Palvelualojen ammattiliitto Ver.din johtokunnan jäsen Christoph Schmitz sanoo IS:lle, että Suomen on kannettava vastuunsa yhtiön tappioista.

Berliini

Kulmakarvat kohosivat torstai-iltapäivällä saksalaisen palvelualojen ammattiliiton Ver.din valtakunnallisessa päämajassa Berliinissä.

- Ja tästäkö on sovittu helmikuun 24. päivän jälkeen? kysyi Ver.din johtokunnan jäsen Christoph Schmitz ihmeissään IS:ltä.

Kyllä vain.

Kyse on Fortumin toimitusjohtajalle Markus Rauramolle huhtikuussa maksetusta kannustinpalkkiosta, josta Schmitz kuuli ensimmäisen kerran IS:ltä. Palkkiota perusteltiin yhtiön strategisten prioriteettien edistymisellä ja Uniper-yhteistyöllä.

Lue lisää: Fortumin toimitusjohtajalle maksettiin keväällä 423?000 euron kannustinpalkkio - perusteltiin Uniper-yhteistyöllä

Ei ihme, että Schmitz ihmetteli. Uniper on Venäjä-riskin lauettua ajautunut syöksykierteeseen, jonka voi oikaista vain jättiläismäinen pelastuspaketti. Sen julkistamista odotellaan kuin kuuta nousevaa sekä Saksassa että Suomessa.

Fortum on syvällä Uniper-suossa, sillä yhtiö omistaa 78 prosenttia konsernista.Ver.di puolestaan valvoo Uniperin 5?000:n saksalaisen työntekijän etuja yhdessä toisen suuren ammattiliiton, IG-BCE:n kanssa. Ver.di on vaikutusvaltainen peluri Saksassa. Sillä on noin kaksi miljoonaa jäsentä.

Lue lisää: Kommentti: Pelisilmä petti Fortumissa

Uniper kärsii joka päivä valtavia tappioita, sillä se on kiinni pitkäaikaisissa sopimuksissa kaasuasiakkaiden kanssa. Kaasun hinta on moninkertaistunut Venäjän aloitettua laajan hyökkäyksen Ukrainaan, mutta Uniper toimittaa sitä edelleen asiakkailleen vanhaan sopimushintaan.

Ver.din johtokunnassa istuva Schmitz koetti torstaina selittää, miksi Uniper ei ole päässyt ulos tältä tuhon tieltä:

Ammattiliitto Ver.di ajaa Uniperin saksalaisten työntekijöiden etuja. Christoph Schmitzin mukaan liitto on valmis taistelutoimiin, jos ajatus Uniperin pilkkomisesta etenee. Kuva: Ivan Bessedin

- Ongelmassa törmätään lainsäädäntöön ja sopimuksiin. Toimitussopimukset ovat yleensä ehdoiltaan kiinteitä ja pitkäaikaisia. Uniper on sitoutunut niihin, Schmitz sanoi.

- Aiemmin asiat olivat yksinkertaisia. Maaliskuussa kaasun hinta oli 20-25 euroa megawattitunnilta. Nyt puhutaan 150-180 euron hinnoista, hyvinä päivinä 130 eurosta. Sopimusehdot ovat vanhoja, mutta sopimukset ovat yleensä monivuotisia. Niitä ei voi noin vain irtisanoa, siinä törmätään pian lakiin ja säädöksiin.

Ulospääsy on kuitenkin luvassa. Liittohallitus on muuttanut energiaturvallisuuslakia.

- Näin on luotu edellytykset sille, että nousevat kustannukset voidaan tietyssä vaiheessa siirtää eteenpäin asiakkaille. Harkinnassa on lisäksi uusi mekanismi, nimittäin maksuosuudet.

Mekanismissa hinnannousua eivät maksaisi ainoastaan talousvaikeuksiin joutuneen energiayhtiön asiakkaat, vaan se jaettaisiin kaikille energia-asiakkaille. Tästä ei kuitenkaan ole tehty vielä Schmitzin mukaan päätöksiä.

- Se ratkaisisi osan ongelmista.

Christoph Schmitzin edustamalla Ver.dillä on noin kaksi miljoonaa jäsentä. Kuva: Ivan Bessedin

Suomessa pelätään nyt Uniperin tappioiden kaatumista suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi.

- Ymmärrän kyllä tämän ongelman suomalaisesta näkökulmasta. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, ettei Fortumin mukaantulo Uniperin omistajaksi ollut ensi vaiheessa ystävällismielinen teko. Sen voi hyvällä omallatunnolla määritellä vihamieliseksi valtaukseksi.

- Olen varma siitä, että sekä Fortumin hallitus että Suomen valtio enemmistöomistajana ovat silloin sopineet asiasta keskenään. Liike-elämässä ei tartuta ainoastaan mahdollisuuksiin, vaan siinä kannetaan myös vastuu riskeistä.

Lue lisää: Professori haukkuu lyttyyn Fortumin johdon: "Tehty niin huonoja päätöksiä, että huh huh"

Täältä valvotaan parin miljoonan työntekijän etuja. Näkymä Ver.din toimitalon yläkerroksista avautuu suoraan Spreejoelle. Kuva: Ivan Bessedin

PelastuspaketTIA on valmisteltu kiireellisellä aikataululla, sillä Uniperin tappioiden on arveltu nousevan 50 miljoonaan euroon vuorokaudessa.

