Naantalin asuntomessuilla esitellään loppukesän ajan asumisen uusimpia trendejä. Asuinalue on edelläkävijöiden joukossa myös kotitalouksissa syntyvien jätteiden kierrättämisessä.

Alueen tulevat asukkaat tuovat jätteet keskitettyyn korttelikeräyspisteeseen. Sitä käyttää noin viisikymmentä asuntomessualueen kotitaloutta, ja asukkaat ovat sitoutuneita yhteisen keräyspisteen käyttöön.

- Kompostori saa olla omalla pihalla, mutta ei muita jäteastioita, sanoo aluepalvelusuunnittelija Eva Sjöman Lounais-Suomen jätehuollosta.

Keskitetyssä keräyspisteessä kierrätetään kotitalouksissa syntyvä polttokelpoinen jäte, biojäte, muovi, kartonki, paperi, pienmetalli ja lasi.

Eva Sjömanin mukaan mallin etuna on vaivattomuuden lisäksi se, että yhteisen keräyspisteen käyttö tulee asukkaille omalla tontilla olevien keräysastioiden käyttämistä edullisemmaksi. Omalle tontille ei myöskään tarvitse järjestää tilaa jäteastioille.

Korttelikeräyspiste myös vähentää liikennettä alueen asuinkaduilla. Siten jätehuollon hiilijalanjälki pienenee.

- Täällä ei pörräile jäteauto joka tontilla. Se tuo myös turvallisuutta kaduille, että jäteauto käy vain yhdessä pisteessä.

"Mitä enemmän lajittelee, sitä halvemmaksi tulee"

Lounais-Suomen jätehuollon ja Molokin yhteistyönä järjestämän Naantalin asuntomessualueen korttelikeräyspisteen jäteastiat ovat lukittuja ja aukeavat asuntokohtaisilla sähköisillä avaimilla.

Molokin jäteastioiden käyttöä voidaan seurata etäyhteydellä.

- Pystytään seuraamaan, minkä verran tiettyä astiaa avataan. Jopa asuntokohtaisesti voidaan seurata, minkä verran asukkaat näitä astioita käyttävät, Eva Sjöman sanoo.

Keräyspistettä pyritään jatkossa kehittämään siten, että jäteastia pystyisi punnitsemaan asukkaan tuoman jätteen tai keräämään asukkaan tuomasta jätemäärästä dataa jollakin muulla tavalla.

- Pitkällä tähtäimellä tavoite on, että asukkaat pystyisivät vaikuttamaan oman jätemaksunsa suuruuteen. Mitä enemmän lajittelee, sitä halvemmaksi se tulee, Eva Sjöman sanoo.

Jäteastioissa on myös esimerkiksi sensori, joka mittaa astian lämpötilaa ja varoittaa mahdollisesta tulipalon vaarasta. Keräyspisteen digitaalisella näytöllä voi olla esimerkiksi tietoa siitä, minkä verran keräyspisteessä on lajiteltu eri materiaaleja.

Pientaloaluiden korttelikeräyspisteitä on Suomessa toteutettu aiemminkin. Naantalin asuntomessualueen kaltaista mallia ollaan ottamassa käyttöön jatkossa myös joillakin muilla Lounais-Suomen jätehuollon toiminta-alueen asuinalueilla.

- Tämä on helppo toteuttaa kaavoituksen yhteydessä. Korttelikeräys vie tilaa, ja silloin sen pystyy ottamaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, Eva Sjöman sanoo.

Kierrätystavoitteista ollaan Suomessa vielä kaukana

Keinot kierrätyksen tehostamiseen ovat tarpeen. Kierrätystavoitteet tiukentuivat Suomessa aiempaa korkeammiksi viime vuoden lopussa jätelakia täydentävillä asetuksilla. Samat kierrätystavoitteet on asetettu jo aiemmin EU:ssa.

Vuonna 2025 tavoitteena on kierrättää yhdyskuntajätteestä vähintään 55 prosenttia, ja sen jälkeen tavoite nousee portaittain 65 prosenttiin.

Tilastokeskuksen viimeisimmän, vuoden 2020 tilaston mukaan yhdyskuntajätteistä kierrätettiin Suomessa kuitenkin vain noin 42 prosenttia.

