Tänä kesänä julkisuuteen on jälleen noussut tapauksia, joissa autoon jätetyille eläimille on käynyt huonosti. Heinäkuun alussa uutisoitiin kymmenestä rescue-koirasta, jotka kuolivat lämpöhalvaukseen Tallinnan ja Helsingin välisellä laivamatkalla.

Vuosittain Suomen maanteitä pitkin kulkee kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä säästä riippumatta.

Eläimiä koskeviin eettisiin kysymyksiin erikoistunut filosofi, Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti ja vanhempi tutkija Elisa Aaltola kertoo saavansa huolestuneilta ihmisiltä toisinaan yhteydenottoja teuraskuljetuksista. Vastikään hän sai kuvia ja videoita paimiolaiselle levähdyspaikalle jätetystä teuraskuljetusvaunusta, jonka kyydissä oli nautoja. Tuona päivänä lämmintä oli ollut vajaat 20 astetta.

Kuvaaja oli soittanut asiasta poliisille ja kysynyt myös Aaltolalta, onko tuotantoeläinten jättäminen levähdyspaikalle kuumalla ilmalla laitonta.

- Valitettavasti jouduin vastaamaan, ettei se ole.

Toisinaan teuraseläimiä täytyy kerätä laajalta alueelta. Tämän vuoksi eläinkuljetusrekan vaunuja voidaan jättää odottamaan esimerkiksi levähdyspaikoille.

Suurin osa tuotantoeläimistä joutuu vähintään kerran elämässään kuljetuksen kyytiin. Suomenkin teuraskuljetuksista säädetään EU:n lainsäädännössä, jossa määritellään muun muassa kuljetusvaunujen sallitut lämpötilat ja enimmäiskuljetusajat.

Lain mukaan lämpötilan tulee pysyä koko kuljetusmatkan 5-30 asteen välillä. Laki sallii kuitenkin viiden asteen vaihtelun suuntaan ja toiseen säätilasta riippuen. Kylmimmillään kuljetusauton lämpötila voi olla nollassa ja kuumimmillaan 35 asteessa.

Lämpöä säädellään eri keinoin

Määrättyjen lämpötilojen lisäksi laki vaatii kuljetusvälineisiin viilennys- ja lämmitysjärjestelmät. Ilmanvaihdon pitää toimia vähintään neljän tunnin ajan. Kuljetusvälineissä on oltava myös hälytysjärjestelmä, jonka on herätettävä kuljettajan huomio, kun eläinten kuljetusosastojen lämpötila saavuttaa enimmäis- tai vähimmäisrajan.

Eläinten oloon kuumassa vaikuttaa myös se, kuinka tiiviisti eläimet ovat.

- Kuumuus stressaa eläimiä. Jos autossa on useita 700-kiloisia nautoja yli 30 asteen lämmössä, on eläimillä todella kuuma, sanoo Luken Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) johtava asiantuntija Satu Raussi.

Kysyimme eläinkuljetuksista myös Suomen suurimmilta lihataloilta.

HKScanilta kerrotaan sähköpostitse, että kuumalla säällä eläinten oloa pyritään helpottamaan muun muassa siten, että niitä lastataan yhteen autoon vähemmän. Kuljetusautojen lämpötilaa seurataan jatkuvasti. Kesällä autoja myös viilennetään tuulettimilla ja luukkuja avaamalla, talvella autoja lämmitetään.

Myös Atrian nautoihin erikoistunut eläinlääkäri Tuomas Herva pitää tärkeänä sitä, että kuljetuskontit saadaan helteillä viileämmiksi, sillä kuumuus tuottaa eläimille stressiä.

- Normaalisti yhteen kuljetukseen menee keskimäärin 50 nautaa, tarpeen tullen kyydistä voidaan jättää esimerkiksi kymmenen eläintä pois, jolloin ilma vaihtuu paremmin, Herva sanoo.

Yksi stressaava tekijä voikin olla myös tila, joka kullekin eläimelle on varattu. Laki antaa reunaehdot tilasta, joka eläimellä tulee olla kuljetuksen aikana.

Nautojen ja sikojen on mahduttava seisomaan ja makaamaan kuljetuksen aikana. Broilereiden osalta laki ei ota kantaa siihen, onko niiden pystyttävä seisomaan.

- Ihmettelen kovasti, miten vajaan neliömetrin tilassa 300-kiloinen aikuinen nauta pystyy makaamaan. Ahtaat tilat voivat aiheuttaa eläimille ruhjeita ja etenkin broilereille murtumia, eläinfilosofi Elisa Aaltola pohtii.

Eläinlääkäri Tuomas Hervan mukaan lypsykarja ei mielellään makaa kuljetusautossa.

- Ne mahtuisivat makaamaan, vaikka eihän se yhdelle eläimelle varattu tila suuri ole. Puolestaan liharotuiset sonnit makailevat niitä useammin.

Hervan mukaan makuutilan lisääminen nykyisestä ei automaattisesti parantaisi eläinten hyvinvointia ja makuuhaluja. Pikemminkin se voisi johtaa eläinten horjumiseen matkan aika.

Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuosien 2011-2020 välisenä aikana kuormatiheys, eli se, kuinka täyteen auto lastataan, on vaihdellut 50 prosentista 78 prosenttiin.

- Kuitenkin myös Suomessa tuotantoeläinten kohtelu on taloudellisesti tiedostavaa ja asioissa pyritään säästämään. Mitä ahtaammin eläimet on pakattu, sitä edullisemmaksi kuljetus tulee, Aaltola sanoo.

Stressitön matka on myös lihantuottajan etu

Eläinten stressin lieventäminen on paitsi eettinen kysymys, myös lihantuottajille hyödyllistä.

Jos tuotantoeläin stressaantuu voimakkaasti kuljetuksen aikana ja ennen teurastusta, voi se vaikuttaa lihan makuun.

Eläimille niiden lastaaminen autoon, kuljetus teurastamolle, pysähdykset ja poistuminen autosta voivat olla hyvin stressaavia, toteavat sekä Elisa Aaltola että Satu Raussi.

- Moni eläin on viettänyt elämänsä yhdellä tai kahdella tilalla, osa omassa häkissä tai karsinassa näkemättä koskaan aurinkoa. Se voi tuottaa eläimelle suurta pelkoa, kun ne yhtäkkiä joutuvat vieraaseen vempaimeen, joka liikkuu ja tärisee. Eläimillä ei ole kykyä ymmärtää, mitä tapahtuu, Aaltola sanoo.

Stressiä voivat tuottaa myös vieraiden laumojen eläimet ja ihmiset, jotka ovat mukana lastauksessa ja autojen purkamisessa. Atrialta kerrotaan sähköpostitse, että eläinten stressiä pyritään vähentämään esimerkiksi rauhallisella käsittelyllä.

Atria, Snellman, ja HKScan kertovat kaikki noudattavansa toiminnassaan eläinkuljetuslakia. Eläimiä kuljetetaan lain hyväksymillä kalustoilla, joita voi kuljettaa vain henkilö, jolla on kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistus.

Atrialta kerrotaan, että matkan aikana eläimet ovat levollisia. Esimerkiksi teurassiat asettuvat autoon yleensä rauhallisesti makuulle lepäämään, kun ovat tottuneet uuteen tilanteeseen. Yhtiöstä sanotaan, että asiantunteva rauhallinen käsittely ja hyvä kalusto minimoivat eläinten kokemaa stressiä.

Kuljetusmatkat voivat kestää tunteja

Tuotantoeläinten kuljetusajat ovat herättäneet kritiikkiä ympäri Eurooppaa.

Eri eläimille on säädetty eri aikarajoja, joiden jälkeen niiden tulee saada levätä tai ne tulee ruokkia ja juottaa. Esimerkiksi sikoja voi kuljettaa tauotta pisimmillään 24 tunnin ajan.

Puolestaan nautoja saa kuljettaa korkeintaan 14 tunnin ajan, jonka jälkeen niille on tarjottava vähintään tunnin lepotauko, jonka jälkeen niitä voidaan kuljettaa vielä toiset 14 tuntia.

Suomen tarkastuksissa on havaittu myös joitain pidempikestoisia kuljetuksia.

Kuljetusmatkaan lasketaan myös pysähdykset esimerkiksi tapauksissa, joissa vaunu jätetään pysähdyspaikalle odottamaan.

Luken Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussin mukaan se, miksi nautojen yli kahdeksan tunnin kuljetusmatkat ovat yleisempiä kuin sikojen kohdalla, selittyy sillä, että nautatilat ovat enemmän hajallaan kuin sikatilat. Vaikutusta on myös sillä, että pitkien etäisyyksien maassa teurastamot ovat harvassa.

Grafiikassa mainitut välityseläinkuljetukset tarkoittavat sitä, että tilalla syntyneet eläimet, kuten vasikat, kuljetetaan kasvamaan toiselle tilalle.

HKScanilta sanotaan, että pääsääntöisesti eläinten kuljetusmatkat ovat melko lyhyitä, mutta tilojen sijainnista johtuen osa kuormista on pidempiä. Eläinkuljetukset suunnitellaan siten, että maksimikuljetusajat eivät ylity.

Atrialta kommentoidaan, että yhtiön eläinkuljetuksissa eläimet viettävät autossa keskimäärin kolmesta neljään tuntia. Broilerien kuljetusmatkat Atrialla ovat lyhimmät, keskimäärin noin 38 kilometriä.

Broilereiden kuljetusajoista ja matkoista ei ole avointa tilastotietoa saatavilla. Myöskään tauoista ei ole tietoa. Suomessa suurin osa broilereiden tuotantotiloista sijaitsee melko lähellä siipikarjateurastamoja.

MOT:n selvityksen mukaan kuljetuksissa teurastamoille kuoli vuonna 2018 yli 110 000 broileria. Keskimäärin noin kolmesta viiteen prosenttia erästä voi saada murtumia siipiinsä koko teuraskuljetuksen yhteydessä.

