Kauppayhtiö Kesko pystyi toisella vuosineljänneksellä jälleen parantamaan tulostaan. Keskon vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi huhti-kesäkuussa 236,0 miljoonaan euroon, mikä oli 16,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden takaisella vertailukaudella.

Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan Kesko teki historiansa parhaan toisen vuosineljänneksen tuloksen. Helanderin mukaan yhtiön kvartaalitulos on nyt parantunut 13 kertaa peräjälkeen vertailukauteen nähden.

- Vaikka pandemia ei ole vielä päättynyt, ovat sen vaikutukset Keskon liiketoimintoihin selvästi vähentyneet, Helander sanoo tulostiedotteessa.

Tulosparannuksesta ison osan teki Keskon päivittäistavarakauppa-segmentti. Helander kertoo, että päivittäistavarakaupan tulos parani ravintolatukku Kespron ja K-ruokakauppojen hyvän kehityksen ansiosta.

- Kespron liikevaihto kasvoi lähes 30 prosenttia kulutuksen siirtyessä pandemian jälkeen entistä enemmän ravintoloihin, Helander sanoo.

Koko konsernin liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä noin neljä prosenttia. Liikevaihtoa kertyi runsaat 3,1 miljardia euroa.

Kasvua myös rakentamisen ja talotekniikan kaupassa

Keskon muista segmenteistä rakentamisen ja talotekniikan kaupassa vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi hieman, kun taas autokaupan tulos heikkeni vertailukaudesta.

Helander kertoo, että rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi yritysasiakaskaupan hyvän kehityksen ansiosta.

Myös rautakaupassa yritysasiakasmyynti kasvoi, mutta kuluttajakaupassa myynti laski vertailukaudesta.

- Rakentaminen ja remontointi jatkuivat vilkkaana Pohjois-Euroopassa, myös vihreä siirtymä tukee kysyntää. Kohonneet hinnat kasvattavat myös rakentamisen ja talotekniikan kaupan markkinaa, Helander kommentoi.

Autokaupassa liikevaihto tippui huhti-kesäkuussa noin viidenneksen vuoden takaisesta autojen saatavuusongelmien vuoksi.

- Uusien autojen myynti on kuitenkin jatkunut vahvana, minkä seurauksena tilauskanta nousi ennätystasolle, Helander sanoo.

Kesko arvioi tämän vuoden vertailukelpoisen liikevoiton olevan 750-840 miljoonaa euroa, mikä on edellistä arviota hieman positiivisempi.

Keskon mukaan tulevaisuuden näkymien arviointia vaikeuttavat toimintaympäristöön ja yleiseen taloustilanteeseen liittyvät epävarmuudet kuten sota Ukrainassa, ongelmat energiamarkkinoilla, kiihtyvä inflaatio, korkojen nousu ja koronapandemian kehittyminen.