Vaellusreissuilla hyönteisiltä suojautumiseen auttavat parhaiten peittävä pukeutuminen ja allergialääkitys.

Pohjoisessa pitää osata suojautua mäkäriltä. Mäkäräisparvet seurasivat Hannua kalastusreissulla Kilpisjärven suunnalla. Kuva: Lukijan kuva

Hihansuista, kauluksista ja lahkeista iholle tunkevat mäkäräiset ovat tänä kesänä jälleen riesana pohjoisessa. Helsinkiläinen Hannu sai kokea Lapin mäkärähelvetin heinäkuun alussa kalastus- ja vaellusreissullaan Suomi-neidon käsivarressa.

- Niitä tunki iholle joka paikasta. Pahinta oli nukkuminen teltassa, kun aurinko paahtoi teltan kuumaksi ja aamulla ulos kömpiessä vastassa oli mäkäriä suurina, mustina parvina.

Hannu käy pohjoisessa kalastamassa ja vaeltamassa melkein joka vuosi. Näin tiheää mäkäräisparveilua hän ei ole aikaisemmin kokenut. Heinäkuinen reissu suuntautui Kilpisjärven ja Kummaenon alueille.

Peittävä vaatetus on suositeltava keino taistella mäkärävitsausta vastaan. Kuva: Lukijan kuva

- Niitä oli nyt poikkeuksellisen paljon. Vain puuttomilla alueilla pystyi oleskelemaan ilman mäkäräparvia.

Vaellusreissuilla hän ei keskity puremien paranteluun, mutta kutinaan on otettava allergialääkitystä.

- Peittävä vaatetus auttaa. Ja hattu päähän! Puremiin laitettavista salvoista tai puikoista en ole liiemmin apua saanut tai niiden hyötyä huomannut, hän sanoo.

Lue lisää: Inhottava imijä on nyt suuri vitsaus: "Tekee haavan ihoon ja lipittää veren"

Metsissä liikkuvan inhottava kaveri mäkärä eli mäkäräinen viihtyy koko Suomen alueella, varsinkin lämpiminä kesinä. Mäkäräaika kestää kesäkuusta syyskuuhun asti.

Loppukesä on Lapissa niin sanottua räkkäaikaa, jolloin hyttyset, mäkärät ja polttiaiset kiusaavat eläviä olentoja erityisen paljon.

Mäkärä käyttää ravinnokseen verta. Se tekee ihoon reiän haukkaamalla ihosta palasen. Sen jälkeen se laajentaa purentakohtaa kraatterimaiseksi ja imee haavasta pursuavaa verta. Se erittää sylkirauhasistaan veren hyytymistä estävää ainetta, joka aiheuttaa puremakohtaan pienen tulehduksen, turpoamisen ja kutinan.

Hannun kalastusreissulla Lappiin ei voinut välttyä suurilta mäkäräparvilta. Kuva: Lukijan kuva

Mäkäräisen puremajälki ärtyy ja tulehtuu helposti. Joskus niistä saattaa seurata niin sanottu mäkäräkuume, joka ilmenee päänsärkynä, kuumeena ja pahoinvointina.

Mäkärät lähtevät lentoon jo 14 lämpöasteessa, mutta niille edullisin lämpötila on 19-20 astetta. Ilmanpaineen lasku ja lähestyvä ukkosrintama kiihdyttää mäkärien lentoa ja verenhimoa.

Lapin maakuntamuseon sääskitutkijan Jukka Salmelan mukaan verenimijöiden määrä ei ole tänä kesänä normaalia kesää suurempi. Hyönteisiä vain kuoriutui helteiden vuoksi kerralla paljon.

- Normaalina kesänä niitä kuoriutuisi pidemmän ajan puitteissa. Lämpö saa aikaan sen, että niitä kuoriutuu kerralla tavallista enemmän, Salmela sanoo.

Mäkäräkantojen vaihtelua ei juuri Salmelan mukaan tiedetä, toisin kuin hyttyskantojen. Mäkäräisissä suuri ero hyttysiin on kuitenkin se, että niiden suosima elinympäristö on hyttysiä pysyvämpi, jolloin niiden määrä on myös hyttysiä vakaampi.