IS:n helteisessä Berliinissä tapaamat saksalaiset ovat huolissaan energiakriisistä ja sen seurauksista. Kaasupula saattaa haitata jopa maidon tuotantoa.

Vanha kaasuputki kulkee Berliinin alla Müllerstrassen ja Sellerstrassen kulmassa. Putkiosuudella tehdään kuukausia kestävää korjaustyötä. Kuva: Ivan Bessedin / IS

Katu on kaivettu kolmesta kohdasta auki Müllerstrassen ja Sellerstrassen kulmassa Weddingin kaupunginosassa Berliinissä. Syvältä hiekasta pilkottaa isoja, kokkareisia ja ruosteisia putkia, joista vanhimmat voivat olla jopa 1800-luvulta.

Putket ovat Berliinin valtimoita, kaasuputkia. Berliinin ja Brandenburgin kaasuverkkoyhtiön NBB:n alueella niitä on peräti 14?000 kilometriä. Kaasuinfrastruktuuri Berliinin alla on todella vanhaa - ja massiivista. Ja kattavaa. NBB:llä on 800?000 kaasuasiakasta.

Putkityömaa paahtui Berliinin lähes 40 asteen helteessä keskipäivällä. Sitä esittelemään tuli ystävällisesti NBB:n kokenut työntekijä, joka ei halunnut esiintyä nimellään ja kuvallaan julkisuudessa. Mies ei ollut saanut yrityksen johdolta lupaa antaa lausuntoja.

NBB korjaa joka vuosi putkistoja kymmenillä miljoonilla euroilla. Vanhat teräsputket kyllä kestäisivät vielä, mutta niiden tiivistykset eivät, kaasumies selitti. Teräsputkien tilalle tulee kapeaa polyesteriputkea.

Berliinin ja Brandenburgin kaasuverkkoyhtiön alueella mutkittelee peräti 14?000 kilometriä kaasuputkia. Kuva: IVAN BESSEDIN / IS

-?Aiemmin käytimme hiilestä tuotettua kaupunkikaasua, joka sisälsi paljon kosteutta. Kosteus piti tiivisteet kunnossa. Nykyisin käytettävä maakaasu on kuivaa. Se murentaa tiivisteitä, kaasumies kertoi.

Huikea ammattilainen, tuo mies. Viiksiniekka tiesi kaiken putkista, niiden paineista, kaasunjakelusta ja räjähdysvaarallisista seoksista. Ja oli silti yhtä huolissaan tulevaisuudesta kuin tavallisetkin kaasunkuluttajat täällä energiakriisiä kohti kulkevassa Saksassa.

- Säästää pitää, mutta ei määräänsä enempää. Ei vyötäkään voi kiristää kuin tiettyyn mittaan saakka.

Berliiniläisellä kaasuputkityömaalla kärvisteltiin liki 40 asteen helteessä. Kuva: IVAN BESSEDIN / IS

Kaasupula johtaisi monenlaisiin seurauksiin. Esimerkiksi maidontuotanto voisi vaikeutua.

- Maidon pastoröintiin käytettävä lämpö tuotetaan usein kaasulla, mies kertoi.

Saksalaisten huolia lisäsi tiistai-iltana Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka kiristää Eurooppaa energia-aseensa avulla. Kiristää ja pitää epävarmuudessa.

Putin sanoi Teheranin-vierailullaan, että Venäjä kyllä avaa kaasuputki Nord Stream 1:n huoltokatkosten jälkeen.

Putkesta Saksa voisi saada enimmillään noin 67 miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Kiista Kanadassa huollossa olleesta turbiinista kuitenkin pudottaa Putinin mukaan toimitukset alle puoleen, 30 miljoonaan kuutioon, elleivät venäläiset saa länsimaiden pakotetavaraksi katsomaa turbiinia takaisin heinäkuun loppuun mennessä. Pattitilanne voi syntyä, ja se voi johtaa siiten, ettei Nord Stream 1 avaudu.

Kaasuriippuvuutta vuosikaudet rakentanut ja Venäjään luottanut Saksa voi siis kohta roikkua itse punomassaan hirttosilmukassa.

