venäläisjoukot on käytännössä eristetty muista Venäjän valloittamista alueista.

- Nämä ovatkin kolme ainoata siltaa alueelle. Jos ne on menetetty, niin Venäjän täytyisi kuljettaa useita satoja kuorma-autolastillisia päivässä lautalla. Se on huomattavasti hitaampaa ja antaa Ukrainalle mahdollisuuden iskeä lastauspaikkoihin, Toveri arvioi.

Aiemmin Venäjä on menettänyt kerralla useita pataljoonia, kun se on yrittänyt jokien ylityksiä ponttoonisiltoja pitkin.

Lue lisää: Ukraina tuhosi jokea ylittäneen pataljoonan - epäillään jopa sodan pahimmaksi venäläistappioksi

Toveri uskoo, että tällä hetkellä Ukrainan armeijalla on resursseja ajaa Venäjän joukot pois Dneprjoen pohjoispuolelta. Hyökkäyksen jatkaminen joen ylitse syvemmälle Hersonin oblastiin on kuitenkin haastavaa juuri jokiesteen takia.

- Tähän (hyökkäyksen jatkamiseen) olisi paremmat mahdollisuudet idempänä Zaporizzjan suunnalla, missä ei ole vastaavanlaista vesistöestettä.

Hersonin kaupunki on poliittisesti merkittävin Venäjän valtaama asutuskeskus Ukrainassa. Britannian puolustusministeriö on arvioinut, että sen menettämisen jälkeen Venäjän olisi vaikea maalata miehitystään onnistuneeksi.

Toveri arvioi, että Ukrainan vastahyökkäyksen ulottuvuus tarkentuu elokuun aikana. Tosin nykyresursseilla Ukrainan armeija tuskin etenee kovin syvälle Etelä-Ukrainaan.

- En usko, että Mariupoliin asti edettäisiin, Toveri lisää.

- Ukraina joutuisi vaikeuksiin Venäjän ylivoimaista tykistövoimaa vastaan. Eteneminen vaatii yhä ampumatarvikkeita lännestä. Erityisesti Ukraina tarvitsee tehokkaampaa ilmatorjuntaa, että se kykenisi kiistämään Venäjän ilmaherruuden alueella.

Ukrainan armeijan arvion mukaan Venäjä on keskittänyt voimansa siihen, että saa Donetskin ja Luhanskin täysin hallintaansa. Lisäksi se pyrkii pitämään hallussaan miehittämiään alueita Hersonissa, Harkovassa, Zaporizzjassa ja Mykolajivissa

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Venäjän talous hyytyy tänä vuonna vähemmän kuin se vielä keväällä ennakoi. Suomen Pankin Nousevien talouksien laitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen kertoi aiemmin Taloussanomille, että pakotteet alkavat näkyä Venäjän taloudessa enemmän vasta ensi vuonna.

Esimerkiksi EU:n ja G7-maiden öljyntuontikielto astuu voimaan vasta tämän vuoden lopussa. Toveri tai Pölhö eivät usko, että pakotteet vaikuttaisivat välittömästi Venäjän sotakassaan.

- Tässä alkaa olla kyse hivutussodasta. Mitä hitaammin pakotteet vaikuttavat Venäjän kansantalouteen, sitä helpompi Venäjän on jatkaa sotaa, Pölhö arvioi.

- Kansalaisten talous heikkenee, mutta valtiontalous pitää tilanteessa pintansa. (Venäjän presidentin) Vladimir Putinin ei tarvitse välittää siitä, miten kansalaisten talous kestää. Kansalaisten mellakointi ei uhkaa hänen valtaansa, Toveri toteaa.