Laki määrittelee myös, miten usein eläimiä on juotettava matkan aikana. Aikuisia nautoja voidaan kuljettaa ilman juottamista 14 tunnin ajan ja vasikoita yhdeksän tunnin ajan. Siipikarjalle vettä ei tarvitse tarjota, jos matka-aika on alle 12 tuntia. Sioille tulee olla vettä jatkuvasti tarjolla, mikäli matka on yli kahdeksan tuntia.

HKScanilta kerrotaan, että heidän sika- ja nautakuljetuksissa eläimille on aina tarjolla juomalaitteet. Puolestaan siipikarjan kuljetusmatkat ovat lyhyitä, joten niissä vettä ei ole tarjolla. Atrian kaikissa kuljetusautoissa on juomavesilaitteet.

Lievästi sairasta eläintä saa kuljettaa

Lain mukaan eläintä ei saa kuljettaa, mikäli se on loukkaantunut. Puolestaan lievästi sairasta tai loukkaantunutta eläintä saa kuljettaa.

Nautojen kohdalla tyypillisiä tuotantoeläinten vammoja ovat muun muassa ontuminen ja erilaiset paiseet, broilereilla puolestaan jalkaviat sekä murtumat ja sioilla vatsahaavat. Sikojen kohdalla puhutaan toisinaan myös kuljetustaudista.

Eläinten kuljettajat voivat tarvittaessa soittaa ja pyytää konsultaatiota eläinlääkäreiltä. Atrian nautoihin erikoistunut eläinlääkäri Tuomas Hervan mukaan rajanveto siitä, onko eläin liian sairas kuljetukseen, on toisinaan vaikeaa. Vaivojen tulisi olla niin lieviä, etteivät ne voi pahentua matkalla.

- Päävastuu eläimistä on kuljettajalla, se on vaativa tehtävä.

Jokainen teurastettava eläin tarkastetaan ennen teurastusta elävänä. Sillä varmistetaan, että eläin on terve ja elintarvikkeeksi kelpaava.

Eläimiin ei saa kohdistaa väkivaltaa kuljetuksen yhteydessä, mutta sähköpiiskan käyttö on sallittua täysikasvuisten nautojen ja sikojen kohdalla silloin, kun ne kieltäytyvät liikkumasta.

Vuonna 2015 Yle julkaisi materiaalia, jossa teuraslastaukseen ajettavia sikoja tökitään sähköpiiskalla ja lyödään ajolevyllä.

- Pelokas eläin ei mielellään liiku eteenpäin, jolloin helposti käytetään sähköpiiskaa, Aaltola sanoo.

Eläinkuljetuksissa ongelmia ympäri EU:ta

Teuraskuljetusmatkoja kertyy vuosittain suuria määriä, sillä Suomessa teurastetaan vuosittain kymmeniä miljoonia tuotantoeläimiä. Vuonna 2019 teurastettiin 82,5 miljoonaa eläintä. Näistä yli 80 miljoonaa oli broilereita.

Eläinten kuljetuksia maanteillä valvoo enimmäkseen poliisi liikenteen valvonnan yhteydessä. Apunaan poliisi voi käyttää tarvittaessa virkaeläinlääkäriä.

Vuosina 2015-2018 aluehallintoviraston viranomaiseläinlääkärit tarkastivat yhteensä 1531 eläinkuljetusta. Vuosien 2019 ja 2020 tarkastusmäärä oli 856. Tarkastusten mukaan Suomen eläinkuljetuksissa noudatetaan varsin hyvin säädöksiä.

Eläimiä koskeviin eettisiin kysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola ajattelee, ettei eläinsuojelutarkastuksen määrä ole kovin suuri verrattuna kuljetusten määrään.

- Ongelma on siinäkin, ettei valvonta ei paljasta mitään kovin hätkähdyttävää, koska laki on suoraan sanoen kelvoton.

Euroopan parlamentin perustama tutkimusvaliokunta on todennut, että eläinkuljetuksissa on järjestelmällisesti ongelmia kaikkialla EU:ssa. Selkeimmät rikkomukset liittyivät liian matalaan tai ahtaaseen kuljetustilaan, ruoan tai veden puutteeseen ja liian huonokuntoisten eläinten kuljettamiseen.

Valiokunta vaatii muun muassa kuljetusmatkojen lyhentämistä siten, että matka teurastettavaksi saisi kestää enintään kahdeksan tuntia. Myös tiineiden ja nuorten eläinten kuljetuksiin haluttaisiin parannusta.

EU:n ulkopuolelle suuntautuvien kuljetusten osalta valiokunta haluaa, että elävien eläinten kuljetukset sallittaisiin vain maihin, jotka noudattavat vastaavia eläinten hyvinvointia koskevia normeja. Suomesta on viety turkiseläimiä Kiinaan ja jalostuseläimiä muualle Eurooppaan.

Vielä lainsäädäntöä ei siis ole uusittu, mutta EU komissio on arvioinut uuden eläinten hyvinvointilainsäädäntöehdotuksen valmistuvan ensi vuoden loppuun mennessä.

Oletko sinä nähnyt teurasautoja tiellä liikkuessasi? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.