Kuva: IVAN BESSEDIN / IS

Jos Saksa ei saa kaasua tarpeeksi, uhkaa Euroopan suurinta taloutta syväkyykkäys ensi syksyn ja talven lämmityskaudella. Pahin tilanne olisi se, että kaasun hinta on pilvissä ja siitä on samaan aikaan pulaa.

Tällaiseen hätätilaan Saksan viranomaiset jo valmistautuvat kovaa vauhtia.

NBB puolestaan vakuuttaa, ettei hätää ole. Yhtiön tiedottaja Andreas Wendt kertoi IS:lle sähköpostitse, ettei kaasun määrää verkostossa ole tarvinnut laskea vielä lainkaan.

- Nykyisen tilanteen perusteella Berliinin ja Brandenburgin kriittinen infrastruktuuri on turvattu, ja asunnot pysyvät todennäköisesti lämpiminä, Wendt viestitti.

Kaasukoukussa olevan Saksan energiahuoltoa ei muuteta nopeasti, vaikka maan yleissuunta kohti fossiilitonta tulevaisuutta onkin selkeä.

Kaasutyömaan työntekijä oli yhtä lailla huolissaan energian saatavuudesta tulevana talvena. Mies ei halunnut esiinty jutussa nimellään tai kuvalla. Kuva: IVAN BESSEDIN / IS

-?Tätä infrastruktuuria ei voi korvata hetkessä. Se kestää vuosia - viisitoista vuotta, sanoi Müllerstrassen kaasumies, raskaiden putkiensa äärellä.

Niin - entä jos kaikki berliiniläiset kaasunkäyttäjät ostaisivat ensi talvena sähkölämmittimen? Silloin sähköverkko sanoisi kaputt.

Huolet ovat kuitenkin todellisia jo nyt. Energiakriisi ja hintojen yleinen nousu alkavat tuntua saksalaisten lompakossa. Sekä sähkö- että kaasulaskut ovat kuukausi kuukaudelta yhä suurempia. Kaikki muukin kallistuu.

-?Sähkö maksoi minulle aiemmin 6 senttiä kilowattitunnilta. Nyt se maksaa 17,5 senttiä. Olen kuullut ystäviltä, että joillakin hinta on jo 66 senttiä, kertoi IS:n Berliinin ydinkeskustassa tapaama elekroniikkakaupan myyjä George Nicolai.

Hinnat nousevat Nicolain mukaan muutenkin.

- Joka viikko joutuu katsomaan, kuinka paljon lompakkoon on jäänyt rahaa. Talous voi kaatua vaikka siihen, että kissa sairastuu ja sen joutuu viemään eläinlääkärille ilman vakuutusta.

Perheenisä Ivo Bernhardt on jo aloittanut energiansäästötalkoot. Kuva: IVAN BESSEDIN / IS

Kahden pienen lapsen isä Ivo Bernhardt kertoi alkaneensa jo säästää energiaa.

- Me olemme säästäväinen kotitalous, mutta katsomme nyt entistä tarkemmin, mistä voisimme vielä säästää lisää, Bernhardt sanoi IS:lle.

- En usko, että tästä varsinaista kriisiä kuitenkaan tulee. Tunnen kyllä henkilökohtaisesti syvää huolta siitä, miten me selviämme ensi talvesta. Säästää pitää joka tapauksessa.

Juristi Anke Ludewigin mukaan valtion ei pidä määräänsä enempää maksaa kotitalouksille tukia. Kuva: IVAN BESSEDIN / IS

Entä mitä kuuluu kaasulla lämmitettävän omakotitalon asukkaalle? IS:ää vastaan lähellä Alexanderplatzia tullut juristi Anke Ludewig kertoi, ettei hänellä ole hätää.

- Meitä on kaksi suhteellisen hyvin ansaitsevaa ihmistä, me tulemme kyllä toimeen, Ludewig sanoi.

Kaasusta tulee asiakkaille kerran vuodessa tasauslasku. Ludewig ja hänen miehensä saavat sen ensi maaliskuussa. Maksettavaa tulee taatusti lisää.

Ludewig kuitenkin uskoi, että Saksan valtion kaikille kotitalouksille maksama 300 euron tukisumma kattaa energiakustannusten nousun.

Enempää tukea valtion ei pitäisi kotitalouksille maksaa, pohti Ludewig.

- Se olisi lyhytnäköistä verovarojen käyttöä. Meidän pitää selvitä laskuista itse.