Paketin sisällöstä ei kuitenkaan vielä torstaina ollut tietoa - neuvottelujen mahdolliset tulokset ovat tarkasti varjeltuja salaisuuksia. Mediatietojen mukaan Saksan liittohallitus ottaisi konsernista 25 prosentin osuuden.

Schmitzin näkemyksen mukaan osapuolet ovat edenneet oikeaan suuntaan.

- Näyttää siltä, että liittohallitus on aikansa harkittuaan tulossa tosissaan mukaan Uniperin suoraksi omistajaksi osakeostojen ja pääomituksen kautta. Meidän näkökulmastamme tämä on oikea tavoite, sillä me toivomme, että Uniper pysyy kokonaisena, Schmitz sanoi.

- Ymmärrän kyllä nyt esille nousseet huolenaiheet ja syytökset, joista Suomessa silloin tällöin kuuluu. En kuitenkaan lähde siitä, että liittohallitus haluaisi pysyä vuosia tai vuosikymmeniä omistajana yksityisessä energiakonsernissa. Liittotasavalta osaomistajana on poikkeuksellinen järjestely.

Liittohallitus pelasti koronakriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneen Lufthansan viime vuonna. Pääomitus toi valtiolle äänettömän omistusosuuden lentoyhtiössä.

- Järjestely on jo aikaa sitten purettu, ja rahoitukselle oli määritelty korkea korko. Siitä veronmaksajat saivat hyötyä.

Jos liittohallitus nielaisee Uniperista ison siivun omistukseensa, voi Fortum menettää järjestelyssä merkittävän osuuden konsernista.

- Fortumin tapauksessa - en nyt kuitenkaan halua antaa yhtiölle neuvoja - olisin varma siitä, että liittohallitus kääntyy ensimmäisten joukossa Fortumin puoleen, kun sen omistuksia myöhemmin luovutetaan takaisin.

Lue lisää: Nord Stream -putken kaasua virtaa jälleen Venäjältä Saksaan

Uniperin pilkkomiseen Schmitz ei enää usko. Suomessa eläteltiin ajatusta siitä, että Uniperista kaasuliiketoiminnat irrotettaisiin saksalaiseen omistukseen.

- Uskoisin, että liittohallituksen sisällä on yksimielisyys Uniperin pitämisestä kokonaisena, Schmitz arvioi.

Fortum ei kuitenkaan Schmitzin mukaan ole vielä täysin luopunut pilkkomistoiveista.

- Viimeisimpien tietojeni mukaan Fortumissa ei kuitenkaan ole enää yhtä kovaa vastarintaa kuin puolitoista-kaksi viikkoa sitten.

Ver.di on Schmitzin mukaan valmis taistelutoimiin, jos pilkkominen jostakin syystä vielä toteutettaisiin.

- Emme halua konfliktia. Me saimme juuri keväällä päätökseen omat palkkaneuvottelumme Uniperin kanssa. Ne sujuivat hyvin nopeasti, ja tulokset olivat hyväksyttävät.

Schmitzin mukaan Ver.di suhtautui neuvotteluihin tietoisen rakentavasti, ja hyväksyi tulokset, joita eivät ehkä muunlaisessa tilanteessa olisi välttämättä hyväksyneet.

- Me haluaisimme nyt vain mahdollisimman nopeasti selvyyden Uniperin tilanteesta. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että konserni voisi kokonaisena - ja mielellään yhdessä Fortumin kanssa - viedä eteenpäin Euroopan energiamurrosta ja irrottautumista venäläisistä fossiilisista polttoaineista.

- Juuri siitä syystä olemme ottaneet sen kannan, että Uniper pitää säilyttää kokonaisena. Pelkän kaasuliiketoiminnan sysääminen Saksan riskiksi riistää Uniperin työntekijöiltä mahdollisuudet tulevaisuuteen.

Konsernille ovat tärkeitä myös luokituslaitosten arviot sen luottokelpoisuudesta.

- Luokituslaitokset odottavat nyt selkeitä viestejä siitä, että Saksan valtio on tulossa mukaan konserniin, Schmitz sanoi.

- Tietojeni mukaan luokituslaitokset ovat jo useiden viikkojen ajan katsoneet konsernin Venäjä-riskejä erittäin kriittisin silmin. Pahinta, mitä tässä tilanteessa voisi tapahtua, olisi Uniperin luottoluokituksen lasku.

Uniperin kohtalo ratkennee pian. Konserni on Saksan energiahuollon peruskivi. Kuva: Ina Fassbender / Lehtikuva

Vaikka Uniperista syntyykin välttämätön pelastusratkaisu, on Schmitz huolissaan ensi syksystä ja talvesta. Saksa voi ajautua yhä syvemmälle energiakriisiin.

- Se vaara on olemassa. Vladimir Putin käyttää energiatoimituksia sota-aseena. Hän pelaa henkistä peliään koko Euroopan kanssa ja yrittää tällä tavalla manipuloida eurooppalaisten maiden hallituksia ja yhteiskuntia, Schmitz pohti.

- Oletan, että hän yrittää vielä epätoivoisesti ja jääräpäisesti päästä tällä tavalla voitolle vielä ennen talven lämmityskauden alkamista ja nostaa Venäjän uudeksi keisarilliseksi suurvallaksi. Vaara ei ole ohi.