Yhdyskuntajätettä on asumisessa syntyvä jäte ja siihen rinnastettava muussa toiminnassa syntyvä jäte.

Kuntien jätelaitoksia ja julkista jätehuoltoa edustavan Suomen Kiertovoiman (KIVOn) mukaan Suomessa on paljon tekemistä siinä, että kierrätysastetta saadaan nostettua kohti tavoitteita.

- Muutamienkin prosenttiyksiköiden saavuttaminen on jo ison työn tulos. Siihen tarvitaan järjestelmän toimivuutta, mutta myös asukkaita, jotka käyttävät järjestelmiä oikein, sanoo viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoimasta.

Myös pakkausjätteen kierrätyksen tavoitteet ovat nousemassa.

Biojätteen ja pakkausjätteen lajitteluun entistä tiukempia vaatimuksia

Eri materiaalien erilliskeräyksiä koskevat määräykset tiukentuvat eri tahtiin.

Kotitalouksien biojätteen lajittelu tiukentui tänä kesänä, heinäkuun alusta lähtien. Vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä on järjestettävä biojätteen erilliskeräys. Sen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla.

Vuoden kuluttua kuntien on järjestettävä asukkaille biojätteen keräys kaikkialla maassa. Nyt monilla alueilla Suomessa kiinteistönhaltijan on hankittava keräyspalvelu itse.

Ensi vuoden alusta lähtien kuntien on järjestettävä asukkaille poistotekstiilien alueellinen keräys.

Vuoden kuluttua, vuoden 2023 heinäkuussa, tiukentuu puolestaan pakkausjätteen lajittelu. Silloin vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä on oltavat pakkausjätteille omat keräysastiat. Kerättäviä pakkausmateriaaleja ovat muovi, kartonki, lasi sekä pienmetalli. Pakkausten tuottajat maksavat kunnille korvausta keräämisen järjestämisestä.

Kaatopaikoille Suomessa päätyy enää hyvin pieni osa kotitalouksien jätteistä. Suuri osa sekajätteestä voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Pakkausmateriaalit hyödynnetään uusioraaka-aineena ja biojäte muun muassa energiana ja lannoitevalmisteina.

Kuntien on annettava asukkaille neuvontaa jätepulmissa

Lounais-Suomen jätehuollon aluepalvelusuunnittelija Eva Sjöman pitää kierrätystavoitteiden saavuttamisessa tärkeänä, että kotitalousjätteen lajittelu on mahdollisimman helppoa.

- Mitä helpommaksi asiat tehdään, sitä suurempi houkutus palveluita on käyttää. Korttelikeräyspisteessä on tosi kätevää, kun kaikki jakeet löytyvät samasta pisteestä, eikä tarvitse kuskata muoveja johonkin osoitteeseen ja vaikka lasia ja metallia johonkin toiseen paikkaan, Eva Sjöman sanoo.

Jätteiden lajittelun tehostamisen lisäksi tärkeää on se, että jätettä syntyisi aiempaa vähemmän. Viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoimasta kehottaa hyödyntämään kotitalouksien jätepulmissa kuntien neuvontaa.

- Kunnille kuuluu ihan lakisääteisenä velvollisuutena antaa asukkaille lajittelu- ja palveluneuvontaa. Sitä on maksutta saatavilla oman kunnan jätelaitokselta, ja sitä kannattaa hyödyntää kaikkiin arjen jätepulmiin, Kaisa Halme sanoo.

Voit keskustella aiheesta 24.7.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Jos jokainen lajittelisi biojätteensä, Suomi olisi entistä vähemmän riippuvainen muiden tuottamasta sähköstä, lämmöstä ja polttoaineesta

Koteihin kertyi ennätysmäärä pakkausjätettä ja se sai monen kierrättämään - metallista on kuitenkin pulaa ja jugurttipurkin kannetkin kelpaisivat

Jätteiden punnitus voi auttaa saavuttamaan kiristyvät kierrätystavoitteet

Nukkumista ja kylpemistä luonnon helmassa sekä ruokakomeroiden paluu - asuntomessut avautuivat Naantalissa